Siirry sisältöön

Patteriverkon perussäätö

Lämmitys on taloyhtiöiden suurimpia kustannuksia. Siksi on tärkeää, että lämmitys toimii tehokkaasti ja tasaisesti ilman turhaa kulutusta tai ylilämmitystä. Lämmityksen energiankulutuksen seuranta, lämmitysverkon toiminnan ylläpito ja oikea säätö sekä suunnitelmallinen kunnossapito ovat kaikki tekijöitä, joilla ehkäistään ongelmia ja pidetään energiankulutus sekä kustannukset kurissa. Lämmitysverkon perussäädöllä varmistetaan, että verkon vesi kiertää jokaisen lämmityspatterin kautta ja lämmitys jakautuu tasaisesti talon eri osissa.

Hyvin säädetyn ja tasapainossa olevan lämmitysverkon ansiosta kiinteistön huoneistojen lämpötila pysyy tasaisena lämmityskaudella ja asukkaiden viihtyvyys paranee.

Suurin osa ihmisistä viihtyy parhaiten 21–22 celsiusasteen huonelämpötilassa. Liian viileä tai vetoisa asunto tuntuu epämukavalta ja johtaa tyypillisesti lisääntyneeseen lämmitysenergiankulutukseen, koska ongelmaa yritetään yleensä korjata nostamalla lämmitysverkon lämpötilatasoa. Liian kuuma huoneilma taas väsyttää ja houkuttaa avaamaan tuuletusikkunat, jolloin lämmitysenergia karkaa ulos.

Patteriverkon
perussäätö parantaa viihtyvyyttä
ja voi myös alentaa kustannuksia.

Arvioiden mukaan jopa kolme neljästä asuinrakennuksesta Suomessa kaipaisi patteriverkon perussäätöä. Patteriverkon perussäätö tulisi tehdä tarpeen mukaan. Perussäädön tarve riippuu myös muista taloyhtiössä toteutettavista korjauksista ja uudistuksista. Luvanvaraisissa ulkovaippaan eli ulkoseiniin, ikkunoihin ja kattoon tai ilmanvaihtojärjestelmään kohdistuvissa korjaushankkeissa määräykset edellyttävät varmistamaan ilmanvaihdon ja lämmityksen oikean ja energiatehokkaan toiminnan, jolloin myös patteriverkon perussäätö on yksi tarkasteltava asia.

Uudisrakennuksissa lämmitysverkon tasapainotus tulee tehdä aina ennen kiinteistön käyttöönottoa. Vanhoissa taloyhtiöissä patteriverkon perussäätö suositellaan toteutettavaksi tarpeen mukaan, mikäli verkon toiminnassa havaitaan ongelmia joita ei saada ratkaistua pienemmillä korjaus- ja säätötoimenpiteillä (esimerkiksi yksittäisten termostaattien vaihto tai korjaaminen ja lämmitysverkon säätökäyrän muuttaminen). Perussäädön tarve riippuu myös muista taloyhtiössä toteutettavista korjauksista ja uudistuksista.

Luvanvaraisissa ulkovaippaan (ulkoseiniin, ikkunoihin tai kattoon) tai ilmanvaihtojärjestelmään kohdistuvissa korjaushankkeissa määräykset edellyttävät varmistamaan ilmanvaihdon ja lämmityksen oikean ja energiatehokkaan toiminnan, jolloin myös patteriverkon perussäätö on yksi tarkasteltava asia.

Asuinrakennuksen lämmitystarpeeseen vaikuttavat monet seikat aina ikkunoiden vaihtamisesta julkisivun lisäeristämiseen. Perussäätöä suunnitellessa kannattaakin tehdä laaja kunnossapitotarveselvitys, josta selviää myös muut taloyhtiössä tarvittavat korjaustoimenpiteet.

Perussäätö kannattaa tehdä vasta aivan viimeisenä, talon lämmitystarpeeseen vaikuttavien korjaustöiden jälkeen. Ikkunaremontti kaksi vuotta perussäädön jälkeen tekee työn turhaksi.

Milloin patteriverkko on syytä tarkistaa?

