Ohjeistus hallitukselle ja isännöitsijälle
Taloyhtiön hallituksella on taloyhtiön asioiden yleinen hoitovelvollisuus. Hallitus toimeenpanee osakkaiden eli yhtiökokouksen päätökset. Vähäisempiin toimiin hallitus ja isännöitsijä voivat yleensä ryhtyä ilman yhtiökokouksen päätöstä, edellyttäen, että hanke voidaan toteuttaa hyväksytyn talousarvion puitteissa.Isännöitsijä hoitaa päivittäistä hallintoa ja huolehtii kiinteistön pidosta hallituksen ohjeistuksella. Hyvän kiinteistönpidon pohjana on hallituksen ja isännöitsijän välinen luottamus, toimiva yhteistyö sekä suunnitelmallisuus.
Taloyhtiön hallitus yhdessä isännöitsijän kanssa on keskeinen toimija energiatehokkuuden parantamisessa. Energiatehokkuuden parantaminen on osa hyvää ja suunnitelmallista kiinteistönpitoa. Tarvittaessa hallitus ja isännöitsijä voivat hyödyntää apuna asiantuntijaa tai kysyä ohjeita esimerkiksi alueellisilta energianeuvojilta.
Miten energiatehokkuutta voi edistää taloyhtiössä:
- Tuntekaa taloyhtiö: lähtötietojen keruu ja suunnitelmallisen kiinteistönpidon käynnistäminen, esimerkiksi kunnossapitosuunnitelman tekeminen.
- Selvittäkää mahdollisia energiatehokkuustoimenpiteitä asiantuntijoiden avulla ja käynnistäkää toiminta esimerkiksi energiakokouksella (lisätietoja alla).
- Ottakaa asukkaat mukaan: tiedottakaa esimerkiksi erilaisista energiatehokkuutta parantavista toimista, joita asukkaat voivat toteuttaa. Voitte käyttää oikealla ”Julkaisut”-kohdassa olevia asukastiedotteita ja asukaskampanjaa.
- Viettäkää energiansäästöviikkoa taloyhtiössänne.
- Miettikää hallituksessa toimisiko teidän taloyhtiössänne energiaeksperttitoiminta. Energiaeksperttitoiminnasta löydät lisätietoa oikealta "Energiaeksperttitoiminta"-linkin takaa.
Energiakokouksella taloyhtiön energiatehokkuustoimenpiteet käyntiin
Korjaus- ja energiatehokkuustoimenpiteiden toteuttaminen edellyttää taloyhtiön hallituksen päätöstä ja suuremmissa toimissa myös yhtiökokouksen päätöstä. Hallituksen jäsenenä kutsu koolle energiakokous tai ottakaa energia-asiat seuraavan hallituksen kokouksen asialistalle.
Voitte hyödyntää alla olevaa valmista materiaalia, jotta saatte helposti käynnistettyä toiminnan.
Ennen kokousta:
Taloyhtiön 5 askelta energiahukan vähentämiseksi (pdf) (1.2 MB)
Voitte hyödyntää alla olevaa valmista materiaalia, jotta saatte helposti käynnistettyä toiminnan.
Ennen kokousta:
- Selvittäkää taloyhtiön energiankäytön tilanne sekä kunnossapitosuunnitelma (PTS) yhdessä isännöitsijän ja kiinteistöhuollon kanssa ja täyttäkää taloyhtiön energiankulutuksen lähtötietolomake, jonka voi ladata -sivuilta.
- Tutustukaa hyviin ohjeisiin ja vinkkeihin ennakkoon. Energiankäytön tehostamiseen löytyy tietoa näiltä Motivan verkkosivuilta sekä -sivuilta ja Korjaustieto.fi -sivulta.
- Hyödyntäkää kokouksessa valmista energiakokouksen esityslistaa.
Taloyhtiön 5 askelta energiahukan vähentämiseksi (pdf) (1.2 MB)
Mistä taloyhtiön energia- ja vesikustannukset muodostuvat?
Taloyhtiöiden hoitokuluista merkittävä osuus käytetään energia- ja vesikustannusten kattamiseen. Tyypillisesti energia- ja vesikustannukset haukkaavat hoitokuluista 30–40 prosenttia. Niillä on merkittävä vaikutus asukkaiden maksamiin hoitovastikkeisiin tai vuokriin eli asumiskustannuksiin.
