Vantaalla uudet keinot kokeiluun – tavoitteena vastuullisemmat elintarvikehankinnat

Vantaan kaupunki on strategiassaan asettanut haastavat ympäristötavoitteet: vuonna 2030 kaupunki aikoo olla hiilineutraali, jätteetön, ja välttää ylikulutusta. Siksi jo nykyisellä valtuustokaudella on ryhdytty etsimään keinoja vastuullisempiin elintarvikehankintoihin.

Elintarvikehankintojen ja ruokapalveluiden vastuullisuuden lisäämiseksi on Vantaalla asetettu hyvin konkreettisia tavoitteita. Ruokapalveluiden ympäristövaikutuksia vähennetään ruokalistasuunnittelun avulla, lisäämällä kasvisproteiinin käyttöä ja vähentämällä ruokahävikkiä. Nämä kaikki toimenpiteet onnistuessaan vähentävät tutkitusti ruoan ilmastovaikutuksia. Lisäksi kaupunki aikoo kartoittaa alueelliset pientuottajat ja selvittää erilaisten työllistämisehtojen käyttöä elintarvikehankintojen kilpailutuksissa. Vaikuttavuutta näillä toimenpiteillä on, sillä sopimuskauden aikainen tukkuelintarvikehankintojen volyymi on 16 miljoonaa euroa.

Elintarvikehankintoja tehdään Vantaalla kuitenkin suhteessa pienillä resursseilla. – Se ei silti tarkoita, etteikö ruoan laatuun ja vastuullisuuteen voitaisi panostaa, sanoo Vantaan kaupungin hankinta-asiantuntija Sini Pennanen.

– Olemme lähteneet kartoittamaan elintarviketukkujen kanssa, miten resurssiemme puitteissa voisimme vastuuttaa elintarviketoimijat tarjoamaan meille vastuullisemmin tuotettuja elintarvikkeita. Olemme myös kyselleet, millaisia keinoja toimijoilla on ruokahävikin vähentämiseen.
Palaa otsikoihin

Pääkaupunkiseudulla selvitettiin tukkujen mahdollisuudet vastata uusiin elintarvikkeiden vastuullisuuskriteereihin

Sini Pennanen on osana Vantaan Metropolia YAMK:n hankintatoimen lopputyötään selvittänyt, miten tukut voivat käytännössä vastata Motivan julkaiseman vastuullisten elintarvikkeiden hankintaoppaan kriteereihin ja kuinka näitä voidaan edelleen kehittää. Selvitys tehtiin yhteistyössä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä Motivan kanssa.

Kysely lähettiin huhtikuussa 2018 28 elintarvikealan yritykselle. Vastauksia saatiin kaikkiaan 14 toimijalta. Kysely kattoi kaikki elintarvikeryhmät ja useita vastuullisuuden ulottuvuuksia ympäristövaikutuksista sosiaaliseen vastuullisuuteen.

Kyselyn jatkona Vantaan kaupunki on myös käynyt markkinavuoropuhelua tukkujen kanssa järjestetyissä kahdenkeskisissä tapaamisissa. – Tukkujen kanssa on muun muassa keskusteltu siitä, voisimmeko edellyttää, että puolivuosittaisissa sopimusneuvotteluissa, tukku esittelisi meille soveltuvia lähi- ja pientuottajia. Tämä ehdotuksemme sai tukuilta vihreää valoa ja näin ollen se tulee jossain muodossa olemaan jatkossa meidän sopimusehtona, Pennanen kertoo.

Keskusteluissa selvitettiin, voisiko kaupunki vaatia kilpailutuksissa tietynlasta Code of conduct ohjeistusta yritykseltä, eli kaupunki määrittelisi mitä ihmisoikeuksiin, työoloihin tai esimerkiksi ympäristökysymyksiin liittyviä vaatimuksia toimijan tulee täyttää. Kävi kuitenkin ilmi, että usealla yrityksellä on omat code of conduct ohjeistonsa, joten yhden tietyn oheistuksen käyttö saattaa nousta ongelmaksi.

