Siirry sisältöön

Sähköauton valinta ja käyttö

Sähköauton toimintavarmuus ja talviolosuhteet

Sähköauto tekniikkaa on varsin luotettavaa ja kuluvien osien osalta yksinkertaisempaa kuin polttomoottoriautoissa. Sähköisiä osia on tietysti enemmän, joten huoltaminen vaatii erityisosaamista. Huollosta ja katsastuksesta voit lukea lisää Sähköauton huolto ja katsastus -sivulta.

Etenkin kesäolosuhteissa sähköauton kulutuksessa ei kaupunki- ja maantieajon välillä ole suurtakaan eroa. Sähköauto on taloudellisimmillaan taajamakäytössä. Osaltaan vähäiseen kulutukseen syynä on, että sähköauto kykenee ottamaan talteen jarrutusenergian, joka polttomoottoriautoilla mene hukkaan.

Kesälläkin sähköauton toimintamatkaan vaikuttavat monet tekijät kuten auton kuormaus, ajotapa ja ajonopeus. Kulutusta lisää eli toimintamatkaa lyhentää myös mahdollisesti vedettävä peräkärry.

Sähköauto talviolosuhteissa

Sähköauto toimii hyvin myös talviolosuhteissa. Huomioi kuitenkin, että sen käyttöön ja säilytykseen voi liittyä rajoituksia, jotka on eritelty tarkemmin mallikohtaisessa käyttöohjekirjassa

Sähköauton käytössä on kuitenkin muistettava muutama asia:
  1. Pidä auto pakkasella latauksessa joka yö. Erittäin kovalla pakkasella pienellä varaustasolla oleva akku voi vaurioitua. Kylmän akun latautuminen myös hidastuu, mikä voi tuntua etenkin pikalatauksessa. Kotipihassa auto ehtii latautua yön aikana myös pakkasessa. Jotkin automallit lämmittävät akkua automaattisesti kovimmilla pakkasilla, mikä kuluttaa akun varausta.
  2. Huomioi pidempiä matkoja suunniteltaessa, että auton energiankulutus kasvaa ja toimintamatka pienenee. Karkeasti sanoen auton toimintamatka on pakkasella kaksi kolmasosaa ja kovimmilla pakkasilla puolet lämpimän vuodenajan vastaavasta.
  3. Muista esilämmittää ladattava ajoneuvo sen ollessa kiinni latauslaitteessa. Sähköauton sisätilojen lämmitys tapahtuu akusta saatavalla sähköllä. Sähköauto ei tuota hukkalämpöä kuten polttomoottoriauto. Mitä lämpimämpänä sisätiloja pidetään, sitä vähemmän sähköä jää käytettäväksi ajamiseen. Tavallisessa arkikäytössä tämä ei ehkä ole ongelma, mutta pidemmillä matkoilla asiaan kannattaa kiinnittää huomiota. Kun sisätilat on lämmitetty verkosta saatavalla sähköllä, jää akussa oleva sähkö käytettäväksi ajamiseen.


Miten voin maksimoida sähköauton ajomatkan yhdellä lataamisella?

Sähköauton toimintamatkaan vaikuttavat pääosin samat tekijät kuin perinteisten polttomoottoriautojen. On kuitenkin myös sähköautoille ominaisia piirteitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Lähtökohtaisesti kaikki mikä lisää tehon kulutusta, lyhentää toimintamatkaa.

Sähköauton toimintamatkaa voi lisätä monella tavalla:
  1. Taloudellisen ajotavan merkitys toimintamatkaan on suuri samoin kuin polttomoottoriautolla.
  2. Paino vaikuttaa kulutukseen. Turhan painolastin poistaminen esimerkiksi tavaratilasta tai mahdollisen perävaunun jättäminen pois voi pidentää toimintamatkaa.
  3. Monissa autoissa toimintamatkaa pystytään pidentämään asetuksilla, jolloin sähkönkulutusta hillitään mahdollisuuksien mukaan muissa toiminnoissa, kuten tilojen lämmityksessä.
  4. Pakkanen vaikuttaa energiankulutukseen. Varaudu toimintamatkan lyhentymiseen ja varaa aikaa lataamiselle. Esilämmittämällä auto sen ollessa latauksessa energiaa jää itse ajamiseen.
  5. Suuri ajonopeus lisää kulutusta. Toimintamatkaa voi lisätä merkittävästi alentamalla hieman ajonopeutta.

Tapaturmat ja vahingot

Turvallisuus on yksi keskeinen ostokriteeri uuden ajoneuvon hankinnassa ja mahdollisiin tapaturmiin tai vahinkoihin liittyvät asiat saattavat mietityttää erityisesti ensimmäisen sähköauton kohdalla.

