Ympäristö ja kierrätys

Sähköauton valmistuksen ja sen materiaalien ilmastovaikutukset

Sähköautojen tuotannon ja elinkaaren aikaisista päästöistä on tehty monia tutkimuksia, osin ristiriitaisin tuloksin. Vuonna 2020 julkaistiin Euroopan komission tilaama yhteenvetoselvitys ajoneuvojen elinkaaripäästöistä. Tutkimuksen perusteella esimerkiksi Suomessa tyypillisesti myytävän pienen keskikokoluokan auton elinkaaren aikaiset päästöt ovat alhaisimmat sähkökäyttöisenä. Tämä siitäkin huolimatta, että tuotannonaikaiset päästöt ovat sähköautoilla selkeästi suuremmat kuin polttomoottoriautoilla.

Viime vuosina julkaistut tutkimukset ovat pyrkineet nostamaan esiin päivitettyjä tietoja akkujen tuotannon päästöistä. Tutkimusten mukaan vanhemmissa tutkimuksissa akkujen tuotannon päästöt on usein arvioitu liian suuriksi. Esimerkiksi 2017 saksalainen Ifo-instituutti arvioi tutkimuksessaan akun tuotannon päästöiksi 175 kg CO₂/kWh, kun taas Eindhovenin teknillisen korkeakoulun tutkimuksessa vuonna 2019 näiden arvioitiin olevan 85 kg CO₂/kWh. Joidenkin valmistajien tutkimuksissa on todettu alhaisempiakin tasoja. Myös akkujen käyttöikä on uudempien tutkimusten mukaan saatettu aiemmin aliarvioida.

Sähköautojen tarvitsema akkumateriaalien määrä tulee olemaan merkittävä. Autonvalmistuksessa on jo tartuttu haasteeseen ja osa valmistajista on julkaissut suunnitelmia akkujen valmistuksen hiilineutraaliudesta. Myös kaivosteollisuus kehittää ratkaisuja ympäristöystävällisiin louhinta- ja jalostusprosesseihin.

Erityisesti litiumin ja koboltin tuotantoon liittyy ympäristö- ja eettisyysongelmia, joihin puututaan aktiivisesti. Tavoitteena on muun muassa vähentää koboltin osuutta autojen akuissa, tehostaa materiaalikierrätystä EU:n sisällä erilaisilla asetuksilla ja vaatimuksilla sekä lisätä autojen akkujen materiaalien talteenottoa entisestään. EU:n uudistettavana oleva akkuasetus edellyttää autonvalmistajilta vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä akkujen raaka-aine- ja arvoketjuissa. Vuoteen 2030 mennessä odotettavissa on myös vaatimuksia käyttää akkujen valmistuksessa kierrätysraaka-aineita.

Sähköauton valmistuksen ja sen materiaalien ilmastovaikutuksia voi tarkastella lisää esimerkiksi Ilmastopaneelin Autokalkulaattorissa.

Sähköauton käytön päästöt

Sähköauto vaatii sähkön tuotantoa, joten auton käytöstä tulevat päästöt riippuvat sähkön tuotantotavasta. Jokaisella maalla on omanlaisensa sähköntuotanto ja usein maat myös käyvät kauppaa sähköllä keskenään siirtoyhteyksien avulla.

Tämän vuoksi ladattavan auton käytöstä aiheutuvien päästöjen laskenta ei ole suoraviivaista. Yleisesti asiaa yksinkertaistetaan käyttämällä tietoa jokaisen maan omasta sähköntuotannon päästöjen keskiarvosta.

Suomessa kantaverkkoyhtiö Fingrid yhteistyössä Tilastokeskuksen ja Energiateollisuus ry:n kanssa ylläpitää reaaliaikaista CO₂-päästöarviota Suomessa kulutetun sähkön päästölukemasta. Lukemassa on mukana myös tuontisähkön vaikutus. Tuontisähkö saattaa myös laskea kulutetun sähkön päästöä, sillä Norjassa ja Ruotsissa on ainakin toistaiseksi Suomea puhtaampi sähköntuotanto.

Viimeisin lukema kulutetun sähkön CO₂-päästöille on 91 g/kWh, vuodelta 2021. Se tarkoittaa tavanomaisella 20 kWh/100 km kuluttavalla sähköautolla noin 18 g/km käytönaikaista CO₂-päästöä. Lukema on huomattavasti pienempi kuin millään muulla auton käyttövoimalla. Lisäksi sähköautosta ei synny lainkaan haitallisia lähi- tai hiukkaspäästöjä.

Suomeen rakennetaan myös jatkuvasti uutta sähköntuotantoa, etupäässä tuuli- ja ydinvoimaa, jotka molemmat pienentävät sähkön CO₂-päästöjä ja vähentävät sähkön tuontia. Näin ollen sähköautojen laskennalliset käytönaikaiset päästöt tulevat entisestään pienentymään.

Sähköauto elinkaarensa lopussa: kierrättäminen

Kun sähköauto on tullut elinkaarensa päähän, tulee se kierrättää asianmukaisesti. Auton viimeinen omistaja on velvollinen toimittamaan elinkaaren päässä olevan autonsa kierrätettäväksi.

Suomessa käytöstä poistettavien autojen kierrätyksen koordinoimisesta vastaa tuottajayhteisö Suomen Autokierrätys. Sähköauto kierrätetään viemällä se viralliseen vastaanottopisteeseen, jolloin myös ajovoima-akku kierrätetään auton mukana. Ajoneuvon omistaja saa kierrätyksestä romutustodistuksen, joka takaa omistajan velvoitteiden, kuten ajoneuvoverovelvollisuuden ja vakuutusvelvoitteiden, päättymisen.

Sähköauton ajovoima-akun elinkaari voi olla muuta autoa lyhyempi esimerkiksi vaurioitumisesta johtuen. Käytöstä poistuneita ja viallisia ajovoima-akkuja vastaanottavat maahantuojien valtuuttamat merkkihuollot sekä romuajoneuvojen vastaanottopisteet. Merkkihuollot ovat pääasiallinen vastaanottopiste akuille, jotka tulevat elinkaarensa päähän ajoneuvon käytön aikana, sillä vikaantuneiden akkujen ja akkukennojen vaihto tehdään merkkihuollossa. Turvallisuussyistä merkkikorjaamot käsittelevät ainoastaan edustamiensa automerkkien käyttämiä akkuja.

Romuajoneuvojen vastaanottopisteet puolestaan vastaanottavat ajovoima-akkuja lähinnä kierrätettäväksi tulevista elinkaarensa päässä olevista sähköautoista. Akkujen irrottamiseen ja huoltamiseen tulee aina käyttää koulutettua asentajaa, jolla on riittävä tietotaito akkujen käsittelyyn. Kun ajovoima-akku päätyy kierrätykseen, otetaan siitä talteen arvokkaita raaka-aineita, kuten nikkeliä, kobolttia, mangaania ja litiumia, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi uusien ajovoima-akkujen valmistuksessa.

Sähköauton kierrättäminen ei kokonaisuudessaan merkittävästi eroa polttomoottoriauton kierrättämisestä. Keskeisin ero liittyy kierrätettäviin materiaaleihin. Sähköautoissa on esimerkiksi noin nelinkertainen määrä kuparia polttomoottoriautoihin verrattuna. Lisäksi viime vuosina ja etenkin sähköistymistrendin seurauksena mm. energiayhtiöt ja autovalmistajat ovat esittäneet erilaisia ratkaisuja, joissa käytöstä poistuneille akuille löytyy uudelleenkäyttöä esimerkiksi energiavarastona.