Lämmönjakokeskuksen uusinta kannattaa tehdä suunnitelmallisesti

Kaukolämmitystaloissa lämmönjakokeskuksen tekninen käyttöikä on noin 20–25 vuotta. Tämän jälkeen lämmönjakokeskuksen toiminta ei enää ole parhaalla tasolla ja riski rikkoutumiseen sekä lämmönjaon häiriöihin kasvaa. Lämmönjakokeskuksen uusiminen kannattaa tehdä ennakoiden ja suunnitelmallisesti ja parantaa samalla myös rakennuksen sisäisen lämmönjaon toimivuutta ja energiatehokkuutta. Näin saadaan kustannus- ja ilmastohyötyjä.



Lämmitysjärjestelmän tavoite on tuottaa kaikissa olosuhteissa mukava ja riittävä lämpö rakennuksen tiloihin sekä lämmin käyttövesi. Kaukolämpöenergiaa kannattaa käyttää mahdollisimman tehokkaasti niin, että energiankulutus ja tehontarve ovat mahdollisimman pienet. Laiteuusinnan yhteydessä tehtävällä mitoituksen ja energiatehokkuuden tarkastelulla varmistetaan kaukolämmön hallittu käyttö rakennuksessa.

Lämmityslaitteiston uusimista varten rakennuksen todellinen lämmöntarve selvitetään ja lämmönjakokeskus mitoitetaan tarpeenmukaiseksi. Näin vältetään laitteiden ylimitoitus ja turhat kustannukset. Mitoituksen tavoitteena on myös mahdollisimman matala lämpötila rakennuksen sisäisessä lämmitysverkossa. Tarpeettoman korkeat lämpötilat johtavat tyypillisesti energiahukkaan ja epätasaisesti toimivaan lämmönjakoon.

Rakennuksen sisäisen lämmönjaon tasapainottaminen ja optimointi tehdään sekä asumisviihtyvyyden että energiatehokkuuden näkökulmasta. Energiajärjestelmien tehokkuus paranee, kun tarpeettoman korkeita toimintalämpötiloja alennetaan niin kiinteistöjen lämmitysverkoissa ja lämmönjakokeskuksissa kuin kaukolämpöverkoissa.

Oikea mitoitus pienentää investointikustannuksia

Jokaisessa kiinteistössä tulee korjaustarpeita, ja niihin on hyvä varautua ennakkoon. Myös lämmönjakokeskuksen uusintaan on hyvä varautua ajoissa, jotta sen yhteydessä voidaan tarkistaa ja selvittää rakennuksen todellinen lämmöntarve ja tarpeenmukainen oikea laitemitoitus sekä kilpailuttaa hankinta ja ajoittaa muutostyö sopivaan ajankohtaan.

Rakennuksessa on voitu toteuttaa erilaisia energiatehokkuutta parantavia korjauksia ja remontteja, kuten lisäeristystä tai ikkunoiden ja ovien uusintaa, jolloin lämmön- ja tehontarve on voinut pienentyä jopa 20 prosenttia. Energiatehokkuuden paranemisen myötä lämmitysjärjestelmässä ei enää tarvita yhtä korkeita lämpötiloja kuin aiemmin ja uudessa tilanteessa ne voivat siis olla matalammat.

Korkeisiin patteriverkon lämpötiloihin tarpeettomasti varautuminen tai laitteiston ylimitoittaminen tarvetta suuremmaksi lisäävät investointikustannuksia. Kun lämmönjakokeskus ja lämmitysverkon lämpötilat mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan, vältetään laitteiden ylimitoitus ja säästetään kustannuksissa. Mitoituksen tarkennukseen on nykyisin käytettävissä paljon mitattua dataa esimerkiksi energiayhtiöiden online-palveluista.

Aiemmin taloyhtiö on tyypillisesti omistanut kiinteistön kaukolämpölaitteiston, jonka korjaus- ja uusimisvastuu ovat omistajalla. Yhä useammin moni lämpöyhtiö tarjoaa vaihtoehtona laitteiston hankintaa palvelumallilla, jolloin laitteisto jää palveluntarjoajan vastuulle ja taloyhtiö maksaa vain palvelusta. Ennen hankintaa on hyvä selvittää, mikä tarjolla oleva hankinta- ja rahoitusmalli on sopivin ja kannattavin.

Uusinnan toteutus

Kaukolämpölaitteiston uusinta lähtee liikkeelle nykytilan selvityksestä ja laitemitoituksen tarkistamisesta. Tämä työ kannattaa tilata asiantuntijayritykseltä, kuten LVI-suunnittelijalta, urakoitsijalta tai kaukolämpöyhtiöltä. Lämmitystehontarvetta ja laitemitoitusta selvitetään käytettävissä olevien kulutustietojen ja mittausten perusteella. Nykytilan selvityksen toteutukseen on kaukolämpöyhtiöltä usein saatavissa mittaustietoja mitoituksen pohjaksi. Kiinteistön lämmitysverkon toiminta-arvojen selvitys, kuten verkon meno- ja paluulämpötilojen tai huonelämpötilojen selvitys on paras tehdä kylminä pakkaskausina.

