Sähköinen työsuhdeautoilu sopii monenlaisille organisaatioille.

Sähköautoa harkittaessa on tärkeintä huomioida:

• auton käyttäjän päivittäiset ajomatkat,
• julkisten latauspisteiden saatavuus, ja
• latausmahdollisuudet esimerkiksi työpaikalla ja kotona.

Uusien autojen, niin sähkö- kuin polttomoottoriautojen, saatavuus on poikkeuksellisesti heikentynyt koronapandemian käynnistämän komponenttipulan, Ukrainassa käynnistyneestä sodasta johtuvien geopoliittisten jännitteiden, raaka-aineiden saatavuusongelmien ja toimitusketjujen ongelmien takia. Autojen saatavuuden ennakoidaan palautuvan normaaliksi lähivuosien aikana, kun toimitusketjut on ehditty sopeuttaa vallitsevaan tilanteeseen.

Viiveet ovat tapauskohtaisia ja joillakin valmistajilla ja malleilla viiveitä ei juurikaan ole esiintynyt. Olemassa olevia sopimuksia voi olla poikkeustilanteissa tarvetta pidentää, mikäli uuden auton toimituksessa on viiveitä. Auton vaihdon lähestyessä uusi auto on perusteltua tilata jo aikaisessa vaiheessa, jotta on mahdollista varautua pidentyneisiin toimitusaikoihin. Itse sähköauton pitoaika ei työsuhdeautoilla eroa polttomoottoriautosta.

Uusia sähköautomalleja tulee lähivuosina paljon. Työsuhdeautojen merkkivalikoima on hyvä pitää vapaana vähäpäästöisten autojen osalta.

Mikäli sähköautoon siirtyminen kustannusmielessä arveluttaa, voi rahoitusmuodon valinnalla ulkoistaa jälleenmyyntiarvovastuun rahoitusyhtiölle. Autojen jälleenmyyntiarvojen kehitys on ollut Suomessa vakaata, sillä käytettyjen autojen markkina on suuri ja uudehkoista käytetyistä autoista pulaa. Käytettyjen sähköautojen kysyntä on suurta ja niiden jälleenmyyntiarvojen kehitys on ollut samansuuntaista kuin vastavanikäisten polttomoottoriautojen, vaikka sähköautojen teknologinen kehitys on viime vuosina edennyt suuremmin askelin.

Sopivan työsuhdeauton löytämistä helpottaakseen useat leasing-yhtiöt ovat julkaisseet laskureita, joiden avulla sopivan auton löytäminen helpottuu huomioiden myös esimerkiksi verotusasiat.

Täyssähköautoa harkittaessa on tärkeää arvioida auton käyttäjän arkea. Autojen testiolosuhteissa mitattu toimintamatka toteutuu harvoin täysin, sillä esimerkiksi keliolosuhteet ja ajotapa vaikuttavat energiankulutukseen. Kylmällä ilmalla toimintamatka lyhentyy akuston ja sisätilojen lämmittämisen takia, lämpimällä kelillä viilentämisen takia. Latausnopeus voi myös vaihdella akuston lämpötilasta ja latausasemasta riippuen.

Täyssähköautoilussa päivittäinen liikkumistarve tulee kattaa joko täyteen ladatun akun toteutuvalla toimintamatkalla tai vaihtoehtoisesti varautua lataustaukoihin. Täyssähköautolla voi ajaa vuosittain poikkeuksellisenkin paljon, mikäli autolla ajetaan joka arkipäivä pidempiä matkoja toimintamatkan puitteissa ja auton pääsee lataamaan päivän päätteeksi tai aikana täyteen.

Jos päivittäiset ajot ovat taas kohtuullisen lyhyitä, mutta esimerkiksi viikoittain täytyy ajaa toimintamatkaa pidempi ajomatka ilman soveltuvaa välilatausmahdollisuutta, täyssähköauto ei ole vielä paras valinta. Autoilijan yksilöllisen tarpeen arviointi on tärkeää yksittäisen autopolitiikkaa määrittävän vuosittaisen ajokilometrirajan sijaan.

Ladattavalla hybridillä matkan suorittaminen ei muodostu haasteeksi.

Ympäristö- ja kustannusmielessä sähköllä ajaminen edellyttää kuitenkin lataushybridin tiuhaa lataamista. Erityisesti jos ajosuoritteet ovat jatkuvasti pitkiä tai latausmahdollisuudet ovat puutteelliset, voi autoilija joutua käyttämään polttomoottoria ajamiseen usein tai jatkuvasti. Mikäli ladattavaa hybridiautoa tarjotaan vapaana autoetuna, työantaja voi kannustaa aktiiviseen lataamiseen tarjoamalla työntekijälle latausmahdollisuuksia ja seuraamalla auton polttoaineenkulutusta.

Auton vakuutuksen hintaan vaikuttavat muun muassa auton arvo, teho sekä kuljettajan ikä, asuinpaikka ja vakuutushistoria. Lähtökohtaisesti sähköauton vakuuttaminen ei poikkea merkittävästi vastaavankokoisen ja -arvoisen polttomoottoriauton vakuuttamisesta.

Tyypillisesti sähköautot ovat kuitenkin hinnaltaan, teholtaan ja massaltaan polttomoottoriautoja suurempia, ja vauriotilanteissa korjauskustannukset voivat nousta keskivertoa suuremmiksi. Tämän vuoksi vakuutus saattaa olla kalliimpi kuin polttomoottoriautoilla keskimäärin.

Koska kotilatauslaite on kiinteästi kiinteistön rakenteisiin ja sähköjärjestelmään asennettu laite, on siinä vakuutus- ja esineoikeudellisesta näkökulmasta kyse kiinteistön osasta. Näin ollen sähköautoa kotonaan lataavan on varmistettava, että koti- tai kiinteistövakuutus kattaa latauslaitteen aiheuttamat vahingot.

Joissakin tapauksissa lataamisesta aiheutuvat vahingot voidaan korvata liikennevakuutuksesta. Esimerkiksi liikkeelle lähtemisen yhteydessä aiheutuneiden vahinkojen, kuten ajoneuvoon nousemiseen ja sen käynnistämiseen liittyvien vahinkojen, on tulkittu olevan ajoneuvon liikennekäyttöä. Jos sen sijaan on kysymys yksinomaan seinään kiinnitetyn latauslaitteen viasta ja siitä aiheutuneesta tulipalosta, palon ei voida katsoa aiheutuneen ajoneuvon liikennekäytöstä.

Osa vakuutusyhtiöistä on sisällyttänyt ajoneuvon irtolaitteet ja latausjohdot vapaaehtoisen ajoneuvovakuutuksen piiriin. Näissä tapauksissa esimerkiksi viallisesta latausjohdosta syttynyt tulipalo tulee arvioitavaksi kaskovakuutuksesta, mutta vakuutuksesta korvataan ainoastaan ajoneuvolle aiheutuneet vahingot. Vakuutusehdoissa on yhtiökohtaisia eroja ja korvattavuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti.