Siirry sisältöön

Sähkönkulutus ja valaistus

Taloyhtiön yhteisissä tiloissa ja laitteissa kuluvaa sähköä kutsutaan kiinteistösähköksi, jolle on oma kulutusmittari. Kiinteistösähköä varten taloyhtiö tekee sähkösopimuksen ja kustannukset jakaantuvat asukkaille yhtiövastikkeessa tai vuokrassa.

Kerros- ja rivitaloissa kiinteistösähkönkulutus on keskimäärin 4 prosenttia taloyhtiön hoitokuluista ja sitä kuluu tyypillisesti noin 2–6 kWh/m3/v. Joissain taloyhtiöissä asuntokohtaiset ilmanvaihtokoneet ja märkätilojen lattialämmitykset on kytketty kiinteistösähkömittarin sijaan huoneistojen sähkömittareille, jolloin niiden kulutus näkyy asukkaan sähkölaskussa.

Kiinteistösähköä voidaan käyttää muun muassa:
  • yleisten tilojen valaistukseen
  • puhaltimien ja pumppujen käyttämiseen
  • autolämmitystolppiin
  • ulkovalaistukseen
  • talosaunaan
  • hissiin
  • pesutupaan
  • kylmäkellariin
  • kattokaivo- ja räystäslämmityksiin.

Kiinteistösähkön kulutusjakauma voi olla hyvin monenlainen

Alla on esitetty kahden taloyhtiön arvioitu kiinteistösähkön kulutusjakauma. Jakauma perustuu arvioon, koska taloyhtiöissä ei käytännössä ole kiinteistösähkön alamittauksia, joiden perusteella saataisiin tarkka jakauma. (Lähde: Kiinteistöliitto)


Jos kerrostalon kiinteistösähkön kulutus on keskimääräistä tasoa, ja se koostuu vain valaistuksesta ja LVI-laitteista, nostavat yleisimmät varusteet kulutusta seuraavasti:
sauna+ 100–250 %
hissit+ 20–30 %
kylmäkellari+ 30–40 %
autolämmityspaikat+ 50–150 %
pesula+ 25–35%

Sähköä voidaan säästää esimerkiksi alla olevilla tavoilla. Kannattaa myös tiedottaa asiakkaita kiinteistösähkön muodostumisesta ja miten kiinteistösähkön kulutusta voidaan pienentää.

Saunavuorot järjestykseen

Jos taloyhtiössä on yhteissauna, kannattaa saunavuorot keskittää:
  • Sähköä säästyy, kun saunaa ei lämmitetä vain muutamaa saunojaa varten.
  • Saunan ilmanvaihdon tehostusjaksot voidaan optimoida, jolloin säästyy myös energiaa.
  • Siivouskulut pienenevät.

Talosaunojen kohdalla on myös tärkeää muistaa seuraavat asiat:
  • Ei lämmitetä saunaa liian kuumaksi. Sopiva saunomislämpötila on 70–80 °C.
  • Ilmanvaihdon tehostus on päällä saunavuorojen ajan ja 1–2 tuntia viimeisen vuoron jälkeen.
  • Hyödynnetään kiukaan jälkilämpö löylytilan kuivattamisessa.
  • Kartoitetaan kesäajan saunavuorojen tarve ja sovitaan niistä erikseen.
  • Jos käytetään poikkeavia aikaohjelmia saunan lämmittämisessä, muistetaan poistaa ne käytöstä. Esimerkiksi joulusaunavuoroja harvoin tarvitaan enää toukokuussa.

Liika on liikaa – myös autonmoottorin lämmityksessä

On tärkeää tietää, kuinka auton lämmitystolppia ohjataan ja millaisilla käyttöajoilla. Monissa taloyhtiöissä on käytössä niin sanottu keskitetty ohjaus, jolloin autopistorasioissa on turhaan virta päällä useita tunteja vuodessa. Lisäksi keskitetyssä ohjauksessa käyttöaika voi olla osalle asukkaista sopimaton ja liikkeelle joutuu lähtemään autonmoottori kylmänä.

Taloyhtiössä kannattaa pohtia keskitetyn ohjauksen muuttamista järjestelmäksi, jossa asukkaat voivat itse säädettävin ajastimin ajastaa lämmityksen maksimissaan kahdeksi tai kolmeksi tunniksi kerrallaan käyttöönsä.