Kiinnitä huomiota etenkin alla olevan listan mukaisiin oireisiin, jotka usein viestivät perussäädön tarpeesta tai vähintäänkin siitä, että lämmitysverkon tai ilmanvaihdon toimintaan on syytä kiinnittää huomiota.

Patteriverkon toiminnan tarkistuslista:
  • Asunnoissa vetää.
  • Asunnoissa on liian kylmä tai kuuma ja lämpötilat vaihtelevat asunnoittain.
  • Pattereista kuuluu lorinaa tai putkistosta kuuluu muita ääniä.
  • Patteri ei lämpene kunnolla. Oikein toimiva patteri on lämmin yläosasta ja hiukan viileämpi alaosasta.
  • Patteri on kuuma kesälläkin.
  • Vesikiertoiseen patteriverkkoon pitää jatkuvasti lisätä vettä.
  • Taloyhtiön energiankulutus on kasvanut tai korkea.



patteriperussaato_esitekansiMotiva Oy on yhdessä ympäristöministeriön, Energiateollisuus ry:n, Helen Oy:n, Oras Oy:n, Ouman Oy:n ja Rettig Lämpö Oy:n kanssa laatinut taloyhtiöille ohjeita siitä, miten lämmityksen energiankulutukseen voi vaikuttaa muun muassa patteriverkoston perussäädöllä. Ohjeissa nostetaan esiin myös se, kuinka tärkeää lämmitysverkoston tasapainotus ja perussäätäminen on peruskorjaus- tai esimerkiksi ikkuna- tai ilmanvaihtoremonttien jälkeen.


Patteriverkosto kuntoon – ohjeita patteriverkoston perussäädön tilaajalle (pdf) (1.3 MB)

10 ohjetta taloyhtiölle patteriverkoston perussäädöstä

1. Selvittäkää taloyhtiön olosuhteet kysymällä tietoa asukkailta esimerkiksi teettämällä olosuhdekysely, jossa selvitetään huoneistojen lämpötilat, patteriverkoston äänet ja muut huoneistoissa ilmenevät ongelmat (vetoisuus jne.). Käykää myös yhteisesti läpi tavoitetaso huoneistojen lämpötilojen osalta.

2. Sopikaa taloyhtiössä yhteiset pelisäännöt sisälämpötilan osalta. Muistakaa sopia pelisäännöt myös huoltoyhtiön ja isännöitsijän kanssa.

3. Selvittäkää, voidaanko tilannetta parantaa pienillä korjauksilla ja säädöillä. Taloyhtiön hallitus, isännöitsijä ja huoltoyhtiö voivat yhdessä selvittää, voidaanko tilannetta parantaa pienillä toimenpiteillä (lämmityksen säätökäyrä, asuntokohtaiset säädöt, pienet korjaukset, rikkinäisten laitteiden vaihto jne.). Mikäli ongelmiin ei löydy näiden tahojen kautta ratkaisua, voidaan selvittämiseen myös hyödyntää asiaintuntijaa. Jos ongelmat eivät ratkea pienillä toimenpiteillä, voi patteriverkoston perussäätö tai muu korjaustoimenpide olla ajankohtainen.

4. Selvittäkää taloyhtiön tulevat korjaustarpeet ja laatikaa kunnossapitosuunnitelma (PTS) sekä sen pohjalta korjausohjelma.
  • Miettikää patteriverkoston perussäädön oikea toteutusajankohta muihin korjaushankkeisiin nähden. Perussäätöä ei kannata toteuttaa esimerkiksi ennen ikkunaremonttia vaan vasta sen yhteydessä.

  • Hyödyntäkää ammattilaisia kunnossapitosuunnitelman tekemiseen. Taloyhtiössä tietoa tarvittavista korjauksista ja energiankäytön tehostamistoimenpiteistä saa muun muassa teettämällä, kuntoarvion, energiakatselmuksen tai energiatodistuksen.

  • Luvanvaraisissa ulkovaippaan tai ilmanvaihtojärjestelmään kohdistuvissa korjaushankkeissa määräykset edellyttävät varmistamaan ilmanvaihdon ja lämmityksen oikean ja energiatehokkaan toiminnan, jolloin myös patteriverkoston perussäätö on yksi tarkasteltava asia.

