Siirry sisältöön

Automaatiojärjestelmän asennus ja ylläpito

Asennuksen vaatima työmäärä riippuu järjestelmän rakenteesta. Mikäli suunnitelmasta joudutaan asennusvaiheessa poikkeamaan, täytyy muutoksista aina keskustella suunnittelijan kanssa.

Järjestelmän käyttö ja ylläpito on opastettava kaikille järjestelmän käyttäjille – asukkaille, isännöitsijälle ja huoltoyhtiölle. Näin varmistetaan käytön sujuvuus.

Asennus ja käyttöönotto

Monien energiankulutukseen vaikuttavien IoT-palveluiden käyttöönotto ei edellytä suuria muutoksia rakenteisiin. Niitä voidaankin ottaa käyttöön milloin vain, kunhan käytettävissä on tarvittava tiedonsiirtoratkaisu. Myös langattomien antureiden asennus onnistuu tekemättä muutoksia rakenteisiin. Langallinen järjestelmä on kätevintä asentaa muun saneerauksen tai uudisrakentamisen yhteydessä.

Asennus- ja käyttöönottovaiheessa integraattorin tehtäviin kuuluu varmistaa, että toimitettu järjestelmä vastaa tilattua ja järjestelmä saadaan onnistuneesti käyttöön. Jos suunnitelmasta joudutaan asennusvaiheessa poikkeamaan tai siinä havaitaan ongelmia, on tärkeää neuvotella asiasta suunnittelijan kanssa. Suunnittelijan tehtävä on varmistaa, että muutokset ja korjaukset eivät muuta järjestelmän toimintaa väärällä tavalla eikä haluttuja ominaisuuksia menetetä väärien valintojen takia.

Järjestelmän ohjelmointi

Jotta järjestelmistä saadaan kaikki hyöty irti, ne täytyy ohjelmoida oikein. Täytyy myös sopia, kenen vastuulla on päivittää ohjelmia säännöllisesti. Päivitys edellyttää oikeita toimintokuvauksia. Ensimmäiset toimintokuvaukset tuotetaan rakennuksen suunnitteluvaiheessa, ja niitä päivitetään koko järjestelmän elinkaaren ajan.

Järjestelmän ohjeissa on kuvattava selkeästi, mitä tietoa järjestelmien välillä siirtyy ja missä muodossa. Mukana pitää olla myös ylläpito-ohjeet, jotka kertovat miten yhteyksien toiminta tarkistetaan.

Käyttöönotto

Varmista, että hankintasopimukseen sisältyy järjestelmän, käyttöliittymien ja tiedonsiirron testaus ja säätö käyttöönottovaiheessa. Testaus tehdään yhteistyössä käyttäjän, suunnittelijoiden ja toteuttajan kanssa. On tärkeää varmistaa, että ainakin energiankulutukseen liittyvät toiminnot saadaan alusta asti toimintaan. Käyttöönoton yhteydessä laaditaan käyttöönottotarkastuspöytäkirja.

Järjestelmän säätöjä joudutaan usein tarkistamaan käyttöönoton jälkeen. Esimerkiksi vuodenajan vaihtuminen ensimmäisen kerran tuo tarpeen tarkistaa järjestelmän säädöt. Myös säätimet kannattaa kalibroida käyttöönottovaiheessa.

Asennuksen jälkeen varmistetaan, että käyttäjät oppivat järjestelmän käytön ja osaavat hyödyntää sen tuomia etuja. Varmista siis, että asukkaat, isännöitsijä ja huoltoyhtiö perehdytetään järjestelmän käyttöön. Samalla varmistetaan myös, että toimitus vastaa suunniteltua. Mitä laajempi järjestelmä on, sitä tärkeämmässä roolissa käytön opastus on. Tarvittavat ohjeet on lisättävä mahdolliseen asukkaan kansioon.