Taulukko. Riittävät moottorin lämmitysajat eri ulkolämpötiloille.Suositeltava esilämmitysaika
Keskimäärin auton lohkolämmitin kuluttaa sähköä noin 0,5 kWh tunnissa ja sisätilanlämmitin 0,75–1,0 kWh tunnissa.

Kylmäkellarit ja jäähdytetyt talousvarastot

Kylmäkellareiden termostaatin lämpötila-arvona tulisi olla 4–6 °C. Jos on havaittavissa, että kylmäkellari tai -kellarit ovat selkeästi vajaakäytössä, kannattaa taloyhtiössä keskustella niiden todellisesta tarpeesta. Energiatalouden kannalta ei ole järkevää jäähdyttää isoa kellaria vain muutaman hillopurkin vuoksi. Jos taloyhtiössä on useampia kylmäkellareita, kannattaa pohtia tarvitaanko niistä jokaista. Päätösten teossa on kuitenkin muistettava osakkaiden yhdenvertainen kohtelu.

Valaistuksen ohjaus ja lamppuvalinnat

Valaistuksessa voidaan kiinnittää huomiota ohjaukseen ja lamppujen valintaan. On hyvä selvittää piha- ja porrasvalaistuksen ohjaustapa ja varmistua siitä, ettei valaistusta pidetä turhaan päällä. Valaistuksessa ei kuitenkaan saa säästää turvallisuuden kustannuksella.

Sähköiset sulatuslaitteet

On tärkeää tietää, onko taloyhtiössä käytössä sähköisiä sulatusvarusteita, kuten rännilämmityksiä, ja kuinka niitä ohjataan. Yleensä niiden toimintaa rajoitetaan termostaateilla, jotka sallivat sulatuksen silloin, kun ulkoilman lämpötila on välillä +5 °C…-2 °C. Sulatuksen ei siis tule olla päällä kesällä tai talven pakkasilla.


Sisä- ja ulkovalaistuksen uudistaminen tuo säästöjä asuinkiinteistöissä ja lisää viihtyvyyttä. Laadultaan entistä parempi valaistus voidaan saavuttaa aiempaa pienemmillä käyttökustannuksilla.

Pienemmät käyttökustannukset

Energiankäytön tehostaminen voi olla peruste melko toimivankin valaistuksen uudistamiselle. Valaistuksen käyttökustannukset pienenevät valitsemalla energiatehokkaampia lamppuja ja valaisimia sekä ohjaamalla valaistusta vain sinne, missä sitä tarvitaan.

Valaistuksen huono laatu tai heikko kunto, kuten vilkunta, liian vähäinen valon määrä tai epäviihtyisä valon värisävy voivat luoda tarpeen valaistuksen uudistamiselle. Valaistuksen uudistustarve tulee vastaan viimeistään valaisimien käyttöiän loppupäässä tai rakennuksia tai piha-alueita peruskorjattaessa.

Energiatehottomat lampputyypit, kuten ulkovalaistuksessa yleiset elohopealamput, ovat poistuneet markkinoilta, mikä voi johtaa odotettua nopeammin valaisimien uudistustarpeeseen. Hyvin toimivia valaisimia ei tarvitse välttämättä kokonaan uusia, sillä saatavilla on elohopealampun korvaavia monimetallilamppuja, jotka voidaan asentaa ilman muutostöitä vanhaan valaisimeen.

Taloyhtiön hyvän valaistuksen tarkistuslista:
  1. Käy läpi ulko- ja sisätilojen valaistuksessa käytetyt lampputyypit sekä tarkista mahdollisuus lampunvaihtojen yhteydessä siirtyä energiatehokkaampiin vaihtoehtoihin.
  2. Selvitä valaistuksen ohjaustapa ja varmista, että valaistus ei ole päällä turhaan.
  3. Selvitä valaistusasiantuntijan kanssa valaistuksen nykyaikaistamisen vaihtoehdot; niin valaisimet kuin niiden säätö- ja ohjausmahdollisuudet.
  4. Huomioi myös muiden kunnostustarpeiden vaikutus valaistusuusinnan aikataulutukseen, kuten porraskäytävän maalaukset ja mahdolliset pihan rakennustyöt.
  5. Selvitä, millaisia eri ratkaisuja markkinoilla on tarjolla.
  6. Päätä, mitä asioita kilpailutuksessa painotetaan ja vertaile eri ratkaisujen kokonaiskustannuksia.



Sivua päivitetty viimeksi 17.1.2023