Tampere-talon ympäristöstrategia ohjaa systemaattisesti hankintoja
Tampereen kaupungin omistamassa Tampere-talossa ympäristöasioiden huomiointi on otettu vakavasti. Johto on linjannut, että toiminnan hiilijalanjälki pyritään minimoimaan ja ympäristötehokkuutta jatkuvasti parantamaan.; Tampere-talon kongressi ja kokouspalveluille on myönnetty ensimmäisenä pohjoismaissa Joutsenmerkki. Ympäristötavoitteet ja Joutsenmerkki ohjaavat systemaattisesti sitä, miten ja millaisia hankintoja Tampere-talossa tehdään.Kiinteistöpäällikkö Marko Koivisto kertoo, että ympäristöasioiden huomiointi hankinnoissa lähtee liikkeelle jo ennen kilpailutusta tarkastelemalla hankittavan tuoteryhmän elinkaarenaikaisia ympäristövaikutuksia ja tutkimalla erilaisia vaihtoehtoja. Itse kilpailutuksessa painotetaan ympäristönäkökulmia ja kestävän kehityksen tavoitteita. Lisäksi toimittajat ja kumppanit pyritään sitouttamaan samaan ympäristöasioiden hoidon tasoon.
Vihreät valinnat näkyvät ravintolapalveluissa
Hankintatoiminnan ympäristötavoitteet toteutuvat hyvin esimerkiksi ravintolapalveluissa. Saatavuuden mukaan suositaan reilun kaupan tuotteita, lähiruokaa sekä luomuruokaa. Astiahankinnoissa pyritään valitsemaan aina ekologisia vaihtoehtoja.– Ekologisten astiavaihtoehtojen löytämiseksi käytimme hyväksi kaupungin hankintakanavaa. Tuomalla selkeästi oma ympäristöideologiamme ja tarpeemme esille löytyi meille sopiva kumppani. Toimittajalla on kierrättämisestä hyvin samankaltaiset arvot kuin meillä, Marko Koivisto kertoo. Keittiötilojen siivouksessa käytetään nykyään ympäristöystävällistä otsonivettä, joka on vähentänyt pesuaineiden käyttöä merkittävästi.
Elintarvikkeiden hiilijalanjälki ohjaa ruokalistasuunnittelua
Tampere-talossa seurataan 360o optimi työkalulla eri toimintojen hiilijalanjälkeä.– Tällä hetkellä kiinteistön ja toimintojemme aiheuttamat vuosittaiset kasvihuonekaasupäästöt vastaavat noin 240 henkilöauton päästöjä, Marko Koivisto laskee. Myös ravintoloihin hankittujen elintarvikkeiden hiilijalanjälki lasketaan.
– Ravintolaliiketoiminnan osuus hiilidioksidipäästöistämme on noin kolmannes ja siten merkittävä ympäristökuormituksen aiheuttaja.
Elintarvikkeiden hiilijalanjälkitieto vaikuttaa esimerkiksi menusuunnitteluun. Tiedon pohjalta voimme tarjota ilmastoystävällisempiä annosvaihtoehtoja, Marko Koivisto kertoo. Tiedot eri elintarvikkeiden hiilidioksidipäästöistä saadaan useissa tapauksissa suoraan tukuilta.
– Tukut pystyvät nykyään aika hyvin näitä tietoja tuotteistaan antamaan, kun sitä vain osaa kysyä, Marko Koivisto sanoo.
Tampere-talo liittyi Portaat luomuun -ohjelmaan vuonna 2009. Loppuvuodesta ollaan jo siirtymässä ohjelman korkeimmalle tasolle viisi. Tällöin käytetään vähintään kahtakymmentä merkittävää raaka-ainetta pysyvästi luomutuotteina, kuten kahvi, tee, kaakao, viljatuotteet ja tuoremehu. Myös alkoholi- ja panimotuotteet ovat pääsääntöisesti luomua.
Cleantech-ratkaisuilla säästöjä ja ympäristöhyötyjä
Tampere-taloon on hankittu ennakkoluulottomasti erilaisia cleantech-ratkaisuja.–Syynä on ollut esimerkiksi halu etsiä kompensoivia ratkaisuja aiheuttamillemme hiilidioksidipäästöille, Marko Koivisto kertoo.
Keittiötilojen siivouksessa on luovuttu kokonaan pesuaineiden käytöstä ja ne on korvattu otsonoidun veden käytöllä. Otsonoitua vettä tuotetaan otsonaattorilla, joka kytketään kylmään hanaveteen. Otsonin desinfiointiteho perustuu sen erittäin nopeaan hapetuskykyyn, sillä se polttaa mikrobin hajalle. Laitteesta otetun otsoniveden desinfiointiteho säilyy neljä tuntia ja pesuteho 8 tuntia – sen jälkeen otsonivesi muuttuu jälleen vedeksi. Siivouskemikaalien käytöstä keittiötiloissa on voitu luopua lähes kokonaan, puhdistustehosta tinkimättä. Marko Koivisto kertoo, että laitehankinta on vähentänyt siivouskuluja ja se maksoi itsensä takaisin alle vuodessa.
Kattopinnoitteissa on käytetty Noxiten ilmaa puhdistavia bitumikatteita. Titaanidioksidilla pinnoitettu 130 m²:n kokoinen katto puhdistaa ilmasta saman verran CO2 päästöjä kuin Euro5-päästöluokiteltu bensiinikäyttöinen henkilöauto tuottaa 15 000 ajokilometrin aikana. Myöskään levät eivät viihdy titaanioksidipinnoitteilla, joten katon huolto helpottuu ja sitä kautta levä- ja sienipesuaineiden käyttötarve vähenee. Tällä hetkellä bitumikattoa on asennettu jo 2050 neliön edestä ja se kompensoi 395 769 ajokilometriä kilometriä vastaavat CO2-päästöt.
– Olin nähnyt mainoksen otsoniveden tekniikasta joskus aiemmin ja ympäristöohjelmamme sekä siivousainekustannusten nousun myötä lähdimme tutkimaan asiaa tarkemmin, Marko Koivisto kertoo.
Laite tilattiin ensin koekäyttöön. Koska ympäristötavoitteemme ohjaavat hankintoja, meillä on mandaatti ostaa uudenlaisia ratkaisuja, vaikka ne olisivatkin hieman perinteisiä vaihtoehtoja kalliimpia. Innovatiiviset ratkaisut saattavat myös tulla käytössä edullisemmiksi esimerkiksi pienentyneiden huoltokustannusten takia. Siksi katse on aina hyvä pitää elinkaarikustannuksissa, Marko Koivisto sanoo.
Tampere-talo on tehnyt ympäristöasioissa pioneerityötä jo vuodesta 1992 lähtien, kun ympäristöohjelmaa alettiin rakentaa ensimmäisenä kongressitalona maailmassa. Talo onkin saanut useita ympäristöpalkintoja vuosien varrella. Paikoilleen ei kehitystyössä aiota jäädä. – Tulevaisuudessa haluaisin nähdä aurinkovoimalan rakennuksemme yhteydessä, Marko Koivisto paljastaa tulevaisuuden visioista.
Tampere-talo pähkinänkuoressa:
|
Seuranta ja vaikutusten arviointi
Tutustu myös Tampere-talon ympäristötyön seurantatuloksiin:Seurantatuloksia Tampere-talon ympäristötyöstä
Lisätiedot:
kiinteistöpäällikkö Marko Koivisto
marko.koivisto@tampere-talo.fi
ravintolapäällikkö Pasi Vataja
pasi.vataja@tampere-talo.fi