Siirry sisältöön

Sähköauton valinta ja käyttö

Sähköauton lataus

Sähköautoa on hyvä ladata aina, kun auto on pysäköitynä pidempään, kuten kotona yön aikana ja päivällä töissä ollessa. Kotilataus helpottaa päivittäistä lataamista, mutta myös työpaikkojen latauspisteissä ja julkisissa latauspisteissä voi täydentää akkuja.

Etenkin ladattavalle hybridiautolle on järkevä järjestää latausmahdollisuus kotona, jotta lataus onnistuu vaivattomasti ja säännöllisesti, mikä vähentää polttomoottorilla ajamisen tarvetta.

Se, kuinka usein akkua on ladattava, riiippuu ajoneuvon akun koosta ja ajokilometreistä. Useimmiten kotiin tultaessa sähköauton akussa on varausta jäljellä. Tyhjästä täyteen -toimintamalli liittyy useimmiten pidempiin työ- tai lomamatkoihin, jolloin autoa ladataan tyypillisesti myös matkan aikana.


Kuinka kauan lataaminen kestää?

Latauksen kesto riippuu monesta eri tekijästä, kuten latauspisteen tehosta ja auton kyvystä ottaa vastaan tehoa.

Ladattavat hybridit on varustettu Type 2 -latausliitännällä, jolla saavutetaan noin 4 kW:n latausteho. Tällöin lataaminen tyhjästä täyteen kestää muutaman tunnin. Joissakin hybrideissä on myös CCS-teholatausliitäntä, jolloin latausaika lyhenee merkittävästi.

Täyssähköautot ottavat yleensä vastaan peruslatausta noin 11 kW teholla, jolloin latausaika on joitain tunteja. Teholatausta ne ottavat vastaan optimiolosuhteissa 50–150 kW teholla, jolloin latausaika on muutamasta kymmenestä minuutista enintään kahteen tuntiin. Suurempiakin tehoja tuetaan osassa autoja, mutta on muistettava, että huipputehot eivät kestä koko lataustapahtuman aikaa. Lataustapahtuman keskiteho onkin ratkaiseva.


Latausnopeuteen vaikuttavia tekijöitä

Tärkein latausnopeuteen vaikuttava tekijä on sähköauton sisäänrakennetun laturin teho. Auto siis päättää itse, kuinka nopeasti akun voi ladata, riippumatta kotilatauspisteen lataustehosta. Muita latausnopeuteen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. akun varaustila latauksen alussa, akun lämpötila sekä ulkolämpötila.

Yleensä päivittäisen ajon kuluttama energia ehditään ladata takaisin yön aikana, ellei ajotarve tai akun koko ole erityisen suuri tai kiinteistön latausjärjestelmässä vähän vapaata kapasiteettia.

Selvitä ennen kotilatauspisteen hankintaa:

  • Kiinteistön pääsulakkeen koko (tieto löytyy yleensä sähkösopimuksesta).
  • Kiinteistön lämmitysmuoto.
  • Muut kiinteistön sähkökäyttöiset laitteet, kuten lämminvesivaraaja, kiuas, lattialämmitys.
  • Latauslaitemalleja on erilaisia; joillekin kiinteä kaapeli voi olla parempi vaihtoehto, toisille taas pistoke, jossa voidaan käyttää erillistä kaapelia.
  • Latauspisteen asennuspaikka ja sen etäisyys sähkökaapista.
  • Tila sähkökaapissa mahdollisille lisäkomponenteille. Hyvä valokuva sähkökaapista ovi auki auttaa asiantuntijaa vastaamaan tähän. Sähkökaapin ruuveja ei ole tietenkään syytä aukoa.


Latausteho ja kuormanhallinta

Omakotitaloissa tyypillinen pääsulakkeiden koko on 3x25A tai 3x35A, mikä sallii sähköauton lataamisen, kunhan kohteen perusominaisuudet on huomioitu kotilatauspistettä valitessa. Sopivan lataustehon ohjaavia tekijöitä ovat kiinteistön lämmitysmuoto ja se, onko kohteessa muita isoja sähkönkuluttajia. Moderneissa latauspisteissä on mahdollista rajoittaa lataustehoa alaspäin kohteen vaatimalla tavalla.