Integraattorin on hyvä olla mukana hankkeessa vielä takuuajan aikana. Takuuaikana käyttäjiltä kerätään tiedot puutteista ja muista havainnoista ja korjautetaan mahdolliset viat tarvittaessa välittömästi. Huolto-organisaatiolta voidaan tarvittaessa pyytää selvitys energiatavoitteiden toteutumisesta. Takuuajasta on hyvä neuvotella erillinen sopimus, jotta esimerkiksi toisen huoltoliikkeen tekemät vähäiset muutostyöt eivät siirrä vastuuta tilaajalle.

Dokumentointi

Varmista, että kaikki tarvittavat dokumentit jäävät taloyhtiön haltuun. Säilytä kaikki saadut dokumentit. Hyvä dokumentaatio auttaa myöhemmin, kun suunnitellaan uusien ominaisuuksien ja toimintojen käyttöönottoa.

Tarvittavia dokumentteja ovat ainakin:
  • Dokumenttiluettelo, laiteluettelo ja salasanaluettelo.
  • Kuvaus siitä, mitä tietoa järjestelmien välillä siirtyy ja missä muodossa.
  • Tieto siitä, mitä versioita ohjelmissa ja työkaluissa on käytetty.
  • Järjestelmän toimintokuvaukset.
  • Järjestelmäkaavio ja paikannuskaaviot sekä myös keskuskaaviot, jos järjestelmä sisältää sähkökeskuksiin asennettuja komponentteja.
  • Alkuperäiset asetusarvot ja testausraportit.
  • Tiedonsiirron ylläpito-ohjeet.
  • Varmuuskopio esimerkiksi CD:llä, DVD:llä, USB-tikulla tai valmistajan tai toimittajan tietokannassa tai pilvipalvelussa. Varmista aina, että taloyhtiöllä on pääsy varmuuskopioihin.

Kun järjestelmää päivitetään, myös päivitykset pitää muistaa dokumentoida. Samalla on syytä päivittää aiheeseen liittyvät dokumentit, sillä dokumentoimatta jätettyjen muutosten selvittely jälkikäteen voi olla hankalaa ja aikaa vievää. Jos haluat lisä- tai muutostöitä järjestelmääsi, pyydä suunnittelijoilta tai järjestelmätoimittajilta apua.

Huolto

Kiinteistöautomaatiojärjestelmä on huoltoyhtiön keskeinen työkalu, joten isännöitsijän on selvitettävä järjestelmälle pätevä huolto- ja ylläpitokumppani. On tärkeää, että myös huoltoyhtiöt kouluttavat henkilöstöään järjestelmien käyttöön. Rikkinäiset laitteet korjautetaan järjestelmän toimittajalla tai toimittajan valtuuttamassa huollossa. Fyysisen huollon ja ylläpidon lisäksi on huolehdittava myös tarvittavista tietoturvapäivityksistä. Osakkaan hankkiman kotiautomaatiojärjestelmän huolto ja ylläpito ovat osakkaan vastuulla.

Sähköinen huoltokirja

Osassa kiinteistöautomaatiojärjestelmiä on itsessään sähköinen huoltokirja, johon järjestelmä tallentaa kaikki vikatilanteet ja muistuttaa niiden perusteella laitteiden huoltotarpeista ja vioista. Sähköiseen huoltokirjaan kannattaa tallettaa myös kaikki talon tekniset dokumentit, varsinkin automaatiojärjestelmästä. Tieto on silloin helposti saatavilla, eivätkä takuutodistukset joudu hukkaan. Pilvipalveluita käytettäessä on tärkeää huomioida asiakirjojen säännöllinen varmuuskopiointi myös jollakin toisella tavalla.

Etähallinnan mahdollistamat optimointipalvelut

Moni toimija tarjoaa automaatiojärjestelmälle järjestelmästä riippumatonta etähallintapalvelua. Palvelussa määritetään asiakkaan kanssa tavoitteet energian- ja vedenkulutukselle. Toteutunutta kulutusta seurataan ja siitä raportoidaan aika ajoin. Seurannan avulla voidaan vertailla eri ajanjaksojen kulutuksia, kehittää toimintaa ja myös havaita mahdolliset vikatilanteet nopeasti.


Sivua päivitetty viimeksi 17.1.2023