Lämmitys
Taloyhtiössä lämmitysenergiaa tarvitaan tilojen ja lämpimän käyttöveden lämmittämiseen. Käyttöveden lämmittämiseen kuluu tyypillisesti noin 20–30 % ostetusta lämmitysenergiasta. Tilojen lämmitystarvetta aiheuttavat lämpöhäviöt rakenteiden, kuten yläpohjan ja seinien kautta, sekä ilmanvaihdon kautta poistuva lämmin ilma.Taloyhtiössä kannattaa seurata eri tilojen huonelämpötiloja, jotta tiloja ei lämmitetä liikaa. Lisäksi lämpötiloja seuraamalla on mahdollista havaita vikaantuminen lämmitysjärjestelmässä. Sisäilmasto-kappaleessa on esitetty eri tilojen ohjeelliset lämpötilat.
Kerrostalossa suurin lämpöhäviöiden aiheuttaja on ilmanvaihto, jossa ei ole poistoilman lämmöntalteenottoa sekä ikkunat ja ulkoseinät. Rivitaloissa myös yläpohjan läpi häviää lämpöä lähes yhtä paljon kuin ikkunoiden kautta.
Kuva 1. Lämpöenergiatase 1960-1980 -lukujen asuinkerrostaloissa (lähde: Taloyhtiön energiakirja)
Kuva 2. Lämpöenergiatase 1970-1990 -lukujen rivitaloissa (lähde: Taloyhtiön energiakirja)
Lämpöindeksi ja vertailuluvut
Taloyhtiöissä lämmitysenergian kulutus on tyypillisesti esitetty niin sanotun lämpöindeksin avulla. Lämpöindeksi kertoo, kuinka paljon tilojen ja käyttöveden lämmittämiseen on käytetty vuodessa lämmitysenergiaa rakennuskuutiometriä kohden: kWh/m3/v.
Lämpöindeksi on lämmitystarveluvulla sääkorjattu eli normeerattu vastaamaan keskimääräisiä säätietoja. Sääkorjauksen avulla saatetaan eri vuosien kulutustiedot keskenään vertailukelpoisiksi. Lämmitysenergiankulutustietoja esitetään nykyään myös enenevässä määrin esimerkiksi huoneistoalan tai lämmitetyn nettoalan suhteen.
Etelä-Suomessa 1960–1990 -luvuilla rakennettujen kerros- ja rivitalojen lämpöindeksi on tyypillisesti 45–65 kWh/m3/v. Keski-Suomessa kulutus on noin 10–15 prosenttia ja Pohjois-Suomessa 25–30 prosenttia suurempi kylmemmän ilmaston seurauksena. Taloyhtiöissä on tärkeää verrata omia kulutustietoja keskimääräisiin kulutustietoihin, sillä lämmitys haukkaa taloyhtiön hoitokuluista noin 20–30 %. (lähde: Taloyhtiön energiakirja)
Lämpöindeksi on lämmitystarveluvulla sääkorjattu eli normeerattu vastaamaan keskimääräisiä säätietoja. Sääkorjauksen avulla saatetaan eri vuosien kulutustiedot keskenään vertailukelpoisiksi. Lämmitysenergiankulutustietoja esitetään nykyään myös enenevässä määrin esimerkiksi huoneistoalan tai lämmitetyn nettoalan suhteen.
Etelä-Suomessa 1960–1990 -luvuilla rakennettujen kerros- ja rivitalojen lämpöindeksi on tyypillisesti 45–65 kWh/m3/v. Keski-Suomessa kulutus on noin 10–15 prosenttia ja Pohjois-Suomessa 25–30 prosenttia suurempi kylmemmän ilmaston seurauksena. Taloyhtiöissä on tärkeää verrata omia kulutustietoja keskimääräisiin kulutustietoihin, sillä lämmitys haukkaa taloyhtiön hoitokuluista noin 20–30 %. (lähde: Taloyhtiön energiakirja)
Hyväkuntoinen ja toimiva lämmitysverkko
Taloyhtiön energiatehokkuutta voidaan parantaa tehostamalla lämmitysverkon toimintaa, jolloin rakennus tarvitsee todennäköisesti vähemmän lämmitysenergiaa. Hyvin toimivan lämmitysverkon yksi tärkein tekijä on, että verkossa oleva vesi kiertää jokaisen patterin kautta oikealla tavalla ja suunnitellusti.
Patteriverkon perussäädössä säädetään pattereiden ja pattereiden pystylinjojen virtaamat oikeaan arvoon, jotta jokainen patteri toimisi suunnitellulla tavalla.
Mikäli talossa on lämpötilaongelmia, tulee ensisijaisesti selvittää ongelmat tapauskohtaisesti, ja vasta sitten muuttaa verkoston säätökäyrää, koska säätökäyrän muutos vaikuttaa koko talon tilanteeseen. Tyypillisesti säätökäyrää tulee muuttaa silloin, kun koko talon lämpötilat ovat joko liian korkeita tai matalia. Säätökäyrän muuttamisen periaatteista kannattaa sopia yhteiset pelisäännöt taloyhtiön, huollon ja isännöitsijän kesken.