Tyypillinen kotilatauspisteen latausteho on 11 kW (3x16A) tai vähemmän. Kuormanhallinnalla varustettu kotilatauspiste huolehtii automaattisesti siitä, että vapaana oleva kapasiteetti saadaan optimaalisesti ja turvallisesti sähköauton lataamisen käyttöön päivän jokaisena hetkenä. Latauspiste ilman kuormanhallintaa on todennäköisesti edullisempi kuin kuormanhallinnalla varustettu.

Asennettaessa tulee huolehtia, että tarvittavat suojalaitteet (A-tyypin vikavirtasuoja ja 6 mA DC-vikavirran valvonta tai B-tyypin vikavirtasuoja, johdonsuojakatkaisija) löytyvät kokonaisuudesta. Suojalaitteet voivat sijaita latauspisteessä tai sähkökaapissa. Lisäksi kuormanhallintaa varten tarvitaan energiamittari.

Kotilatauspisteen asennuksen suorittava sähköalan ammattilainen huolehtii, että asennus suunnitellaan ja toteutetaan määräysten mukaisesti.

Kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä

Mainittujen mahdollisten lisäkomponenttien lisäksi kustannuksiin vaikuttavat oleellisesti asennustapa ja latauspisteen etäisyys sähkökaapista. Mitä kauempana tai useamman läpiviennin päässä sähkökaapista latauspiste sijaitsee, sitä suurempi on vaikutus asennushintaan.

Haastavampiin asennuskohteisiin kannattaa tilata etukäteen tehtävä kohdekartoitus, jolla varmistetaan asennuksen onnistuminen ja vältytään yllätyksiltä.

Aurinkopaneeleilta omaa sähköä lataukseen

Omakotitalon aurinkovoimala hyödyttää sähköauton latausta vähentämällä ostosähkön määrää ja vapauttamalla kapasiteettia lataukselle. Markkinoilla on ratkaisuja, joissa aurinkopaneelit, kotilatauspiste sekä muut tarvittavat sähkökomponentit muodostavat kokonaisuuden. Tällöin autoa voi ladata suoraan aurinkovoimalan tuottamalla sähköllä. Luonnollisesti tällöin latauksen tulee tapahtua valoisaan vuorokauden aikaan.


Miten julkinen lataaminen toimii ja kehittyy Suomessa?

Sähköautojen julkinen latausverkosto kehittyy vauhdilla. Latausasemia, joihin kuuluu yksi tai useampi latauspiste perustetaan jatkuvasti lisää, ja ne palvelevat lataajia erilaisissa kohteissa.

Maanteiden varsilla on jo nykyisin suhteellisen kattava verkko suuritehoisia latauspisteitä, jotka on tarkoitettu täyssähköautojen nopeaan lataamiseen. Ostospaikkojen yhteyteen rakennetaan monesti sekä peruslatausta ladattaville hybrideille että teholatausta täyssähköautoille. Hotellit ja muut pitempiaikaiseen pysäköintiin tarkoitetut kohteet varustetaan useimmiten peruslatauspisteillä.

Ajantasaisen latausverkoston tilanteen löydät sähköautojen latauskartasta:
Latauskartta.fi

Latauspisteiden käyttö ja maksutavat

Latauspisteitä käytetään pääsääntöisesti latauspalvelun mobiilisovelluksella. Hinta ja muut latauksen tiedot näkyvät mobiilisovelluksesta.

Sovelluksessa voi olla rinnakkaisena tunnistautumistapana niin sanottu RFID-tunniste, jonka avulla lataus aloitetaan ja lopetetaan. RFID-tunnisteet ovat latauspalvelukohtaisia. Voit tiedustella niiden saatavuutta latauspalveluiden tarjoajilta.

Yleisin toimintamalli on, että latauspalveluiden mobiilisovelluksiin liitetään pankki- tai luottokortti. Lataustapahtuma veloitetaan kortilta heti lataustapahtuman yhteydessä tai kuukausiveloitusmallilla. Kuukausiveloitus toimii joko jälkilaskutuksena tai "sovelluksen sisäisenä lompakkona", jolloin latauspalvelu voi tehdä automaattisia veloituksia ennakkoon.

Maksukorttipäätteiden löytyminen latausasemilta on vielä harvinaista. Kustannustehokkaiden korttimaksuvaihtoehtojen lisääntyessä saattaa myös lähimaksaminen lisääntyä.

