Siirry sisältöön
Tikkataulu

PK-sektorin Cleantech-hankintaverkosto

Erilaiset ilmasto-, energia- ja resurssiviisauden tavoitteet ovat olleet pääkaupunkiseudun kaupunkien agendoilla jo pitkään. Jotta näitä hahmoteltuja tavoitteita saadaan toteutettua, tulee kaupunkien panostaa muun muassa johtamiseen, osallistamiseen ja osaamisen lisäämiseen sekä uusien ratkaisujen löytämiseen.

Koska kaupunkien tavoitteet ovat hyvin samanlaisia, päättivät Helsingin, Espoon ja Vantaan hankkijat perustaa vuonna 2014 käytännönläheisen cleantech-hankintojen verkoston. Hankinnat ovat keskeinen työkalu, kun kehitetään ja ostetaan jotain uutta. Mahdollisuudet uusien ratkaisujen löytymiseen kasvavat myös yhteistyön kautta. Verkoston tavoitteena on toimia systemaattisena tapana käytännön päätöksiä tekevien kesken.

– Tarkoituksena ei ollut luoda uutta projektia vaan pysyvä tapa toimia, jotta saadaan hyödynnettyä osaamista ja volyymia isommalla kädellä, kertoo Helsingin kaupungin hankintakeskuksen ympäristöasiantuntija Perttu Pohjonen.

Verkostossa kohtaavat toimialojen asiantuntijat sekä hankintoja valmistelevat sekä niistä päättävät tahot. Yhteistyöllä saadaan kasvatettua pääkaupunkiseudun hankkijoiden osaamista ja ymmärrystä. Samalla on mahdollisuudet luoda uutta kysyntää yrityksille.

Hankintojen kehittämistä toimialalähtöisesti

Verkoston toiminta keskittyy erityisesti toimialoille suunnattuun yhteistyöhön. Verkosto on järjestänyt kaksi cleantech-teemaista toimialakohtaista tilaisuutta. Ensimmäinen järjestettiin syksyllä 2014 Vantaalla. Kohderyhmänä olivat rakentamisen, maankäytön sekä kuntatekniikan toimijat. Toinen tilaisuus järjestettiin sivistystoimelle syksyllä 2015 Helsingissä.

Tilaisuuksissa on ollut esillä hyviä esimerkkejä kaupungeissa jo toteutuneista hankinnoista sekä esitelty käytössä olevia työkaluja. Työpajatyöskentely on myös merkittävässä roolissa. Niissä on pureuduttu toimialakohteisiin haasteisiin ja mietitty, miten cleantech-ratkaisuja voidaan edistää erilaisilla toimintamalleilla.

Seuraavaa sosiaali- ja terveysalan hankintoihin keskittyvää tilaisuutta on suunniteltu vuodelle 2016.

– Yhteisiä tilaisuuksia järjestetään 1-2 kertaa vuodessa. Kaupunkien hankintatoimen kehittäminen toki jatkuu myös muutoin kuin koulutustapahtumissa, Perttu Pohjonen sanoo.

Verkoston osaamista hyödynnetään laajasti

Pääkaupunkiseutua on hahmoteltu useissa eri yhteyksissä potentiaaliseksi alueeksi, jonne voitaisiin yritysten ja julkisen sektorin yhteistyöllä luoda kestävän ja cleantech-liiketoiminnan keskittymä. Tämä vaatii toteutuakseen hyvää osaamista julkisista hankinnoista.

Verkoston kaupungit Helsinki, Espoo ja Vantaa käynnistivät myös keväällä 2015 Smart & Clean -hankkeen yhteistyössä Sitran kanssa. Yhteistyön tavoitteena on luoda pääkaupunkiseudusta alueena houkutteleva investointikohde, jonka myötä luodaan mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle sekä synnytetään lisää työpaikkoja. Hankintaverkosto tuo omaa osaamistaan myös Smart & Clean –hankkeeseen.

Lisäksi hankintaverkosto on myös mukana keväällä 2015 alkaneessa Pohjoismaiden ministeriöneuvoston Nordic Green Growth –hankkeessa, jonka yhtenä tavoitteena on lisätä Pohjoismaiden pääkaupunkialueiden yhteistyötä.

– Ajattelutapa on Pohjoismaissa hyvin samanlaista myös hankinnoissa. On mielenkiintoista seurata, mitä yhtymäkohtia löydämme töistämme ja mitä uutta voimme oppia, toteaa erikoissuunnittelija Jussi Lehtinen Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksesta.

Hankkeessa tullaan keskustelemaan myös tulevan hankintalain ympäristönäkökohtien soveltamisesta sekä siitä, mitä mahdollisuuksia uusi innovaatiokumppanuus tulee tuomaan hankintojen kilpailuttamiseen.

Motivaatio ja tuki kannustavat

Verkoston suurin anti on motivaatio ja toisten tarjoama tuki.

– On hyvä muistaa, ettei kaikkea tarvitse tehdä yksin. Vertaistuki naapurikaupungeista on arvokasta, toteaa Vantaan kaupungin erityisasiantuntija Salla Koivusalo.

Verkoston toiminnan avulla on mahdollista tehdä asioita uudella tavalla yhteistyön kautta. Pääkaupunkiseudun volyymi on suuri.

– Sen sijaan, että ostetaan tiettyä tuotetta tai palvelua onkin hyvä pohtia, millaista vaikuttavuutta hankitaan, kertoo Koivusalo.

Lisätietoja verkoston toiminnasta:
ympäristöasiantuntija Perttu Pohjonen
perttu.pohjonen@hel.fi

erityisasiantuntija Salla Koivusalo
salla.koivusalo@vantaa.fi

erikoissuunnittelija Jussi Lehtinen
jussi.lehtinen@espoo.fi

Lisätietoja Nordic Green Growth –hankkeesta:

Motiva
johtaja Isa-Maria Bergman
isa-maria.bergman@motiva.fi

Motiva
asiantuntija Elina Ojala
elina.ojala@motiva.fi


Sivua päivitetty viimeksi 14.6.2018