Rovaniemen ruoka- ja puhtauspalvelu:

Paikallisen ruoan käyttö edellyttää vuoropuhelua toimittajien kanssa

Rovaniemen kaupungin elintarvikehankinnoissa lähiruoan käytön lisääminen on yksi tavoite. Esimerkiksi leipää, kaalia, porkkanaa, kalaa ja riistaa saadaan paikallisilta tuottajilta. Suorahankinnat ovat olleet Rovaniemellä toimiva keino lisätä lähellä tuotettujen elintarvikkeiden käyttöä.

– Teemme yhteistyötä pienten toimijoiden kanssa silloin, kun tiettyä tuotetta ei tarvita suuria määriä, Rovaniemen kaupungin ruokapalveluohjaaja Hajnalka Kiss-Herttua kertoo.

Julkinen sektori joutuu hankinnoissaan asettamaan erityisvaatimuksia esimerkiksi tuotteiden suolan määrälle ja jakeluketjulle. – Siksi meidän on oltava itse aktiivisia kertomaan tuottajille toiveistamme ja tarpeistamme, jotta he pystyvät tarjoamaan meille soveltuvia tuotteita.

Suuri osa pientuottajien tuotteista päätyy Rovaniemellä matkailusektorin tarpeisiin. – Koska emme voi ostaa kalliita tuotteita kuten riistaa säännöllisesti, eivät pienet paikalliset tuottajat voi perustaa toimintaansa pelkästään julkisen sektorin kysynnän varaan, Kiss-Herttua muistuttaa.

Sosiaalista vastuullisuutta on tuettu hankinnoissa kirjaamalla kilpailutuksiin toive siitä, että toimittaja työllistää sopimusaikana vaikeasti työllistyvän henkilön.

Vastuullisiin hankintoihin tarvitaan riittävät resurssit ja toimivat kriteerit

– Kriteerien asettaminen hankinnoissa on vaikeaa, joten ainakin meille uudesta hankintakriteerejä koskevasta ohjeistuksesta tulee varmasti olemaan apua, Kiss-Herttua toteaa.

– Olemme pohtineet, olisiko Itämeren rehevöitymistä vähentävästä kalasta valmistetun rehun käyttö esimerkiksi pakastekirjolohen kohdalla mahdollinen kriteeri. Haaveilemme myös järvikalan käytöstä kalamassan raaka-aineena ja mietimme, miten voisimme kehittää reseptiikkaamme hyödyntämään tuotetta enemmän. Autamme myös mielellämme yrittäjiä kertomalla minkälaisia tuotteita, ja miten pakattuina, me voimme parhaiten käyttää.

Hankintoja tehdessä kunnallinen ruokapalvelutoimija joutuu luovimaan monien erilaisten vaatimusten ja tavoitteiden kanssa.

– Tämä vaatii päättäjiltä sitoutumista ja ymmärrystä kokonaisuudesta. Esimerkiksi 100 % luomumaidon käyttö näillä volyymeillä ja reunaehdoilla on sula mahdottomuus. Pitää myös olla riittävä taloudellinen resurssi käytettävissä, jotta saadaan muutakin kuin edullisimpia vaihtoehtoja, Kiss-Herttua muistuttaa.

Ruokalistasuunnittelu ja energiatehokkuustyö keskeisiä ympäristövaikutusten vähentämisessä

Rovaniemen ruokapalveluissa vastuullisuus ei toteudu yksin hankintojen kautta, vaan tärkeitä keinoja ovat myös energiankäytön tehostaminen ja ympäristönäkökohtien huomiointi ruokalistasuunnittelussa.

Rovaniemen ruokapalveluiden ravintoloissa vietetään kasvisruokapäivä kerran viikossa. Lihan käyttöä on suunnattu vähemmän kuormittaviin lihatuotteisiin. Broilerin ympäristökuormitus on nautaa pienempi, ja siksi broileria suositaan ruokalistalla.

– Pyrimme kehittämään reseptiikkaa siihen suuntaan, että perinteisissä liharuoissa vaikkapa lasagnessa käytetään naudanlihan sijaan broileria, Kiss-Herttua kertoo.

Energiatehokkuusasiat huomioidaan laitteiden kilpailutuksissa, kuljetusten määrää on vähennetty ja keittiöiden energiatehokkuutta on parannettu keittiöiden kokoa kasvattamalla ja toimintaa keskittämällä.

Myös ruokahävikki on tarkassa syynissä. Sen määrää seurataan keittiötasolla päivittäin, ja koko organisaation tasolla noin neljä kertaa vuodessa. Ruokaa pyritään tekemään oikeita määriä. Paikallisten eläkeläisjärjestöjen kanssa on tehty sopimus, että järjestöt voivat hakea maksutta ylijäänyttä ruokaa. Henkilöstöllä ja asiakkailla on myös mahdollisuus ostaa yli jäänyttä ruokaa ja sitä varten laadittu hinnasto.

Lisätietoja:
ruokapalveluohjaaja Hajnalka Kiss-Herttua
puh. 0400 261 131
hajnalka.kiss-herttua(a)rovaniemi.fi