Kiinteistöautomaatiojärjestelmien mahdollisuudet Suomen rakennuskannassa

Suomen kerrostaloista suuri osa on rakennettu 1960-, 1970- ja 1980-lukujen aikana, jolloin kaupunkialueiden väestönkasvu oli voimakasta. Tyypillinen 1960-luvun kerrostalo on vielä paikallaan rakennettu talo. 1970- ja 1980-luvuilla saatiin yleisesti käyttöön betonielementtitekniikka, mikä teki talojen rakentamisesta aiempaa helpompaa. Elementtitekniikan käyttö johti myös siihen, että aikakauden talojen rakenne ja osin myös ulkonäkö ovat varsin yhteneviä eri puolella Suomea. Rivitaloissa rakennusten kirjo on suurempi, minkä lisäksi rivitalojen materiaalina puu on varsin yleinen.

Talotekniikaltaan 1960–1980 -lukujen kerrostalot ovat varsin vaatimattomia. Useissa 1960-luvun taloissa ilmanvaihto toimii painovoimaisesti. Koneellinen poistoilmanvaihto huippuimureineen yleistyi 1970-luvun loppupuolella, ja vasta 1980-luvun lopulla saatiin käyttöön nykyaikaisempia lämmöntalteenottoratkaisuja. Rivitalot ovat keskimäärin hieman kerrostaloja nuorempia ja niissä koneellinen poistoilmanvaihto on tyypillinen ilmanvaihtoratkaisu. 1980-luvun loppupuolella niissäkin yleistyivät lämmöntalteenottolaitteistot.

Lämmitys aikakauden rakennuksissa on tyypillisesti toteutettu vesikiertoisena patterilämmityksenä. Vanhemmissa rakennuksissa on alun perin voinut olla oma lämpökeskus (hiili, öljy), mutta ne on yleensä korvattu kaukolämmöllä, joka on ollut tyypillinen lämmitysmuoto 1970-luvulta lähtien. Rivitaloissa suora sähkölämmitys on varsin yleinen myös uudemmissa rakennuksissa, joskin lämmitysmuotojen kirjo on laajempi kuin kerrostaloissa.

Aikakauden rakennukset ovat nyt tulleet tai ovat tulossa korjausikään. 1960-luvun taloissa on jo pääosin toteutettu erilaisia korjauksia, mutta osa 1980-luvun taloista on vielä alkuperäisessä kunnossaan. Tyypillisiä korjauksia aikakauden rakennuksille ovat erilaiset rakenteelliset korjaukset, kuten katon ja julkisivun korjaaminen ja mahdollinen lisäeristäminen sekä ikkunoiden korjaaminen tai vaihtaminen energiatehokkaammiksi. Automaation kannalta merkittävässä roolissa ovat kuitenkin rakennusten LVI- ja sähköjärjestelmien sekä tietoliikenneverkon saneeraukset.

Kerrostalon putkisaneerauksen yhteydessä otetaan usein puheeksi myös rakennuksen laajempi LVIS-järjestelmien päivittäminen. Saneerauksen yhteydessä lämpöpatterit voidaan vaihtaa uudempiin ja tehokkaampiin, mutta rakennuksen lämmönjakotapaa ei yleensä muuteta. Sen sijaan huomiota voidaan kiinnittää lämmitysmuotoon. Nykyään yhä suositummaksi vaihtoehdoksi kaukolämmön rinnalle on noussut maalämpö. Lämmitysjärjestelmää voidaan edelleen täydentää lisäämällä rakennuksen katolle aurinkokeräimiä lämmöntuottoa varten ja tehdä lämmityksestä hybridijärjestelmä.

Ilmanvaihdon saneerauksen yhteydessä rakennukseen voidaan asentaa poistoilmalämpöpumppu. Sen avulla poistoilmasta saadaan lämpö talteen hyödynnettäväksi rakennuksen lämmityksessä ja kesäaikana myös lämpimän käyttöveden tuotannossa. On mahdollista rakentaa myös uusi koneellinen tulo-poisto -järjestelmä joko tilojen salliessa rakennuksen sisälle tai jälkikäteen rakennuksen ulkopuolelle lisättäviin kanavistoihin. Hyvin hallittu koneellinen ilmanvaihto parantaa merkittävästi rakennuksen sisäolosuhteita. Järjestelmään on mahdollista liittää myös viilennys.

Mitä perusteellisemmin rakennuksen LVI-järjestelmiä korjataan sitä useammin suunnitelmissa on paikka myös automaatiolle. Jos päädytään lämmityksen hybridiratkaisuun, sen ohjaamiseen tarvitaan automaatiota. Lisää automaatiota tarvitaan, jos lämmitysjärjestelmään liitetään huoneistojen lämpötilaa mittaavat anturit ja niiden ohjaamat älykkäät termostaatit.

Myös rakennuksen sähköjärjestelmän saneeraus avaa mahdollisuuksia automaation lisäämiselle. Aurinkokeräinten rinnalle voidaan asentaa aurinkopaneeleita kiinteistösähkön tuotantoon. Etenkin tulevaisuudessa kiinteistösähkön kulutuksen ajoittaminen niille tunneille, jolloin ilmaista aurinkosähköä on tarjolla, vaatii automaatioratkaisuja toimiakseen hyvin.

Valaistuksen ohjaus voidaan myös automatisoida tai ainakin tehdä nykyisiä ratkaisuja älykkäämmäksi säästäen samalla energiankulutuksessa. Sähköjärjestelmään voidaan myös liittää erilaisia ohjauksia, joilla rakennuksen suuret kuormat voivat osallistua kulutusjoustoon. Kun tietoliikennekaapelointi tehdään sähkösaneerauksen yhteydessä hyvin, automaation tasoa voidaan lisätä myös tulevaisuudessa.