Lämmitysverkon veden lämpötilan ohjausta on säätökäyrän lisäksi mahdollista tehostaa lisäohjauksilla, kuten esimerkiksi sääennusteeseen, huoneistojen lämpötilaan ja verkon paineeseen perustuvilla ohjauksilla.
Ilman kulkemista patteriverkossa voidaan ehkäistä asentamalla patteriverkon ylimpiin kohtiin automaattisia tai käsikäyttöisiä ilmanpoistimia. Lämmityspatteri tulee varustaa ilmaruuvilla, jolloin patteriverkkoon ja lämmityspattereihin kertynyt ilma saadaan tarvittaessa poistettua. Oikein toimiva lämmityspatteri on lämmin yläosasta ja viileämpi alaosastaan. Ilmaa voi poistaa myös asentamalla verkkoon alipaineilmanpoistimen, jolloin patterikohtaisia poistimia ei välttämättä tarvita.
Patteriverkossa voi syntyä epämiellyttäviä ääniä myös lämmitysjärjestelmän kokoon nähden ylisuuren pumpun vuoksi.
Patteriverkon perussäädössä säädetään pattereiden ja pattereiden pystylinjojen virtaamat oikeaan arvoon, jotta jokainen patteri toimisi suunnitellulla tavalla.
Oikea säätökäyrä
Keskeistä lämmitysverkoston energiatehokkuuden parantamisessa on oikea säätökäyrän asetus, jolla varmistetaan, että lämmitysverkostoon menevä vesi on oikean lämpöistä, eikä esimerkiksi liian kuumaa ulkolämpötilaan ja sisälämpötiloihin nähden.Mikäli talossa on lämpötilaongelmia, tulee ensisijaisesti selvittää ongelmat tapauskohtaisesti, ja vasta sitten muuttaa verkoston säätökäyrää, koska säätökäyrän muutos vaikuttaa koko talon tilanteeseen. Tyypillisesti säätökäyrää tulee muuttaa silloin, kun koko talon lämpötilat ovat joko liian korkeita tai matalia. Säätökäyrän muuttamisen periaatteista kannattaa sopia yhteiset pelisäännöt taloyhtiön, huollon ja isännöitsijän kesken.
Lämmitysverkon veden lämpötilan ohjausta on säätökäyrän lisäksi mahdollista tehostaa lisäohjauksilla, kuten esimerkiksi sääennusteeseen, huoneistojen lämpötilaan ja verkon paineeseen perustuvilla ohjauksilla.
Putkien eristys ja järjestelmän paine
Lämmitysverkon putkien eristäminen on tärkeää lämpöhukan minimoimiseksi. Lisäksi kannattaa seurata järjestelmän painetta. Lämmitysjärjestelmässä voi olla vuodosta johtuen matala paine, jonka vuoksi vesi ei virtaa pattereissa kunnolla.Lämmityspattereiden sijoitus ja koko
Lämmityspattereiden tulisi yleensä sijaita ikkunoiden alla, jotta patterin tuoma lämpö tasaa ikkunoiden kautta tulevaa viileämpää ilmaa ja poistaa vedon tunnetta. Etenkin vanhoissa kiinteistöissä pattereiden on tärkeää olla koko ikkunan levyisiä, eikä pattereita saa peittää verhoilla tai huonekaluilla.Ilma aiheuttaa ääni- ja kierto-ongelmia
Jos patteriverkkoon on päässyt ilmaa, se voi aiheuttaa erilaisia ääniä, ongelmia lämmitysveden kiertoon sekä korroosiota. Jos lämmitysverkkoon joudutaan jatkuvasti verkon vuodon takia lisäämään vettä, tulee täytön yhteydessä verkkoon myös ilmaa, jonka aiheuttaman korroosion takia patterit kuluvat nopeammin.Ilman kulkemista patteriverkossa voidaan ehkäistä asentamalla patteriverkon ylimpiin kohtiin automaattisia tai käsikäyttöisiä ilmanpoistimia. Lämmityspatteri tulee varustaa ilmaruuvilla, jolloin patteriverkkoon ja lämmityspattereihin kertynyt ilma saadaan tarvittaessa poistettua. Oikein toimiva lämmityspatteri on lämmin yläosasta ja viileämpi alaosastaan. Ilmaa voi poistaa myös asentamalla verkkoon alipaineilmanpoistimen, jolloin patterikohtaisia poistimia ei välttämättä tarvita.
Patteriverkossa voi syntyä epämiellyttäviä ääniä myös lämmitysjärjestelmän kokoon nähden ylisuuren pumpun vuoksi.