Ilmanvaihdon ohjaus ja sisäilman olosuhteet

Ilmanvaihdon tarpeenmukainen säätö säästää energiaa tinkimättä sisäilman laadusta. Myös talon rakenteet pysyvät kunnossa. Hyviä ilmanlaadun perusmittareita ovat ilman lämpötila, kosteus ja hiilidioksidipitoisuus.

Asuntokohtainen ja keskitetty ilmanvaihto mahdollistavat erilaisia ohjausratkaisuja. Kerrostalossa automaatio voi säätää ilmanvaihdon puhallintehoa sisäilman hiilidioksidipitoisuuden ja suhteellisen kosteuden tai esimerkiksi läsnäolon perusteella. Tämä onnistuu käytännössä helpoiten, kun kohteessa on huoneistokohtainen ilmanvaihto. Tällöin myös poissaolo-ohjauksella voidaan saavuttaa merkittäviä energiansäästöjä; lämmitys ja ilmanvaihto on mahdollista asettaa minimille poissaolon ajaksi ja palauttaa normaalitasolle kotiin palatessa, tarvittaessa jopa etäohjauksella.

Ilmanvaihtoa voidaan kesäaikana tehostaa öisin, kun ulkoilma on viileämpää. Näin sisätiloihin saadaan viileämpää ilmaa ilman erillistä jäähdytystä. Ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla voidaan ottaa poistoilmasta talteen kylmää, jolla jäähdytetään tuloilmaa. Tämä edellyttää, että ulkoilman lämpötila on korkeampi kuin poistoilman lämpötila. Tämä on erityisen hyvä ominaisuus silloin, kun käytössä on jokin jäähdytysratkaisu.

Koneellinen poistoilmanvaihto

Koneellisen poistoilmanvaihdon ohjausta voidaan tehostaa liittämällä koneen ohjaukseen paine-erolähetin ja painesäätö sekä tarvittaessa muuttamalla olemassa oleva poistoilmapuhallin taajuusmuuttajaohjatuksi. Tämä ohjaus on suositeltavaa kytkeä keskitettyyn automaatioon, jos sellainen on käytettävissä.

Koneellisen poistoilmanvaihdon energiatehokkuutta voidaan usein tehostaa poistoilmalämpöpumpulla, jolloin poistoilman lämpöenergiaa voidaan hyödyntää osana lämmitysjärjestelmää. Poistoilman lämpö ei talviaikaan riitä kattamaan koko rakennuksen lämmöntarvetta, joten ratkaisu tarvitsee aina rinnalleen toisen lämmöntuottojärjestelmän (tyypillisesti kaukolämpö).

Huolellisen suunnittelun ja toteutuksen lisäksi järjestelmä tarvitsee kattavan ohjausjärjestelmän, jotta etenkin kahden lämmönlähteen lämmöntuottoa voidaan ohjata kokonaisuuden kannalta tehokkaasti. Lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän toimintaa on helpompi optimoida, kun järjestelmä varustetaan etähallinnalla ja kattavan seurannan mahdollistavilla mittauksilla. Hyödyllisiä mittauksia ovat esimerkiksi lämpöpumpun lämpökerroin eli COP (Coefficient of Performance), lämpöpumpun sähkönkulutus, lämmönjakoon ja keruuseen liittyvät mittaukset sekä olosuhteet.

Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmanvaihto

Asuntokohtaisissa ilmanvaihtokoneissa jo niiden oma automatiikka mahdollistaa usein erilaisia ohjausmahdollisuuksia, kuten tehostus- ja poissaolo-ohjaukset. Ilmanvaihtokoneita hankittaessa kannattaakin panostaa niiden ohjattavuuteen. Usein parannetut ohjaukset eivät nosta yksittäisen koneen investointikustannuksia merkittävästi etenkään saavutettaviin hyötyihin nähden.

Kannattavia harkittavia lisäominaisuuksia ovat vähintään seuraavat:

• tehostus- ja poissaolo-ohjaus
• erilaiset aikaohjelmaohjaukset
• kesäajan yötuuletus
• liitettävyys kiinteistön tai kodin automaatioon
• ohjauspaneeli ja sen sijoittaminen näkyvälle paikalle
• lämmöntalteenoton hyötysuhdemittaus
• huoltomuistutukset
• lämmöntalteenoton kylmän talteenotto, etenkin jos kohteessa on toteutettu viilennys jollain tavalla.

Lisäksi kannattaa harkita myös läsnäoloon tai CO₂- tai kosteuspitoisuuteen perustuvaa ohjausta, joilla ilmanvaihdon toimintaa voidaan tehostaa edelleen.
Asuntokohtaisten ilmanvaihtokoneiden liittäminen keskitettyyn automaatiojärjestelmään on ylläpidon näkökulmasta suositeltavaa. Kun kaikkien koneiden tiedot ovat keskitetyssä valvonnassa, voidaan havaita esimerkiksi erilaisia väärinkäyttötilanteita. Silloin koneet on mahdollista saada myös etävalvonnan piiriin ja ongelmatilanteita voidaan selvittää tehokkaasti. Saneerauskohteessa tämä voi kuitenkin olla vaikeaa, koska olemassa olevia ilmanvaihtokoneita ei välttämättä voi liittää keskitetyn automaation piiriin tai siitä voi aiheutua merkittävä lisäkustannus.

Keskitetty koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto

Keskitettyä koneellista tulo- ja poistoilmanvaihtoa on mahdollista ohjata myös olosuhteiden perusteella. Tämä kuitenkin edellyttää käytännössä asuntokohtaisia mittauksia sekä päätelaitekohtaisia ohjauksia.

Jos ollaan toteuttamassa keskitettyä kiinteistöautomaatiota eikä keskitettyä ilmanvaihtokonetta ole kytketty nykyiseen järjestelmään, kannattaa harkita sen kytkemistä uuteen järjestelmään. Tällöin kyseinen kone voidaan saada etävalvonnan piiriin ja esimerkiksi mahdollisia ongelmatilanteita on mahdollista selvittää tehokkaasti. Mikäli keskitetty ilmanvaihto on varustettu asuntokohtaisella ohjauksella, toiminnan optimoimiseksi se kannattaa saattaa mahdollisimman kattavan seurannan piiriin.