Lämmitysjärjestelmään kuuluu olennaisena osana lämpimän käyttöveden järjestelmä, joka huomioidaan selvityksessä. Käyttöveden lämmityksellä on iso merkitys rakennuksen energiankäytössä. Käyttöveden kulutusta on mahdollista leikata vaihtamalla vesikalusteet, säätämällä veden painetta, ja myös säätämällä lämpimän käyttöveden kiertojohdon virtausta. Myös kiertojohdon eristämisellä saavutetaan energiansäästöä. Eristäminen voidaan kuitenkin tehdä yleensä vain isomman remontin yhteydessä.

Energiankäytön tehostamiseksi on laiteuusinnan suunnittelussa tarkasteltava kaukolämmityslaitteita kokonaisvaltaisesti. Samalla rakennuksessa on suositeltavaa selvittää lämmitysverkon osien, kuten patteritermostaattien, linjasäätöventtiilien ja pumppujen toiminnan parantamismahdollisuuksia. Kannattaa tarkistaa myös taloautomaation tila ja älykkäämmän ohjauksen mahdollisuudet.

Toiminta-arvojen selvityksessä ja uusien arvojen valinnassa huomioidaan, onko rakennusta käytetty suunnitellusti ja tarkoituksenmukaisesti (esimerkiksi sisälämpötilat, ilmanvaihdon käyttöajat, ilmavirrat). Suuri tehontarvetta pienentävä tekijä on turhan korkeiden sisälämpötilojen pienentäminen.

LVI-suunnittelija mitoittaa ja valitsee lämmitysjärjestelmän kuhunkin kohteeseen parhaiten soveltuvilla ja parhaimman lopputuloksen antavilla lämpötiloilla. Lämmitysverkon menolämpötilaksi suositellaan mahdollisimman matalaa lämpötilaa. Tavoitteena on lämmitysverkon hyvä säädettävyys ja energiatehokkuus. Lämmitysverkon paluulämpötilan mitoitusarvo valitaan siten, että kaukolämpöverkkoon palaavan kaukolämpöveden lämpötila on mahdollisimman matala.

Rakennuksen energiatehokkuutta ja asumismukavuutta parannetaan tasapainottamalla lämmitysverkko tekemällä verkon perussäätö, jos huonelämpötilat ovat turhan korkeat tai ne eivät ole tasaiset rakennuksen eri osissa. Tällöin voidaan mahdollisesti myös pudottaa verkkoon lähtevän veden lämpötilaa ilman, että palaavan veden lämpötila nousee.

Lämpötilojen valinnassa pyritään mahdollisimman mataliin lämpötiloihin.
Paikalliselta kaukolämmönmyyjältä saa tietoa lämmönjakokeskuksen uusintaan. Kaukolämmön yleiset sopimusehdot edellyttävät ilmoittamaan laiteuusinnasta sekä hyväksyttämään laitemitoituksen ja laitteet lämmön myyjälle. Paikallinen suositus tai edellytys voi olla, että lämmönjakokeskusten asennuksen tekee vain hyväksytty lämpöurakoitsija.  Paikalliset toimintatavat ja edellytykset on syytä selvittää ajoissa.

Jos kiinteistössä on tehty hyvin merkittäviä energiatehokkuuteen vaikuttavia muutoksia ja LVI-tekniset selvitykset ja laskelmat osoittavat, että rakennuksen tehontarve tai energiankäyttö ovat huomattavasti muuttuneet, on tärkeää käydä lämmönmyyjän kanssa keskustelu, vaikuttaako nykytila kaukolämmön sopimukseen tai maksuihin. Myös hankkeeseen osallistuva LVI-suunnittelija osaa yleensä selvittää, onko kiinteistössä tehty tai mahdollisuutta tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka vaikuttavat näihin.

Tarkastelu remonttien yhteydessä

Lämmitysverkko kannattaa säätää peruskorjauksen, julkisivuremontin tai talotekniikan uudistamisen yhteydessä. Perussäätö on hyvä tehdä silloin, kun talon eristystasoa parannetaan (julkisivujen tai yläpohjan lisäeristys, ikkunoiden uusinta tai tiivistys), lämmitysverkkoa kunnostetaan tai ilmanvaihtoa muutetaan.

Monessa kerrostalossa hyödynnetään poistoilman lämmöntalteenottoa poistoilmalämpöpumppuratkaisulla. Optimaalista on suunnitella ilmanvaihto ja lämmitysratkaisu kokonaisuutena. Rakennuksen omistajalla olisikin aina hyvä olla sellainen pidemmän ajan suunnitelma rakennuksen korjaustarpeista, joka sisältää lämmönjakokeskuksen mitoituksen tarkastuksen ja uusinnan sekä patteriverkon perussäädön aikataulutettuna muihin korjauksiin nähden.