Ilmanpitävyys

Energiatehokkaan talon rakentamisessa korostuu eristämisen lisäksi hyvä ilmanpitävyys. Tiiviissä talossa ilmanvaihto toteutetaan hallitusti ja energiatehokkaasti lämmöntalteenottolaitteella (LTO) varustetulla ilmanvaihtokoneella. Ilmatiiveyteen päästään hyvin suunnitelluilla rakenteilla ja huolellisella rakennustyöllä.

Hallitsemattomat vuotoilmat lisäävät energiankulutusta ja aiheuttavat vetoa. Jos ilmaa vaihdetaan vuotoilmana rakenteiden läpi, saattaa sisätiloihin tulla ilman mukana myös epäpuhtauksia ja rakenteiden kosteusriskit kasvavat.

Ilmatiiveyttä kuvataan ilmatiiveysluvulla eli n₅₀-luvulla. Mitä pienempi ilmatiiveysluku on, sitä tiiviimpi talo on. Hyvä tavoitearvo ilmatiiveysluvulle on 1,0 1/h tai sitä pienempi. Passiivitaloissa tavoitellaan arvoa 0,6 1/h tai sitä pienempää arvoa. Normaalilla rakentamisella ilmatiiveysluku on noin 4,0 1/h, mutta se saattaa olla paljon suurempikin. Karkean nyrkkisäännön mukaan yhden pykälän parannus ilmatiiveysluvussa pienentää lämmitysenergiankulutusta noin kuusi prosenttia.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä nurkkien ja rakenneosien välisiin liitoksiin. Lisäksi ilmanvaihtokanavien ja sähköistyksen läpiviennit on tiivistettävä. Tiiviissä talossa tulee olla yhtenäinen ilmasulku. Saumakohtien tiiveys varmistetaan limittämällä ilmasulut reilusti ja teippaamalla ne tähän tarkoitetulla teipillä. Saumat voidaan tiivistää myös sopivalla liimamassalla. Työskentelyolosuhteiden on oltava puhtaat, kuivat ja lämpimät, jotta saumoista saadaan varmasti pitävät.

Valmiin talon ilmatiiveys voidaan mitata erityislaitteistolla.