Energiatehokkuuden parantamisen vaikutusten arviointi hankinnassa

Yleistä energiatehokkuuden arvioimisesta

Kun hankinnalle on asetettu energiatehokkuuskriteereitä, voidaan kriteerien perusteella arvioida hankinnan vaikutuksia organisaation energian käyttöön, energiakustannuksiin sekä kasvihuonekaasupäästöihin.

Oheisissa esimerkeissä on hahmoteltu sitä, kuinka arviointi voidaan tehdä. Esimerkkien tarkoituksena on esittää vaikutusten laskentatapaa, eikä esimerkkien lähtötietoja tule käyttää todellisissa arvioinneissa.

Arvioinneissa tarvitaan vertailutaso, johon kriteereiden avulla päästävää tasoa verrataan. Tämä vertailutaso voi olla nykyisen käytössä olevan ratkaisun energiankäyttö, markkinoilla oleva keskimääräinen tai huonoin sallittu taso, tai ekosuunnitteludirektiiivin määrittämä minimitaso.

Tietyn hankinnan energiatehokkuuden vaikutusten arvioimista varten tarvitaan ensin seuraavat tiedot:

• Nykyinen käytössä oleva laite/tuote
• Nykyisten ja hankittavien lukumäärä
• Sopimuksen pituus (leasing) tai arvioitu käyttöikä
• Arvioitu käyttöaika/vuorokausi/vuosi
• Edellisessä kilpailutuksessa käytetyt energiatehokkuusvaatimukset
• jos ei ole ollut, niin arvio käytössä olevan laitekannan energiankulutuksesta (laitteiden tehotiedot)
• Mahdolliset jo suunnitellut energiatehokkuusvaatimukset tulevaan kilpailutukseen
• Sopimuksen arvo
• Markkinoilla olevien laitteiden keskimääräinen energiatehokkuustaso tai mikä on esimerkiksi ekosuunnitteludirektiivin määrittelemä minimitaso
• Käytetyn energian hinta
• Käytetyn energian CO₂-päästöt
  

Arvion tuloksina saadaan:

• Asetettujen kriteerien mukainen energiankulutus vuodessa ja energiankulutuksen vertailutaso
• Energiansäästö vuositasolla
• Säästöt energiakustannuksissa käytettävällä energianhinnalla
• Vältetyt CO₂-päästöt pohjautuen käytettävän energian hiilidioksidipäästöihin

Esimerkki laskentamallista energiaa kuluttaville laitteille

Laitteille sähkönkulutuksen, kustannusten ja CO₂-päästöjen laskenta voidaan tehdä seuraavasti:

• Sähkönkulutus vuodessa = Käytön aikainen sähkön kulutus + standby-aikainen sähkönkulutus
• = Aika_käyttö * Teho_käyttö + Aika_standby * Teho_standby
• Sähkön hinta vuodessa (€)
• = Sähkön kulutus (MWh) * Sähkön hinta (€/MWh)
• Hiilidioksidipäästöt (tonnia)
• = Sähkön kulutus (MWh) * Päästökerroin (tonnia CO₂/MWh)
  

CO₂-päästökertoimina voidaan käyttää energian toimittajalta saatavia päästökertoimia tai Suomen keskimääräisiä päästökertoimia.

Ohjeet CO₂-päästövaikutusten laskennassa käytettäville CO₂-kertoimille:

Esimerkki henkilöajoneuvohankinta: eri käyttövoimien vertailu

Esimerkissä arvioidaan hankinnan vaikutuksia, kun bensiinikäyttöisten henkilöautojen sijaan hankitaan hybridiautoja tai sähköautoja.

Arviointi perustuu seuraaviin lähtöoletuksiin:

• Ajoneuvolla kertyy ajomatkaa 20 000 km/vuodessa
•  Kulutusarvio käyttövoimasta ajoneuvotyyppiä kohti:
• Bensiini, 5,1 l/100 km
• Hybridi, 4,0 l/100 km
• Sähkö, 20 kWh/100 km
  

• Bensiinin hinta 1,435 €/l
• Sähkön hinta 13 c/kWh
• Sähkön keskimääräinen CO₂-kerroin 181 gCO2/kWh

Kuva 1. Eri käyttövoimien vertailu energiankulutuksen, hiilidioksidipäästöjen ja energianhinnan osalta.

Esimerkki Maalämpöpumppu koulun tilojen ja käyttöveden lämmitykseen

Hankinnan kohteena on vanhan 1970 rakennetun kyläkoulun lämmitysjärjestelmän vaihto. Nykyinen sähkölämmitys korvataan maalämpöpumpulla. Käytetään perusvaihtoehtona sähkölämmitystä, johon erilaisia maalämpövaihtoehtoja verrataan.

Nykyinen lämmitysjärjestelmä: vesikiertoinen sähkölämmitys pattereilla:

• Kokonaiskulutus normivuonna 80 MWh/a, joka jakautuu
• Käyttösähkö 10 MWh/a
• Käyttöveden lämmitys 5 MWh/a
• Tilojen lämmitys 65 MWh/a

Vertailussa arvioitiin kolmea vaihtoehtoa:

• Sähkölämmitys
• “Huono” maalämpöpumppu COP* 2,9
• “Hyvä” maalämpöpumppu COP 3,7

*COP= tuotetun lämpöenergian suhde käytettyyn sähköenergiaan

Arvioinnissa käytetyt:

• Sähkön hinta (energia, siirto ja verot) 13 c/kWh
• Sähkö keskimääräinen CO₂-kerroin 181 gCO₂/kWh

Sähkön CO₂-kerroin valitaan ko. kohteen sähkönhankinnan perusteella, vertailuarvona voidaan käyttää keskimääräisen sähköntuotannon kerrointa.

Kuva 2. Sähkön ja maalämmön vertailu energiankulutuksen, hiilidioksidipäästöjen ja energianhinnan osalta.