5. Tiedottakaa laajasti taloyhtiötä tulevasta perussäätöhankkeesta ja kertokaa, mistä hankkeessa on kyse ja miksi se on tärkeää tehdä.
  • Olosuhdekyselyssä annettu palaute sekä muut ongelmat on hyvä nostaa esiin ja kertoa kuinka näihin voidaan perussäädöllä vaikuttaa.

6. Teettäkää perussäädöstä kunnon suunnitelmat ammattilaisella.
  • Suunnittelijalle tulisi kertoa myös muista mahdollisista korjaustarpeista (esim. kunnossapitosuunnitelman kautta), jotta perussäädön yhteydessä tehdään ainakin kaikki lämmitysverkostoon liittyvät tärkeät toimenpiteet.

7. Kilpailuttakaa urakan tekijät suunnitelmien pohjalta.

8. Hyödyntäkää tarvittaessa ulkopuolista valvojaa hankkeen toteutumisen varmistamiseksi.

9. Muistakaa toteutuneen hankkeen jälkeen seurata sekä energiankulutusta ja olosuhteita, jotta voitte olla varmoja hankkeen toteutumisesta ja sen tuloksista.
  • Tarkistakaa, että yhteisesti sovitut tavoitteet sisälämpötilojen osalta toteutuvat.
  • Varmistakaa, että lämmityksen säätökäyrä muutetaan vastaamaan perussäädön jälkeistä tilannetta ja sopikaa huollon kanssa yhteiset pelisäädöt säätökäyrän muuttamisesta.

10. Ottakaa huomioon, että perussäätö tulee tarvittaessa uusia kun taloyhtiössä jatketaan korjaustoimintaa, tai jos olosuhteissa tai lämmitysverkoston toiminnassa havaitaan ongelmia ajan kuluessa.



Patteriverkon perussäädön vaiheet – hyvä suunnittelu antaa parhaan lopputuloksen

Kun päätös patteriverkon perussäädöstä on syntynyt, kannattaa työn suunnittelu tilata asiaan perehtyneeltä suunnittelutoimistolta tai urakoitsijalta. Kun perussäätöön ja lämmitysverkoston toimintaan liittyvä suunnittelutyö on valmistunut, lähtee urakoitsija toteuttamaan itse perussäätöä.

Perussäädön vaiheet:
  1. Patteriverkon perussäädön perusta ovat kunnon suunnitelmat, jotka on laatinut alan ammattilainen. Suunnittelijalle tulisi kertoa myös muista mahdollisista korjaustarpeista (esimerkiksi kunnossapitosuunnitelman avulla), jotta perussäädön yhteydessä tehdään ainakin kaikki lämmitysverkostoon liittyvät tärkeät toimenpiteet.

  2. Perussäädön aikana pattereiden termostaatit irrotetaan ja lämmitysverkko täytetään vedellä, ilmataan tarvittaessa ja verkon paine säädetään. Lämmitysverkko on tärkeää ilmata, sillä verkkoon jäänyt ilma aiheuttaa korroosiota ja muita ongelmia. Myös patterikohtainen ilmaus on tärkeää. Jos verkon täyttö on tehty hapettomasti tai verkossa voidaan hyödyntää alipaineilmanpoistinta, ei patterikohtaista ilmausta välttämättä tarvita.

  3. Tämän jälkeen sekä patteriventtiileihin että linjasäätöihin asetetaan suunnitellut esisäätöarvot. Linjasäätöventtiileistä tarkistetaan verkon vesivirtaamat tai vaihtoehtoisesti paine-erot.

  4. Lopuksi termostaatit asennetaan takaisin paikoilleen ja niihin asetetaan haluttu huonelämpötila ja säätöalue, jolla rajoitetaan huoneistokohtaisen lämpötilan säätämistä. Huonelämpötila voidaan myös lukita tietylle tasolle, jolloin asukas ei voi säätää patterin lämpötilaa.

  5. Viimeiseksi säädetään lämmitysjärjestelmän säätökäyrä, jolla varmistetaan, että lämmitysverkkoon menevä vesi on oikean lämpöistä.