Lämmityksen osuus hoitokuluista on keskimäärin 22 prosenttia, vesi-ja jätevesimaksujen kahdeksan prosenttia ja kiinteistösähkön osuus neljä prosenttia.
Vedenkulutuksesta aiheutuvat keskimääräiset kustannukset ovat tosiasiassa suuremmat kuin kahdeksan prosenttia. Tämä johtuu lämpimän käyttöveden käytöstä, jolloin osa lämmityskuluista kuuluu vedenkäytön kustannuksiin. Kun huomioidaan myös lämpimän käyttöveden lämmitys, niin vedenkäytön osuus keskimääräisistä hoitokuluista on 13–15 prosenttia. On tärkeää tutustua oman taloyhtiön hoitokuluihin ja verrata niitä vastaavan tyyppisten taloyhtiöiden tietoihin.
Kaukolämmitteisissä taloyhtiöissä lämmityslasku muodostuu kulutetun energian mukaan laskutettavasta energiamaksusta ja kuukausittaisesta kiinteästä perusmaksusta. Taloyhtiö ei voi kilpailuttaa kaukolämmön tuottajaa vaan lämpö on ostettava oman alueen kaukolämpöyhtiöltä.
Perusmaksu perustuu useimmiten kaukolämpösopimukseen kirjattuun tilausvesivirtaan tai -tehoon ja sen osuus on tyypillisesti 20–40 prosenttia koko kaukolämpölaskusta. Energiakustannusten kannalta kaukolämpösopimukseen kirjattu tilausvesivirta/-teho tulisi olla mahdollisimman lähellä todellisuutta.
Öljy- ja pellettilämmityksen kohdalla lämmityslasku muodostuu kulutetun polttoaineen perusteella.
Maakaasua käyttävässä talossa lämmityslasku koostuu energian myynti- ja siirtohinnasta. Myynti- ja siirtohinnasta osa muodostuu kulutetun energian mukaan ja osa on kiinteää perusmaksua.
Sähkölämmityksen kohdalla lämmityslasku muodostuu vastaavasti kuin kiinteistö- ja huoneistosähkön tapauksessa.
Sekä sähkönmyynnin että sähkönsiirron hinnat muodostuvat kiinteästä perusmaksusta (€/kk) ja sähkönkulutuksen mukaan määräytyvästä osuudesta (snt/kWh). Sähkövero peritään siirtomaksujen yhteydessä ja sähköverkkoyhtiö tilittää sähköveron edelleen valtiolle.
Taloyhtiö tai kotitalous voi kilpailuttaa sähkössä sähkönmyynnin osuuden. Sähkön siirtohintoja ei pysty kilpailuttamaan, vaan ne määräytyvät sen mukaan, minkä sähköverkkoyhtiön alueella rakennus sijaitsee.
Raakavedestä laskutetaan kulutuksen mukaan eli päävesimittarin mittaustietojen mukaisesti. Samoin jätevesimaksua peritään kulutetun raakaveden mukaan. Perusmaksun osuus on 0–15 prosenttia taloyhtiön koko vesi- ja jätevesilaskusta, eli kaikki vesilaitokset eivät peri perusmaksua. Raaka- ja jäteveden kustannukset (€/m3) saadaan suoraan paikallisen vesilaitoksen hinnastoista tai viimeisimmästä vesilaskusta.
Taloyhtiössä vedenkäytöstä aiheutuu kustannuksia kylmän veden lisäksi käyttöveden lämmittämisestä. Lämmityksestä aiheutuva kustannus ei näy vesilaitoksen lähettämistä laskuista, vaan lämmityskustannukset on laskettava taloyhtiössä itse.
Lämpimän veden hinta saadaan lisäämällä kylmän veden hintaan lämmityksestä aiheutuvat kustannukset. Vesimaksujen määrittämisessä on otettava huomioon sekä kylmän että lämpimän veden kustannukset. Huoneistokohtaisen vedenmittauksen yleistyessä on tärkeää määrittää läpinäkyvin perustein sekä kylmän että lämpimän veden yksikköhinnat.
Lämmityksen osuus hoitokuluista on keskimäärin 22 prosenttia, vesi-ja jätevesimaksujen kahdeksan prosenttia ja kiinteistösähkön osuus neljä prosenttia.