– Sen sijaan saimme kyselyssä tukuilta todella positiivista palautetta esimerkiksi siitä, että vastuullisten elintarvikkeiden hankintaoppaan kriteereitä voidaan hyvin käyttää esimerkiksi lihavalmisteiden hankinnassa. Hankkimamme lihavalmisteet ovatkin nyt 100 % kotimaisia, mutta lihan kotimaisuusaste on toistaiseksi vain 65 %, Pennanen kertoo.

– Lisäksi olemme porrastaneet sopimuskauden aikana vastuullisuuteen liittyviä vaatimuksia. Mahdollisena kriteerinä voisi olla vaatimus, että tiettyyn vuoteen mennessä soijaa sisältävissä tuotteissa tuotannossa saa käyttää vain sertifioitua soijaa. Lisäksi olemme haastaneet yrityksiä pohtimaan mittareita, joilla voitaisiin arvioida hankittavan tuotteen tai raaka-aineen koko elinkaaren ympäristövaikutusta.

– Tukuilta saatiin vaihtelevia vastauksia sen suhteen, kuinka pitkälle hankintaketjussa he pystyvät varmentamaan kriteerien täyttymisen. Elintarvikelainsäädäntö edellyttää selvittämään hankintaketjun ensimmäisen portaan, mutta osa toimijoista pystyy todentamaan kriteerien täyttymisen pidemmällekin ketjussa, Pennanen toteaa.
Palaa otsikoihin

Vaikuttamisen paikkoja löytyy hankintaprosessin kaikista vaiheista

Vantaalla on myös pohdittu, miten elintarvikekuljetusten ympäristövaikutuksia voitaisiin vähentää. – Aiemmin meillä on ollut sopimuksissa euroluokkavaatimuksia. Nyt olemme siirtymässä porrastettuihin sopimuksiin, eli aiomme edellyttää, että elintarvikekuljetusten aiheuttamien päästöjen tulee vähentyä esimerkiksi tietty prosenttimäärä kunkin sopimusvuoden aikana. Vaikka tukut hankkivat kuljetukset alihankintana, ei kukaan toimija ole toistaiseksi ilmoittanut, ettei tämä onnistuisi, Pennanen kertoo.

Elintarvikekuljetuksissa aiheutuu osin turhia päästöjä siksi, että kuljetukset tapahtuvat yleensä pahimpaan ruuhka-aikaan aamu seitsemän ja yhdeksän välillä ja rekat seisovat ruuhkissa. – Nyt olemme keskustelleet ruokapalvelutuottajien ja tukkujen kanssa siitä, olisivatko yökuljetukset mahdollisia, tai että toimitukset tulisivat päivisin vasta kahdentoista jälkeen. Myös tälle ehdotukselle olemme saaneet toimijoilta vihreää valoa.

Vastuullisuus on monen osatekijän summa. – On hienoa nähdä, että Vantaalla kaupunkistrategian toteutuksessa hankinnat on osattu ottaa työkaluksi ympäristö- ja vastuullisuustavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi he osaavat hyödyntää esimerkillisesti hankintaprosessin eri vaiheiden vaikutusmahdollisuudet markkinavuoropuhelusta aina sopimusvaiheeseen saakka. Vaikutusmahdollisuuksia ei siis nähdä pelkästään kilpailutusvaiheessa ja hankintakriteereissä, vaan ne ovat yksi tehokas työkalu muiden joukossa, Motivan hankinta-asiantuntija Elina Ojala toteaa.

Lisätietoja:
Vantaan kaupunki
hankinta-asiantuntija Sini Pennanen
puh. 050 318 1494, sini.pennanen(at)vantaa.fi

Opinnäytetyö "Vastuullisten elintarvikehankintojen edistäminen julkisissa hankinnoissa" ja varsinaiset tulokset valmistuvat alkuvuodesta 2019.

Palaa otsikoihin