Kustannukset

Latauksen kustannukset määräytyvät latauspalvelun hinnaston mukaisesti. Kustakin latauspalvelusta näet juuri kyseisen latauspisteen hinnoittelun.

Päähinnoitteluperusteet ovat kWh-perusteinen ja minuuttiperusteinen hinnoittelu. Kilowattitunti-perusteisessa hinnoittelussa maksetaan ladatun energian määrän perusteella, jolloin latausta hidastavat asiat, kuten pakkanen tai auton hidas ottoteho, eivät vaikuta hintaan. Minuuttihinnoittelussa maksetaan hintaa latausminuuttien perusteella, jolloin ladatun energian määrä ei vaikuta.


Tyypillisesti julkisissa latauspisteissä ei ole Suomessa ruuhkaa. Poikkeuksia saattaa ilmetä tietyillä latausasemilla sesonkiaikoihin. Uusien latausasemien rakentamisessa pyritään lisäämään latauspisteiden määrää, jotta ruuhkia ei jatkossakaan synny.

Hyvän latausetiketin mukaista on vapauttaa latauspiste seuraavalle, kun auto on latautunut riittävästi. Aina ei ole tarvetta ladata autoa täyteen. Usein riittää, että latauksen katkaisee, kun seuraavalle suunnitellulle latauspisteelle asti pääsee.


Miten lataaminen taloyhtiössä toimii?

Taloyhtiössä asuminen on yhteisöllistä asumista. Latauspisteiden hankinnasta haaveilevan on syytä ensimmäisenä jutella yhtiön muiden asukkaiden kanssa mahdollisista lataustarpeista. Yleisesti ottaen kaikki kiinteistöön tehtävät muutokset vaativat luvan taloyhtiöltä, joten omin päin latauspisteitä ei voi rakentaa.

Mikäli kuulut taloyhtiön hallitukseen, voit tehdä esityksen latauspistekartoituksen teettämisestä. Tavallisena osakkaana voit olla yhteydessä taloyhtiön hallituksen jäseneen tai esittää asiaa käsiteltäväksi yhtiökokouksessa.

Taloyhtiön luvalla osakas voi myös rakentaa latauspisteen omalla kustannuksellaan ja omana työnään. On kuitenkin huomioitava, että mikäli taloyhtiö myöhemmin rakentaa lisää latauspisteitä omana hankkeenaan, voivat yksittäisen osakkaan tekemät asennukset tulla tarpeettomiksi tai käyttökelvottomiksi.

Lisätietoa latauspistehankkeen toteuttamisesta taloyhtiöissä:
Latauspisteet taloyhtiöihin

Voinko ladata sähköautoa työpaikalla?

Työpaikkojen tarjoamat latauspisteet ovat vielä melko harvassa. Työpaikalla tapahtuva lataaminen voi olla työntekijän näkökulmasta kuitenkin tärkeä sähköauton hankintaan liittyvä kriteeri.

Sähköautojen hankintaa ja käyttöä on pyritty lisäämään erilaisin kannustimin. Suomeen tuli vuoden 2021 alusta voimaan väliaikainen muutos tuloverilakiin, joka antaa työnantajalle mahdollisuuden tarjota työntekijöille sähköauton latausta ilman siitä syntyvää verotettavaa tuloa. Käytännössä lakimuutos tarkoittaa, että käyttöetuauton tai työntekijän oman auton lataaminen työpaikalla ja julkisissa latauspisteissä on verovapaa etu vuoteen 2025 asti. Etu koskee täyssähköautoja ja hybridejä. Mikäli työpaikallasi ei ole sähköauton latausmahdollisuutta, ehdota latauspisteen hankkimista.

Lakimuutos mahdollistaa lataussähkön tarjoamisen työntekijöille ilman luontoisedun verotusta, mutta se ei ole työnantajalle pakollinen. Etu ei myöskään koske kotona tapahtuvaa latausta. Mikäli työntekijällä on käytössä vapaa autoetu, vastaa työnantaja työsuhdeauton käyttövoimakuluista sekä työpaikalla että kotona.

Lisätietoa sähköauton hankinnasta työsuhdeautoksi:
Sähköauto työsuhdeautoksi



Sivua päivitetty viimeksi 13.3.2024