Pientalon lämmitys
Pientaloissa on useita vaihtoehtoja lämmitysjärjestelmäksi. Lämmitysjärjestelmän valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota hankinta- ja käyttökustannusten lisäksi ympäristöystävällisyyteen, käytön vaivattomuuteen sekä energiakustannuksiin nyt ja tulevaisuudessa. Täydentävät lämmitysjärjestelmät toimivat varalämmönlähteenä ja pienentävät ostoenergian tarvetta.Mihin lämpöä tarvitaan?
Pientalossa tarvitaan lämmitysenergiaa lämmittämään huonetilat, taloon ulkoa tuotava raitis ilma sekä lämmin käyttövesi. Kokonaisenergiankulutuksesta huonetilojen lämmitykseen kuluu 40–60 prosenttia, käyttöveden lämmitykseen 10–25 prosenttia, tuloilman esilämmitykseen 5–15 prosenttia sekä huoneisto- ja kiinteistösähköön 20–30 prosenttia.
Huonetilojen lämmitys
Lämmitysjärjestelmä kannattaa suunnitella siten, että asuintilojen, puolilämpimien tilojen ja pesutilojen lämmitystä voidaan ohjata erikseen. Tämä mahdollistaa eri tilojen lämmittämisen tarpeen mukaan. Esimerkiksi pesutilojen lattialämmitystä voidaan pitää silloin päällä kesälläkin vaikka talon muu lämmitys on pois päältä.Tuloilman lämmitys
Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa raitis ilma puhalletaan huoneisiin tuloilmakanavien ja -venttiilien kautta. Kylmä ulkoilma lämmitetään lämmöntalteenottolaitteessa (LTO) talosta poistettavasta ilmasta saatavalla lämpöenergialla. Mikäli LTO-laitteella ei saada tuloilmaa riittävän lämpimäksi (noin +15°C), tuloilmaa lämmitetään ilmanvaihtokoneen jälkilämmityspatterilla.
Jälkilämmityspatterissa on joko sähkövastus tai vesikierukka. Taloissa, joissa on vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä, jälkilämmityspatteri kannattaa toteuttaa omana vesikiertoisena piirinään, jolloin tuloilman lämmityksessä voidaan hyödyntää samaa lämmitysenergiaa kuin varsinaisessa lämmitysjärjestelmässäkin.
Lämmin käyttövesi
Käyttöveden lämmitykseen kuluu tyypillisesti noin 10-25 % koko lämmitysenergiasta. Keskimäärin lämmintä käyttövettä kulutetaan 35-50 litraa/asukas/vrk. Asukkaiden käyttötottumuksilla on kuitenkin erittäin suuri vaikutus lämpimän käyttöveden energiankulutukseen.Lämmitysjärjestelmän osat ja tehtävät
Lämmitysjärjestelmän muodostavat:
- lämmönkehityslaite, esimerkiksi lämpöpumppu tai pellettikattila, joka muuttaa energialähteen pientalossa käytettäväksi lämmöksi
- lämmön varastointiin esimerkiksi vesivaraajaan tai betonilaattaan
- lämmönjakojärjestelmä, kuten vesikiertoinen patteri- tai lattialämmitys tai huonekohtainen sähkölämmitys sähköpattereilla
- säätö- ja ohjauslaitteet.
Lämpöä varastoidaan useimmiten lämpimään veteen tai talon rakenteisiin joko kustannussyiden takia tai sen vuoksi, että lämmöntuoton teho ja tarvittava teho vaihtelevat. Kustannussäästöjä haetaan esimerkiksi silloin, kun lämminvesivaraaja tai betonilaatta lämmitetään sähkön hintaohjauksen mukaan edullisilla tunneilla.
Esimerkiksi puukattilan tai lämpöpumpun yhteyteen asennettu varaaja pidentää kattilan käyntiaikaa ja parantaa näin palamisen hyötysuhdetta. Varaaja parantaa myös aurinkokerääjillä hyödynnettävää lämpöä.
Lämmönjakojärjestelmä siirtää lämpöenergian huoneistossa sinne missä sitä tarvitaan. Lämmönsiirtoaineena toimii lämmönjakoverkostossa kiertävää vesi tai ilma. Lämmönjakojärjestelmään kuuluvat siirtoputkistot ja -kanavistot sekä huonetilojen ja tuloilman lämmityslaitteet. Lämmönjakojärjestelmään kuuluu olennaisena osana myös lämmönluovutus.
- Lämmönjakojärjestelmiä ovat esimerkiksi vesikiertoinen patteriverkosto, sähköpatterit, lattialämmitysputkisto tai kaapelit ja ilmakanavat.
- Lue tarkemmin lämmönjakotavoista täältä.
Talon lämmitystarve vaihtelee muun muassa ulkolämpötilan ja talon lämpökuormien mukaan. Säätö- ja ohjauslaitteilla huolehditaan siitä, että lämpöä tuotetaan aina sopiva määrä ja huonelämpötila pysyy halutulla tasolla. Lisäksi niillä ajoitetaan energian käyttö edullisempaan ajankohtaan.
- Säätö- ja ohjauslaitteita ovat esimerkiksi termostaatit, lämmitysverkostoon menevän veden lämpötilaa ulkolämpötilan mukaan säätävä säädin tai kotiautomaatiojärjestelmä.