Pientalon lämmönjako
Lämmitysjärjestelmän lämpö voidaan jakaa huonetiloihin eri tavoilla. Vesikiertoisessa lämmönjakojärjestelmässä on useita vaihtoehtoja lämmön tuottamiseen. Lämpö jaetaan huoneisiin joko lattia- tai patterilämmitysverkolla.
Huonekohtaisessa sähkölämmityksessä lämpö tuotetaan huonetilassa esimerkiksi sähköpattereiden tai lattialämmityskaapeleiden vastuksessa. Tarjolla on myös ratkaisuja, joissa lämpö jaetaan ilmakanavia pitkin.
Lämmönjakotapa voidaan valita tilan tarpeiden mukaan. Esimerkiksi pesutiloissa käytetään usein lattialämmitystä.
Vesikeskuslämmitys
Vesikeskuslämmitys voidaan toteuttaa joko patterilämmityksenä, lattialämmityksenä tai niiden yhdistelmänä.
Vesikeskuslämmityksen etuja ovat:
- Lämmitysenergian lähdettä voidaan vaihtaa melko helposti. Vaihtamisesta aiheutuu kuitenkin aina lisäkustannuksia, joten energiamuodon valintaa kannattaa pohtia tarkoin.
- Vesikiertoisissa järjestelmissä on mahdollista käyttää eri energialähteitä rinnakkain, esimerkiksi puuta ja sähköä tai öljyä ja aurinkoenergiaa.
Vesikiertoinen patterilämmitys
Patterilämmitys on perinteinen tapa toteuttaa vesikiertoinen lämmönjako. Yleisin järjestelmä on niin sanottu kaksiputkijärjestelmä, jossa meno- ja paluuvedellä on omat putkistonsa. Kaikkiin pattereihin menee samanlämpöistä vettä.
Nykyaikaisessa patterilämmityksessä putkitus toteutetaan alajakoisena, toisin sanoen putket sijoitetaan rakenteisiin näkymättömiin. Rakenteisiin sijoitettavat putket asennetaan suojaputkiin, jolloin putket ovat vaihdettavissa.
Pattereissa kiertävän veden lämpötilaa säädetään ulkolämpötilan mukaan. Lämmityksen hienosäätö tehdään pattereiden termostaattiventtiileillä.
Vesikiertoinen lattialämmitys
Vesikiertoinen lattialämmitys on selvästi yleisin lämmönjakotapa uusissa pientaloissa. Lattiarakenteeseen asennetuissa putkissa kiertää korkeintaan noin 40-asteinen vesi. Vesikiertoinen lattialämmitys sopii kaikkiin huonetiloihin ja lähes kaikkien pintamateriaalien kanssa käytettäväksi. Lattialämmitysputket voidaan asentaa niin betonilaattaan kuin puurakenteiseen lattiaan. Kosteisiin tiloihin kannattaa suunnitella erillinen lattialämmityspiiri, sillä näiden tilojen lattialämmitystä halutaan usein pitää päällä kesälläkin.Lämmityksen säätäminen
Lämmitysverkkoon menevän veden lämpötilaa säädetään ulkolämpötilan mukaan. Mitä kylmempää on, sitä lämpimämpää vettä kierrätetään. Asukkaat voivat itse säätää säätökäyrää. Oikein aseteltu säätökäyrä takaa halutun sisälämpötilan.
Lämmitysverkon hienosäätö tehdään patteriventtiilien ja lattialämmityksessä jakotukin säätöventtiilin avulla. Oikein säädetty ja tasapainotettu lämmönjakoverkosto pitää huonelämpötilat tasaisina ja säästää energiaa. Patteritermostaateilla ja lattialämmitystä säätävillä huonekohtaisilla termostaateilla estetään ylilämpö jos huoneeseen tulee lämpöä esimerkiksi tulisijoista, auringon säteilyistä tai muista lämpökuormista.
Huonekohtainen sähkölämmitys
Huonekohtaisessa sähkölämmityksessä lämpö tuotetaan huonetilassa olevassa lämmityslaitteen sähkövastuksessa. Huonekohtaisessa sähkölämmityksessä ei ole vesikiertoista lämmönjakoverkkoa.
Lämmin käyttövesi valmistetaan erillisessä, yleensä 300–500 litran käyttövesivaraajassa, jossa on 3 kW:n sähkövastus. Käyttövesivaraaja lämmitetään yleensä edullisemman yösähkön aikana.
Huonekohtaisen sähkölämmityksen lämmönjakotapoja ovat patteri-, lattia-, katto- ja ikkunalämmitys:
- Patterilämmitys
Sähköpatterit asennetaan yleensä ikkunoiden alle. Patterit reagoivat nopeasti lämmöntarpeen vaihteluihin. Elektronisilla termostaateilla huonelämpötila pysyy tarkasti asetellussa arvossaan. Patterilämmityksen hyötysuhde on erittäin hyvä, sillä lämpö tuotetaan siinä tilassa, jossa lämpöä tarvitaan. - Lattialämmitys
Lattialämmitys voidaan toteuttaa joko jatkuvatoimisena tai varaavana. Pesutiloihin ja klinkkerilattioihin asennetut lämmityskaapelit toimivat jatkuvatoimisena. Betonilaattaan esimerkiksi parketin alle asennettu lattialämmitys voidaan kytketä toimimaan joko jatkuvatoimisena tai varaavana. Varaava lattialämmitys on päällä yösähkön aikaan. Lattialämmitys on asumisviihtyvyyden kannalta erittäin mukava, mutta se on hitaampi reagoimaan lämmöntarpeen muutoksiin kuin esimerkiksi patterilämmitys. - Kattolämmitys
Sisäkattoon asennetut lämmityskelmut lämmittävät katon verhoilumateriaalin, joka luovuttaa lämmön huoneeseen lämpösäteilynä. Kattolämmitystä säädetään huonetermostaatilla. - Ikkunalämmitys
Sähkölämmitteisen ikkunan selektiivikalvo on läpinäkyvä sähköä johtava kalvo. Ikkunalämmitys ei yleensä sovellu huoneen päälämmitystavaksi, mutta se sopii tiloihin, joissa on suuria ikkunapintoja.
Huonekohtaisen sähkölämmityksen hankintahinta on edullinen verrattuna muihin lämmitysjärjestelmiin. Sähkölämmityksen kustannuksien arvointia vaikeuttaa sähkön hinnan vaihtelut ja sähkösopimustyyppi. Yleensä edullisinta on valita kokonaan tai osittain muuttuvahintainen sopimus sekä ajoittaa lämmitystä tehokkaasti ja automaattisesti edullisimmille tunneille.
Sähkölämmityksen valitsevan rakentajan kannattaa panostaa talon eristämiseen ja ilmatiiveyteen, jolloin lämmitysenergiantarve pienenee.