Vedenkulutuksesta aiheutuvat keskimääräiset kustannukset ovat tosiasiassa suuremmat kuin kahdeksan prosenttia. Tämä johtuu lämpimän käyttöveden käytöstä, jolloin osa lämmityskuluista kuuluu vedenkäytön kustannuksiin. Kun huomioidaan myös lämpimän käyttöveden lämmitys, niin vedenkäytön osuus keskimääräisistä hoitokuluista on 13–15 prosenttia. On tärkeää tutustua oman taloyhtiön hoitokuluihin ja verrata niitä vastaavan tyyppisten taloyhtiöiden tietoihin.
Mistä lämmityslasku muodostuu?
Lämpöä kuluu sekä tilojen lämmittämiseen että käyttöveden lämmittämiseen.Kaukolämmitteisissä taloyhtiöissä lämmityslasku muodostuu kulutetun energian mukaan laskutettavasta energiamaksusta ja kuukausittaisesta kiinteästä perusmaksusta. Taloyhtiö ei voi kilpailuttaa kaukolämmön tuottajaa vaan lämpö on ostettava oman alueen kaukolämpöyhtiöltä.
Perusmaksu perustuu useimmiten kaukolämpösopimukseen kirjattuun tilausvesivirtaan tai -tehoon ja sen osuus on tyypillisesti 20–40 prosenttia koko kaukolämpölaskusta. Energiakustannusten kannalta kaukolämpösopimukseen kirjattu tilausvesivirta/-teho tulisi olla mahdollisimman lähellä todellisuutta.
Öljy- ja pellettilämmityksen kohdalla lämmityslasku muodostuu kulutetun polttoaineen perusteella.
Maakaasua käyttävässä talossa lämmityslasku koostuu energian myynti- ja siirtohinnasta. Myynti- ja siirtohinnasta osa muodostuu kulutetun energian mukaan ja osa on kiinteää perusmaksua.
Sähkölämmityksen kohdalla lämmityslasku muodostuu vastaavasti kuin kiinteistö- ja huoneistosähkön tapauksessa.
Mistä sähkölasku muodostuu?
Sähkölasku muodostuu kolmesta osasta:- sähkönmyynnistä,
- sähkönsiirrosta ja
- veroista.
Sekä sähkönmyynnin että sähkönsiirron hinnat muodostuvat kiinteästä perusmaksusta (€/kk) ja sähkönkulutuksen mukaan määräytyvästä osuudesta (snt/kWh). Sähkövero peritään siirtomaksujen yhteydessä ja sähköverkkoyhtiö tilittää sähköveron edelleen valtiolle.
Taloyhtiö tai kotitalous voi kilpailuttaa sähkössä sähkönmyynnin osuuden. Sähkön siirtohintoja ei pysty kilpailuttamaan, vaan ne määräytyvät sen mukaan, minkä sähköverkkoyhtiön alueella rakennus sijaitsee.
Mistä vesilasku muodostuu?
Vesilaitos laskuttaa taloyhtiöltä vesilaskussa:- raakaveden (kylmä vesi) vesimaksun,
- jätevesimaksun ja
- perusmaksun.
Raakavedestä laskutetaan kulutuksen mukaan eli päävesimittarin mittaustietojen mukaisesti. Samoin jätevesimaksua peritään kulutetun raakaveden mukaan. Perusmaksun osuus on 0–15 prosenttia taloyhtiön koko vesi- ja jätevesilaskusta, eli kaikki vesilaitokset eivät peri perusmaksua. Raaka- ja jäteveden kustannukset (€/m3) saadaan suoraan paikallisen vesilaitoksen hinnastoista tai viimeisimmästä vesilaskusta.
Taloyhtiössä vedenkäytöstä aiheutuu kustannuksia kylmän veden lisäksi käyttöveden lämmittämisestä. Lämmityksestä aiheutuva kustannus ei näy vesilaitoksen lähettämistä laskuista, vaan lämmityskustannukset on laskettava taloyhtiössä itse.
Lämpimän veden hinta saadaan lisäämällä kylmän veden hintaan lämmityksestä aiheutuvat kustannukset. Vesimaksujen määrittämisessä on otettava huomioon sekä kylmän että lämpimän veden kustannukset. Huoneistokohtaisen vedenmittauksen yleistyessä on tärkeää määrittää läpinäkyvin perustein sekä kylmän että lämpimän veden yksikköhinnat.