  6. Kun oikea säätökäyrä on saavutettu, mitataan huonelämpötilat. Säätökäyrän muuttamisen jälkeen kestää noin 1–3 vuorokautta, ennen kuin muutokset tuntuvat huoneistoissa.

  7. Lämpötilojen hienosäätö eli varsinainen perussäätö on tärkeää tehdä lämmityskaudella, kun vuorokauden keskilämpötila on -5 celsiusastetta tai alle. Lisäksi on varmistettava, että ilmanvaihto toimii ja huoneistojen ikkunat ovat kiinni mittauksen aikana.

Sopikaa tavoitelluista sisälämpötiloista ja muistakaa tiedotus!

Tavoitellusta sisälämpötilasta kannattaa sopia kaikkien taloyhtiön asukkaiden ja mahdollisten muiden kiinteistön käyttäjien kanssa, sekä tiedottaa heille ajantasaisesti prosessin eri vaiheista ja toteutusajankohdista.



Taloyhtiö Helsingissä, Pajamäenkatu:
Helsinkiläinen taloyhtiö lisäsi asumismukavuutta

Asuntojen lämpötiloissa oli suuria eroja. Osa asukkaista valitti kotiensa kylmyyttä ja sitä, etteivät kaikki patterit lämmenneet. Samaan aikaan toisissa asunnoissa piti talvipakkasilla tuulettaa pitkiä aikoja asunnon viilentämiseksi.

"Tilanne oli normaali vanhan talon tilanne, eli huono", sanoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Matti Kleemola.

Taloyhtiön hallitus tilasi laskelmat ja suunnitelmat lämmitysverkoston perussäädöstä lämmönsäätöön perehtyneestä insinööritoimistosta. Sama toimisto otti myös koko urakan valvoakseen.

Lämmitysjärjestelmä uusiksi

Lämmitysjärjestelmä oli alkuperäisessä tilassa, joten perussäädön yhteydessä päätettiin vaihtaa kaikki liikkuvat ja kuluvat osat lämmönvaihdinta ja säädintä lukuun ottamatta. Samalla taloyhtiössä tehtiin lämpökamerakuvaus ja tukittiin havaittuja asuntojen ilmavuotoja.

Perussäätö tehtiin lämmityskaudella 2012–2013 ja seuraavana talvena tehtiin vielä huoneistokohtaisia säätöjä kaikkein kylmimpiin asuntoihin, ja säädettiin säätökäyrää niin, että lämmitysjärjestelmässä kulkee lähtökohtaisesti oikean lämpöinen vesi, eivätkä huonekohtaiset termostaatit joudu juurikaan rajoittamaan lämpötilaa.

Kylmimmät asunnot lämpenivät

Patteriverkoston perussäädön tuloksena huoneistoissa on nyt tasaisemman lämpöistä. Kylmimmät asunnot lämpenivät ja kuumimmat viilenivät hiukan.

"Lopputulos on nyt niin hyvä, kuin mihin näin vanhassa taloyhtiössä voi päästä. Tärkeintä on, että huoneistoissa on tasalämpöistä. Energiaakin perussäädön jälkeen säästyy, vaikka kylmimmissä asunnoissa lämpötila on noussut", sanoo Matti Kleemola.

"Kahden talven jälkeen lämmitysjärjestelmä toimii nyt hyvin, eikä siihen ole tarvinnut enää koskea. Onnistunut patteriverkoston perussäätö tarvitsee pitkäjänteisyyttä."

Faktat:

  • As Oy Pajamäentie 2, Helsinki
  • Rakennettu vuonna 1959
  • Neljä kerrosta, asuinhuoneistoja 30
  • Rakennustilavuus 6 600 m3
  • Patteriverkoston perussäätö tehtiin 2013
  • Perussäädön jälkeen lämmitysenergian säästö oli 16 MWh eli 5 %.
  • Patteriverkoston perussäädön hinta oli 28 000 euroa, josta pelkän perussäätötyön osuus 12 000 euroa. Hankkeessa uusittiin myös laitteita sekä linjasäätö- ja patteriventtiilit.