Liikennevakuutuskeskuksen selvityksen mukaan sähköautoihin liittyy hieman korkeampi onnettomuusriski kuin polttomoottoriautoihin. Usein riskit liittyvät kuitenkin kuljettajan omaan ajotapaan. Riski painottuu suurikokoisiin ja tehokkaisiin sähköautoihin ja johtuu osittain nopeasta kiihtyvyydestä ja toisaalta yllättävästä hidastumisesta virran katketessa, kun kytkintä ei ole käytössä. Onnettomuusriskiä lisää myös teknologian tuoma väärä turvallisuuden tunne ja sen seurauksena riskien ottaminen, ajokilometrien suuri määrä ja ajojen keskittyminen kaupunkialueille.

Pienillä ja keskikokoisilla sähköautoilla samanlaista kasvanutta onnettomuusriskiä ei ole havaittu. Selvityksen mukaan on myös odotettavissa, että onnettomuusriski kokonaisuudessaan laskee sähköautokannan yleistyessä ja monipuolistuessa.

Vahinko voi tulla kalliiksi

Selvityksessä arvioitiin sähköauton kolarikorjauksen olevan noin 1,5 kertaa kalliimpaa kuin polttomoottoriautojen. Kalliimmat kolarikorjaukset selittyvät muun muassa sähköautojen kalliimmalla hinnalla ja vaurioituneiden akkujen korkeilla korjauskustannuksilla. Vaikka sähköauton korjaaminen on kolarin seurauksena kalliimpaa kuin perinteisen polttomoottoriauton, ovat sähköauton säännölliset huoltokustannukset kuitenkin usein alhaisemmat.

Korkeat vahinkokustannukset voivat nostaa myös vakuutusten hintoja, mutta eron odotetaan kaventuvan sähköautokannan kasvaessa, kun kannassa yleistyvät myös keskikokoiset sähköautomallit. Sähköauton vauriokorjauksissa kannattaa turvautua ammattilaisten tarjoamiin korjauspalveluihin. Ennen vauriokorjausta sähköauto tulee tehdä jännitteettömäksi, mikä hoituu turvallisesti kouluttautuneen ammattilaisen toimesta.

Sähköautoissa käytetään myös akun painon vuoksi polttomoottoriautoihin verrattuna kevyempiä materiaaleja, kuten alumiinia. Alumiini auton korirakenteessa vaati myös erikoiskoulutettuja korikorjaajia, mikä tulee huomioida vaurioituneen ajoneuvon korjauksessa.

Ajovoima-akkuun liittyvät tulipaloriskit

Sähköauton hankinnassa ostajaa saattaa askarruttaa, liittyykö akun lataamiseen tai vaurioitumiseen tulipaloriskejä. Tavallisessa käytössä ja asianmukaisesti toteutetuissa latausratkaisuissa tulipaloriski on pieni, ja sen odotetaan edelleen laskevan akkuteknologioiden kehittyessä.

Tulipaloriski voi aiheutua, jos latausratkaisut on toteutettu määräysten vastaisesti. Kiinteistöissä tulisi siksi huolehtia, että latauspisteet täyttävät sähköauton latausvaatimukset. Vastuu latauspisteiden sähköturvallisuuden varmistamisesta on kiinteistön omistajalla.

Toinen tulipaloriskin aiheuttaja on onnettomuustilanne, jossa akkuun kohdistuu mekaaninen vaurio, isku tai liian korkea lämpötila.

Akkupaloa voi olla vaikea sammuttaa johtuen lämpökarkaamisesta. Lämpökarkaamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa litiumakun yksittäisessä akkukennossa tapahtuu reaktio, joka kiihtyy lämmöstä ja tuottaa lisää energiaa ja lämpöä. Lämpö vaikuttaa akkukennon sisäiseen elektrolyyttiin ja muuttaa sen kaasumaiseksi, jonka jälkeen kaasu saattaa purkautua ulos ja syttyä palamaan voimakkaasti. Litium-akusto sisältää satoja akkukennoja ja lämpökarkaamisen alkaessa yhdessä kennossa, siirtyy se eräänlaisena ketjureaktiona seuraavaan kennoon kennon lämpötilan noustessa korkeaksi (lisätietoa esimerkiksi Tukesilta).

Prosessin pysäyttämiseksi tärkeintä onkin akuston jäähdytys. Olennaista on, että sammutusvettä on saatavilla riittävästi ja pelastajat on koulutettu sähköauton käsittelyyn. Kaikki Suomessa tapahtuneet sähköautopalot on saatu sammutettua onnistuneesti ja pienin vahingoin.

Sivua päivitetty viimeksi 23.10.2024