Kiinteistöautomaatiojärjestelmien tekniikka

Järjestelmän valinnassa kannattaa suosia tekniikoita, jotka käyttävät avoimia rajapintoja ja ovat toistensa kanssa yhteensopivia. Myös mahdolliset tietoturvariskit on syytä ottaa huomioon ja varautua niihin jo hyvissä ajoin.

Tiedonsiirtotavat

Automaatiojärjestelmä yhdistää eri tuotteista ja järjestelmistä saapuvat viestit. Yhdistäminen onnistuu, kun tuotteet ja järjestelmät kommunikoivat samalla kielellä eli protokollalla. Suomessa suosittuja protokollia ovat esimerkiksi Modbus, KNX ja BACnet. Energian, sähkön tai veden määrää mittaavat mittarit toimivat useimmiten M-Bus -protokollalla.

Suuri osa huoneiston mittausdatasta voidaan kerätä langattomasti, mikä tuo säästöä kaapelointikustannuksissa ja helpottaa asennusta sekä muutosten tekoa. Langattomat ratkaisut toimivat tyypillisesti paristoilla, jolloin ne vaativat ajoittain paristojen vaihtoa. Markkinoilla on myös itse oman sähkönsä tuottavia laitteita.
Langattoman mittarin tiedot voidaan usein lukea rakennuksen pihalta käsin. Joissain ratkaisuissa tietoa on mahdollista siirtää tavallista sähkökaapelia pitkin. Langallisen järjestelmän etuna on luotettavuus ja nopeus. Niitä voidaankin suositella erityisesti tiloihin, joissa edellytetään jatkuvaa varmatoimista mittausta.

Järjestelmien ja laitteiden yhteensopivuus

Suunnittelussa on tärkeää, että käytettävien automaatiojärjestelmien rajapinnat ovat avoimia. Tällöin tiedonsiirtoprotokollat ovat tunnettuja ja kaikkien käytettävissä, eikä kukaan peri tekijänoikeusmaksuja. Myös laite- ja järjestelmätoimittajat voidaan valita vapaasti ja järjestelmiä voidaan liittää toisiinsa. Järjestelmää hankittaessa täytyy myös varmistaa niiden eri versioiden yhteensopivuus ja se, että järjestelmät ovat laajennettavissa myöhemmin. Suunnittelijoilla on tässä tärkeä rooli.

Järjestelmien integraatiolla tarkoitetaan kahden tai useamman taloteknisen järjestelmän liittämistä yhteen. Integroidusta järjestelmästä saadaan enemmän hyötyä kuin erillisistä järjestelmistä. Integrointi lisää myös turvallisuutta esimerkiksi palohälytyksen aikana, kun automaatiojärjestelmä voi avata kerrostalon alaoven lukituksen ja sytyttää valot poistumisreiteille.

Lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien lisäksi asuinkerrostalon automaatiojärjestelmään integroitavia järjestelmiä voivat olla esimerkiksi valaistuksen ohjaus, sähköjärjestelmät, saunojen aikaohjaukset, palovaroitinjärjestelmä sekä harvinaisemmat murtohälytys-, kamera- ja kulunvalvontajärjestelmät.

Käyttöliittymät

Hyvä käyttöliittymä on selkeä ja helppokäyttöinen ja mahdollistaa talotekniikan toiminnan seurannan eri tavoin, kuten paikallisesta valvomosta, internetin kautta ja mobiililaitteella. Käyttäjäryhmästä riippuen käyttöliittymällä tulee olla erilaisia ominaisuuksia. Esimerkiksi isännöitsijällä ja huoltoyhtiöllä on usein laajempia käyttötarpeita kuin asukkaalla. Yksinkertaisimmillaan käyttöliittymä voi olla kytkin, jolla jokin laite voidaan sammuttaa. Laajempi käyttöliittymä on esimerkiksi kiinteistöryhmien valvomojärjestelmä.

Rakennusten teknisiä järjestelmiä ohjataan ja valvotaan valvomoista, joista voidaan esimerkiksi muuttaa asetusarvoja tai seurata trendikäyriä. Myös hälytykset tallentuvat valvomon historiatietoihin. Taloteknisiä järjestelmiä on osattava käyttää ja hallinnoida tehokkaasti, joten käyttäjänä ovat yleensä huoltoyhtiöt. Valvomoita voi olla useampia joko rakennuksen sisällä tai etävalvomossa, johon on keskitetty useiden rakennusten valvonta.

Yksittäisiä prosesseja, kuten lämmönvaihtimia tai valaistusta, ohjataan niin kutsutuista alakeskuksista. Alakeskukset sijoitetaan kiinteistössä teknisiin tiloihin, kuten lämmönjakohuoneeseen tai ilmanvaihdon konehuoneeseen. Huoneistoissa sijaitsevat mittausanturit välittävät mittaustietoa alakeskukselle, joka ohjaa saamansa tiedon perusteella esimerkiksi ilmanvaihtolaitteita niin, että halutut olosuhteet toteutuvat.

Yksittäisen huoneiston tasolla käyttäjänä on tyypillisesti asukas. Esimerkiksi energiankulutukseen liittyen käyttöliittymä voi näyttää asukkaalle, miten paljon energiaa kulloinkin kuluu, ja tukea siten kulutusvalintoja. Järjestelmään voidaan asettaa hälytysrajoja esimerkiksi lämpötilalle ja energianhinnalle ja -kulutukselle. Huoneistotasolla käyttöliittymänä voi olla myös puheohjaus, jonka tarvitsemaa teknologiaa on jo esimerkiksi nykyisissä älypuhelimissa. Toistaiseksi puheohjaustekniikoissa on kuitenkin rajoitteita esimerkiksi lauserakenteissa ja sanavalinnoissa.

Lisätietoa käyttöliittymistä on Sähkötieto Oy:n julkaisemassa ST-kortissa ST 721.01 – Talotekniikan tietojärjestelmien käyttöliittymät.