Taloyhtiö Tampereella, Saarenvainionkatu:
Tampereella lämpötilat tasapainoon

Tampereen Saarenvainion kadulla sijaitsevassa kerrostalossa toteutettiin patteriverkoston perussäätö sekä uusittiin patteri- ja linjasäätöventtiilit jo vuonna 2010. Perussäätö tehtiin kun patteriverkoston 1980-luvulta peräisin olevat termostaattiventtiilit vaihdettiin. Termostaattiventtiilit olivat osin viallisia ja tukkoisia, joten patteriverkko oli epätasapainossa, eikä toiminut suunnitellulla tavalla. Rakennuksessa oli muutama vuosi aiemmin myös uusittu ikkunat sekä tehty ilmanvaihdon nuohous ja ilmavirtojen säätö.

Saarenvainionkadun perussäätöprojekti onnistui suunnitellusti; lämmitysenergian säästö oli noin 39 MWh eli hieman yli 10 prosenttia. Toteutetun lämmönmittausseurannan avulla voitiin osoittaa, että perussäädön lämpötilatakuu toteutui. Lisäksi lämmönsäätimen säätökäyrää voitiin laskea matalammaksi, jolloin saavutettiin säästöä lämmitysenergiassa.

Faktat:
  • As Oy Saarenvainionkatu 17
  • Rakennettu 1971
  • Seitsemän kerrosta, asuinhuoneistoja 33
  • Rakennustilavuus 9070 m3
  • Patteriverkoston perussäätö 2010
  • Perussäädön jälkeen lämmitysenergiansäästö 39 MWh eli yli 10 %
  • Urakan hinta 10 081 euroa



Useimmissa suomalaisissa kerrostaloyhtiöissä on käytössä vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä, jossa lämpö tuotetaan keskitetysti yhdessä paikassa ja lämmitetty vesi kierrätetään patteriverkkoa pitkin huoneistokohtaisiin pattereihin.

Patteriverkon vesi kierrätetään lämmönlähteeltä yleensä kiertovesipumpun avulla venttiilien ja putkien kautta pattereille. Lämmönlähteenä kerrostaloyhtiössä on tyypillisesti kaukolämpö, mutta muita lämmönlähteitä voivat olla muun muassa öljykattila, biokattila ja lämpöpumppu.

Kuva 1. Vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän säätölaitteet ja tyypilliset sijainnit.

Patteriverkon pääosat

Kiertovesipumppu

Pumpun tehtävänä on kierrättää patteriverkkoon vettä lämmönlähteeltä lämmitysverkoston eri osiin. Nykyään yleisimmin käytetyt pumput vesikiertoisissa lämmitysjärjestelmissä ovat taajuusmuuttajalla varustetut keskipakopumput sekä automaattisesti lämmitysjärjestelmää analysoivat kiertovesipumput varustettuna erilaisilla säätötoiminnoilla. Taajuusmuuttajan avulla säädetään pumpun pyörimisnopeutta, joka on joustava, yleinen ja energiatehokkain säätötapa.

Kuva 2. Perinteinen kiertovesipumppu

Paisunta- ja varolaitteet

Patteriverkossa veden lämpötila muuttuu jatkuvasti. Lämmitysjärjestelmän veden tilavuus kasvaa lämmetessään ja pienenee jäähtyessään. Tästä syystä lämmitysjärjestelmään tulee asentaa paisunta-astia, johon laajeneva vesi pääsee virtaamaan ja josta vettä pääsee takaisin verkkoon veden jäähtyessä. Tällä tavoin estetään paineen liiallinen nousu verkostossa, koska putkisto ja muut laitteet eivät kestä veden lämpölaajenemista.

Linjasäätöventtiili

Linjasäätöventtiilillä säädetään kiinteästi talon patteriverkon eri linjojen vesivirtaamat oikeiksi. Linjasäätöventtiilit asennetaan yleensä kerrosten nousulinjojen alapäähän paluupuolelle. Linjasäätöventtiilinä voidaan käyttää myös yhdistettyä paine-erosäädintä ja virtauksen enimmäisrajoitinta, joka pitää virtaaman tai paine-eron vakiona olosuhteiden muutoksista huolimatta.

Termostaattinen patteriventtiili

Termostaattinen patteriventtiili on laite, joka huoneen lämpötilan ohjaamana säätää vesivirtaa lämmityspatterin läpi pitäen huoneen lämpötilan säädetyssä arvossa.

