Pientalon energiaremontit

Pientalon kunnosta vastaa aina omistaja. On tärkeää ylläpitää talon huoltokirjaa sekä laatia säännöllisesti päivitettävä pitkän aikavälin suunnitelma talon kunnossapidosta (PTS). Nämä yhdessä auttavat kodin energiatehokkuuden, terveellisyyden ja viihtyisyyden ylläpidossa ja parantamisessa koko sen käyttöiän ajan. Suunnitelmassa korjaussuunnitelmat kustannusarvioineen asetetaan aikajanalle.

PTS auttaa talon omistajaa:

• remonttien aikatauluttamisessa,
• niiden keskinäisten vaikutusten ja kustannusten huomioimisessa,
• sekä energiankulutuksen pienentämisessä.

Suunnitelman laatimisessa kannattaa käyttää apuna alan asiantuntijaa kuten LVI-suunnittelijaa tai energiatodistuksen laatijaa.

Jotta aikataulutettu suunnitelma tuleville vuosille voidaan laatia, talon nykyinen kunto täytyy tuntea. PTS-suunnitelman laadinnassa auttavat aiemmin tai sen yhteydessä toteutettu kuntokartoitus ja energiatodistus. Rakenneosien laskennalliset tekniset käyttöiät antavat suuntaa tulevien remonttien ajankohdille.

Suunnitelmaa on hyvä tarkastella ja päivittää vuosittain. On tärkeää, että PTS:ään kirjataan kunnossapitotoimien ohella keskeiset rakennuksen energiatehokkuutta parantavat ja uusiutuvan energian käyttöä lisäävät toimenpiteet.

Rakennuksen PTS liitetään rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeeseen, jota nimitetään usein huoltokirjaksi. Huoltokirjassa ylläpidetään kirjanpitoa muun muassa vuosittaisista rakenneosien ja teknisten järjestelmien kuntoa ylläpitävistä huoltotoimenpiteistä. Energiatehokkuuden kannalta on keskeistä, että LVI-laitteiden säädöt on asetettu energiatehokkaasti ja laitteistot ovat hyväkuntoiset.

Ohjeita energiaremonttisuunnitelman laadintaan

On suositeltavaa hyödyntää alan asiantuntijaa talon pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmaa (PTS) laadittaessa sekä sisällyttää suunnitelmaan energiatehokkuutta parantavat ja uusiutuvan energian käyttö lisäävät toimenpiteet.

Vanhemmissa taloissa korjausvelkaa on usein paljon, ja olisi kustannustehokasta keskittää paljon toteutukseen tulevia toimenpiteitä samaan remonttikokonaisuuteen. Tähän ei kuitenkaan ole aina taloudellisia mahdollisuuksia, jolloin joudutaan priorisoimaan kriittisimpiä korjauskohteita.

Taloudellisimmat energiakustannuksia pienentävät toimenpiteet kannattaa usein toteuttaa mahdollisimman pian, mutta kokonaisuus huomioiden. Lämmitystapamuutoksen yhteydessä on hyödyllistä toteuttaa samalla taloudellisesti kannattavat energiatehokkuustoimenpiteet, jotka voivat vaikuttaa uuden lämmitysjärjestelmän mitoitukseen.

Remonttien suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen varsinaista toteutusta. Suunnittelussa täytyy huomioida toimenpiteiden keskinäiset yhteydet ja mahdolliset varaukset tuleville toimille.

Tällä sivustolla on esitetty esimerkinomaisia eri aikakauden pientaloille laadittuja suunnitelmia energiatehokkuuden parantamiseksi, uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi ja samalla asumisen laadun parantamiseksi.

Esimerkit eivät ole varsinaisia pitkän tähtäyksen kunnossapitosuunnitelmia (PTS:iä), vaan niiden on tarkoitus herättää tarkastelemaan oman talon energiatehokkuuden parantamisen ja päästöjen vähentämisen mahdollisuuksia sekä auttaa niiden suunnitelmallisessa toteuttamisessa.

Rakenneosien tekninen käyttöikä ja kunnossapitojaksot

Talon rakenneosien käyttöikä voi vaihdella paljon muun muassa säärasituksen ja ylläpidon mukaan. Ympäristöministeriön julkaisemasta Pientalon huoltokirjasta löydät KH 90-00403 ja LVI 01-10424 korttien mukaiset arviot tekniselle käyttöiälle monille keskeisille rakenneosille ja LVI-laitteille ilmoitettuna tavanomaisissa rasitusolosuhteissa (kappale 6, sivu 15 alkaen).

---

Sivuston sisältö on laadittu ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa, joka on osa Suomen Pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian 2020-2050 toteuttamista.