Jyväskylässä säästöjä valaistuksen ohjauksella ja valaisinten vaihdolla

Valaistuksestaan kansainvälisesti palkittu Jyväskylä uusi ulkovalaistuksen ohjausjärjestelmän vuonna 2009–2010. Samalla käynnistettiin elohopeahöyrylamppuja käyttävien valaisimien vaihtaminen energiatehokkaampiin.

Tähän mennessä on ehditty vaihtaa jo 16 000 valaisinta ja muutama sata on vielä vaihtamatta. Säästöä kertyy uudistuksilla Jyväskylän kaupungille 600 000 euron edestä vuosittain.

Näin säästöt saatiin aikaan

Investoinneilla on pystytty vähentämään katuvalaistuksen sähkönkäytön kokonaiskustannuksia kaikkiaan yli 40 %. Puolet säästöistä on saatu aikaan elohopeahöyrylamppua käyttävien valaisimien vaihdolla, toinen puolikas valaistuksen ohjauksella. Korvaaviksi valonlähteiksi valittiin monimetalli- tai suurpainenatriumlamput tai LED-valaisimet.

Ylläpidon rakennuttaja Jukka Piispanen Jyväskylän kaupungilta painottaa, että valaistuksen ohjausjärjestelmä yksistään ei säästä mitään. Nykyaikainen ohjausjärjestelmä antaa kuitenkin mahdollisuuden valaistuksen käyttötuntien vähentämiseen hallitusti.

Täysimittainen hyöty ohjausjärjestelmästä saatiinkin vasta vuonna 2014, jolloin tehtiin poliittinen päätös valaistuksen kustannussäästötavoitteista. Keskimäärin valaistuksen käyttötunteja vähennettiin 3 900 käyttötunnista noin 2 800 tuntiin vuodessa. Kaupunkikeskustasta, aluekeskuksista ja pääväyliltä valoja ei sammuteta öiseen aikaan.

Muut alueet priorisoitiin siten, että valaistus sammutetaan yöaikaan esimerkiksi teollisuusalueilta, asuinalueilta ja yksityisteiltä eri pituisiksi ajaksi eri viikonpäivinä kun kevyen liikenteen määrät vähäisimmät. Yksi oleellinen huomio oli se, että sunnuntain ja torstain välisinä öinä valaistus voidaan sammuttaa pitemmäksi aikaa esimerkiksi asuntoalueilta, mutta perjantai- ja lauantaiöinä sitä kaivataan enemmän.

LEDit mahdollistavat käytännössä myös liiketunnistukseen perustuvan ohjauksen tai valaistuksen himmentämisen, jota ei voida elohopea tai suurpainenatriumlampuilla toteuttaa, sillä ne eivät syty ja sammu riittävän nopeasti. Himmentämiseen ja liiketunnistukseen perustuvan ohjauksen mahdollisuuksia testataan tulevan talvikauden aikana Jyväskylässä.

Päätösten perustuttava elinkaarikustannusten vertailuun

Jukka Piispanen muistuttaa, ettei energiansäästön tarkastelu yksistään kerro investoinnin kannattavuudesta. Jos esimerkiksi huoltokustannukset lisääntyvät merkittävästi tai kovin pieneen kohteeseen tehdään kallis investointi, ei lopputulos välttämättä olekaan taloudellisesti kannattava.

– Investointien osalta olemme pitäneet tavoitteena, että sen on maksettava itsensä takaisin kymmenen vuoden kuluessa. On myös muistettava, että jokainen uusi ulkovalaistusverkkoon lisätty komponentti on myös potentiaalinen vika tulevaisuudessa, Piispanen sanoo. Jyväskylän valaistushankinnassa kävi kuitenkin päinvastoin. Valaisinten uusinnan myötä myös huoltokustannukset ovat pienentyneet.

Jyväskylä sai ulkovalaistuksen uusimiseen investointitukea. Ohjausjärjestelmän rahoituksessa hyödynnettiin myös ESCO-konseptia, jossa valtionavustuksella ja energiainvestoinnin tuottamilla säästöillä rahoitettiin investointi.

Hankintavaiheessa verrattiin kolmen eri järjestelmän ominaisuuksia ennen hankintaa. Ohjausjärjestelmän noin 600 000 euron investointi on jo maksanut itsensä takaisin saavutetulla energiansäästöllä.

Valaistussektorin tekninen murros on haaste ja mahdollisuus

Käynnissä oleva voimakas tekninen murros valaistustuotteissa mahdollistaa säästöjä, mutta yhtä aikaa painiskellaan uuden teknologian riskeihin liittyvien kysymysten ja tuotteiden vertailun vaikeuden kanssa. Valaistussuunnittelijoilla on suuri tiedon tarve kun valonjaot on räätälöitävä tuotekohtaisesti. Suurissa kaupungeissa hankintoihin ja perehtymiseen voidaan käyttää enemmän aikaa. Piispasen mukaan pienemmissä hankintayksiköissä tai kunnissa ollaan helpommin yksittäisten myyjien vietävissä.

– Vertailulaskelmista saadaan helposti näyttäviä vertaamalla uuden tekniikan säästöjä esimerkiksi elohopealamppuihin. Ne eivät kuitenkaan ole enää todellinen vaihtoehto. Sen sijaan pitäisi vertailla nykyisiä, esimerkiksi LED-tuotteita toisiinsa, Jukka Piispanen muistuttaa.