Patteriventtiilissä on esisäätöosa, jonka tulee aina olla säädetty LVI-suunnitelmien mukaiseen arvoon eikä sitä tule muuttaa muulloin kuin patteriverkoston perussäädön yhteydessä.

Termostaattiosa säätää patterin lämpötilaa huonelämpötilan mukaan. Jotta termostaattinen patteriventtiili toimii kunnolla, on asennuksessa huolehdittava siitä, että termostaattiosa pystyy tuntemaan huonelämpötilan esteettä. Jos patteriventtiili käytännön syistä jouduttaisiin asentamaan sellaiseen asentoon tai paikkaan, missä termostaatti toimii rajoitetusti, on hyvä käyttää termostaattia, jossa on irtoanturi, joka voidaan sijoittaa lämpötilanmittauksen kannalta hyvään paikkaan.











Kuva 3. Patteritermostaatti, vesi.Kuva 4. Patteriventtiili, jota säätää sähköinen toimilaite.Kuva 5. Patteriventtiili, jossa venttiilin neula on näkyvissä.

Lämmityspatteri

Lämmin vesi kierrätetään huonekohtaisissa lämmityspattereissa, jolloin verkossa kiertävän veden lämpö siirtyy pattereiden kautta huoneeseen. Huonekohtainen lämmityspatteri on yleinen etenkin vanhoissa pientaloissa ja kaikenikäisissä kerrostaloissa. Lämmityspatterit sijoitetaan yleensä ikkunan alle, jotta patterin tuoma lämpö tasaa ikkunoiden kautta tulevaa viileämpää ilmaa ja poistaa vedon tunnetta. Lämmityspatteri varustetaan ilmaruuvilla, jolloin patteriverkkoon ja lämmityspattereihin kertynyt ilma saadaan tarvittaessa poistettua. Oikein toimiva lämmityspatteri on lämmin yläosasta ja viileämpi alaosastaan.

Vesikiertoinen lattialämmitys, jakotukki ja toimilaite

Vesikiertoisessa lattialämmityksessä lämmin vesi kiertää lattian sisään asennetussa putkistossa ja luovuttaa lämmön lattian kautta huonetilaan. Lattialämmityksessä kiertää noin 25-42 asteinen vesi. Koska lattia varaa lämpöä itseensä, vesikiertoinen lattialämmitys on usein reagointikyvyltään hidas. 

Lattialämmitystä säädetään yleensä huonetilassa olevalla termostaatilla. Termostaatti ohjaa jakotukissa olevia lattialämmityspiirien venttiileitä, eli toimilaitteita. Toimilaitteilla säädetään eri tiloihin menevää vesivirtaa. Lattialämmitysverkoston paine kannattaa tarkistaa aina lämmityskauden aluksi ja lisäksi verkosto tulee ilmata noin kahden vuoden välein. 

Lämmön säätökäyrä

Rakennusten lämmitystarve riippuu ulkolämpötilasta – kylmempinä päivinä tarvitaan enemmän lämpöä kuin leudompina. Lämmitystä säädetään yleisimmin säätökäyrän avulla. Pakkasilla lämmitysjärjestelmään virtaa siis kuumempaa ja leudolla ilmalla viileämpää vettä. Säätökäyrä on kiinteistökohtainen. Tällainen säätöjärjestelmä ottaa huomioon vain ulkolämpötilan, eikä asunnon sisällä esimerkiksi ihmisten ja sähkölaitteiden tuottamaa lämpöä.
Säätökäyrän lisäksi lämpötilansäätöä on mahdollista tehostaa lisäohjauksilla:
  • lämmönsäädössä voidaan käyttää esimerkiksi huoneistokohtaisia lämpötila-antureita, jotka ilmoittavat huoneistojen lämpötilat säätöjärjestelmälle, tai
  • säätää menoveden lämpötilaa esimerkiksi sääennusteen perusteella.
Kuva 6. Lämmöntilansäädön säätökäyrän asetukset korkea- ja matalalämpöiselle patterilämmitykselle ja tavanomaiselle lattialämmitykselle.




Sivua päivitetty viimeksi 17.1.2023