Siirry sisältöön

Pientalon energiaremontit

Pientalon kunnosta vastaa aina omistaja, jonka on tärkeää ylläpitää talon huoltokirjaa ja laatia säännöllisesti päivitettävä pitkän aikavälin suunnitelma talon kunnossapidosta (PTS). Nämä yhdessä auttavat kodin energiatehokkuuden, terveellisyyden ja viihtyisyyden ylläpidossa ja parantamisessa koko sen käyttöiän ajan.

PTS auttaa talon omistajaa remonttien aikatauluttamisessa, niiden keskinäisten vaikutusten ja kustannusten huomioimisessa, sekä energiankulutuksen pienentämisessä. Suunnitelmassa korjaussuunnitelmat kustannusarvioineen asetetaan aikajanalle.

Suunnitelman laatimisessa kannattaa käyttää apuna alan asiantuntijaa kuten LVI-suunnittelijaa tai energiatodistuksen laatijaa. Jotta aikataulutettu suunnitelma tuleville vuosille voidaan laatia, talon nykyinen kunto täytyy tuntea. PTS-suunnitelman laadinnassa auttavat aiemmin tai sen yhteydessä toteutettu kuntokartoitus ja energiatodistus. Suunnitelmaa on hyvä tarkastella ja päivittää vuosittain. On tärkeää, että PTS:ään kirjataan kunnossapitotoimien ohella keskeiset rakennuksen energiatehokkuutta parantavat ja uusiutuvan energian käyttöä lisäävät toimenpiteet.

Rakennuksen PTS liitetään rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeeseen, jota nimitetään usein huoltokirjaksi. Huoltokirjassa ylläpidetään kirjanpitoa muun muassa vuosittaisista rakenneosien ja teknisten järjestelmien kuntoa ylläpitävistä huoltotoimenpiteistä. Energiatehokkuuden kannalta on keskeistä, että LVI-laitteiden säädöt on asetettu energiatehokkaasti ja laitteistot ovat hyväkuntoiset.

Omakotiliitolla on jäsenilleen käytössä sähköinen huoltokirjamalli:
Omakotiliiton pientalon huoltokirja

Ohjeita energiaremontti-suunnitelman laadintaan

On suositeltavaa hyödyntää alan asiantuntijaa talon pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmaa (PTS) laadittaessa sekä sisällyttää suunnitelmaan energiatehokkuutta parantavat ja uusiutuvan energian käyttö lisäävät toimenpiteet.

Vanhemmissa paljon korjausvelkaa omaavissa taloissa on usein kustannustehokasta keskittää paljon toteutukseen tulevia toimenpiteitä samaan remonttikokonaisuuteen. Tähän ei kuitenkaan ole aina taloudellisia mahdollisuuksia, jolloin joudutaan priorisoimaan kriittisimpiä korjauskohteita. Taloudellisimmat energiakustannuksia pienentävät toimenpiteet kannattaa usein toteuttaa mahdollisimman pian, mutta kokonaisuus huomioiden. Lämmitystapamuutoksen yhteydessä on hyödyllistä toteuttaa samalla taloudellisesti kannattavat energiatehokkuustoimenpiteet, jotka voivat vaikuttaa uuden lämmitysjärjestelmän mitoitukseen.

Rakenneosien laskennalliset tekniset käyttöiät antavat suuntaa tulevien remonttien ajankohdille. Remonttien suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen varsinaista toteutusta. Suunnittelussa täytyy huomioida toimenpiteiden keskinäiset yhteydet ja mahdolliset varaukset tuleville toimille. Esimerkiksi tulossa oleva kattoremontti kannattaa toteuttaa ennen aurinkopaneeleiden asentamista katolle ja katemateriaalin valinnassa kannattaa huomioida aurinkopaneeleiden kiinnitys sekä varauksena myös johdotusten vieminen katolta sähkökeskukselle/invertterille. Huomioi kattoa uusittaessa myös räystäspituus, jos suunnitelmissa on toteuttaa myöhemmin julkisivua paksuntava lisäeristys.

Muista myös selvittää mahdollisuus ARA:n energia-avustukseen, kun suunnittelet arvokkaampia rakennuksen E-lukua parantavia toimenpiteitä.

Tällä sivustolla on esitetty esimerkinomaisia eri aikakauden pientaloille laadittuja suunnitelmia energiatehokkuuden parantamiseksi, uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi ja samalla asumisen laadun parantamiseksi. Esimerkit eivät ole varsinaisia pitkän tähtäyksen kunnossapitosuunnitelmia (PTS:iä), vaan niiden on tarkoitus herättää tarkastelemaan oman talon energiatehokkuuden parantamisen ja päästöjen vähentämisen mahdollisuuksia sekä auttaa niiden suunnitelmallisessa toteuttamisessa.

Rakenneosien tekninen käyttöikä ja kunnossapitojaksot

Talon rakenneosien käyttöikä voi vaihdella paljon muun muassa säärasituksen ja ylläpidon mukaan. Ympäristöministeriön julkaisemasta Pientalon huoltokirjasta löydät KH 90-00403 ja LVI 01-10424 korttien mukaiset arviot tekniselle käyttöiälle monille keskeisille rakenneosille ja LVI-laitteille ilmoitettuna tavanomaisissa rasitusolosuhteissa (kappale 6, sivu 15 alkaen).


Sivuston sisältö on laadittu ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa, joka on osa Suomen Pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian 2020-2050 toteuttamista.

Sivua päivitetty viimeksi 29.5.2024