Asunto-osakeyhtiön osakkaille tarkoitettu sähköauton latausjärjestelmä kannattaa suunnitella ja toteuttaa huolellisesti. Latausjärjestelmä on pitkävaikutteinen investointi, jonka tulee palvella luotettavasti sähköautojen päivittäisenä energialähteenä. Järjestelmän tulee vastata autoilijoiden välittömiä lataustarpeita mutta samalla tarjota laajennusvara tulevien sähköautoilijoiden tarpeita varten.

Latausjärjestelmä suunnitellaan ja mitoitetaan 30 vuoden käyttöikää ajatellen ja varautuen automäärien kasvuun. Suunnitelmassa on hyvä varautua myös sähkön kulutusjoustojen toteuttamiseen autojen akkuja hyödyntäen.

Latauksen tarve voi tulla yhtiössä esille monella tavalla. Tavallisimmin latausmahdollisuuksia kyselevät autoilijat, joilla on tulossa täyssähköauto tai joille on jo tullut ladattava hybridi ja latauksen tarve ilmeinen. Valveutuneimmissa taloyhtiöissä hallitus ennakoi latauksen tarvetta ja käynnistää lataushankkeen.

Olipa aloite tullut asukkailta, hallituksen jäseniltä tai autopaikan haltijoilta, sisältää lataushanke seuraavat vaiheet:

1. Yhtiökokouksen valtuutus
   Lataushanke tulee useimmiten taloyhtiön hallituksen hoidettavaksi ja hallituksen on hyvä viedä latausasiat yhtiökokoukseen keskusteltavaksi ja päätettäväksi. Yhtiökokouksen tulisi antaa hallitukselle valtuudet käynnistää lataushanke ja siten hyväksyä myös se, että hankkeeseen voidaan käyttää yhtiön rahaa ja hankkia esimerkiksi asiantuntija-apua hallituksen valmistelutyön tueksi.
   
   Lataushankkeen valmistelu vie hallitukselta jonkin verran aikaa, mutta asiantuntijoiden käyttäminen helpottaa hallituksen tehtävää ja auttaa huomioimaan erilaiset näkökulmat.
   
   
2. Osakaskysely
   Latausjärjestelmä toteutetaan autoilijoiden välittömiä ja tulevia tarpeita vastaavasti. Paras lähtökohta latausjärjestelmähankkeelle on kattava osakaskysely, jolla kartoitetaan lataustarpeet ja asukkaiden suunnitelmat sähköautoiluun siirtymisestä. Osakaskyselyn on hyvä ottaa kantaa myös autolämmityksen tarpeeseen.
   
   Kyselyvastausten perusteella hallitukselle selviää, minkä tyyppisestä hankkeesta voi olla kyse. Hankelaajuus voi vaihdella yhden osakkaan tarpeesta hankkia itselleen muutostyönä latauspiste olemassa olevasta autolämmityskotelosta koko yhtiötä koskevaan latauspistevalmiuksien luontiin tai esikaapelointeihin ja samalla latauslaitteiden hankintaan ensimmäisille lataajille.
   
   Osakaskysely antaa kaikille osakkaille mahdollisuuden sanoa mielipiteensä latausasiasta ja herättää osakkaat selvittämään asioita omalta osaltaan. Hyvin tehty osakaskysely sisältää myös yleistietoa sähköautoilusta ja lataamisesta.
   
   
3. Hankesuunnittelu
   Osakaskyselyn vastausten perusteella voidaan aloittaa hankesuunnittelu, jonka tarkoituksena on määritellä toteutettavan latausjärjestelmän toiminnallisuudet ja laajuus sekä vaiheistus.
   
   Hankesuunnittelussa otetaan kantaa lataustehoihin, latauspisteiden kaapelointeihin, kuormanhallintaan, latauslaitteiden haluttuihin toimintoihin. Hankesuunnittelussa tarkastellaan myös taloyhtiön sähkön huipputehotilastot, jotta saadaan oikea kuva käytettävissä olevasta sähkötehosta. Hankesuunnittelussa huomioidaan lisäksi mahdollisuus kulutusjoustoon.
   
   Mikäli järjestelmä halutaan toteuttaa siten, että sitä operoi palvelutarjoaja, otetaan tämä huomioon latauslaitteiden valinnassa. Sähköenergian mittaukseen ja laskutukseen esitetään ratkaisu.
   
   Hankesuunnitteluun sisältyy kustannusarvio ja suunnitelma huomioi myös ARA:n latausavustuksen käytön osarahoituksena.
   
   Hyvä hankesuunnitelma esittää myös ylläpitoon liittyvät järjestelyt.
   
   Hankesuunnittelu tuottaa latausjärjestelmän toiminnallisen perusmäärittelyn ja laajuuden. Näillä tiedoilla on mahdollista pyytää tarjouksia latausratkaisutarjoajilta, jotka tekevät tarjousratkaisuun liittyvän alustavan suunnitelman toteutuksensa pohjaksi. Tarjouksia voidaan pyytää sekä latausjärjestelmän toteutuksesta että operoinnista eli järjestelmän käytöstä.
   
   
4. Kohdekartoitus
   Koska latausratkaisu suunnitellaan ja toteutetaan aina kunkin kiinteistön sähkötekniikan mahdollisuuksista lähtien, on hankesuunnittelun osana aina kohdekartoitus, joka selvittää sähköjärjestelmän nykytilan ja siihen tarvittavat muutokset.
   
   Kohdekartoituksen tekee sähköalan ammattihenkilö. Kohdekartoitus voi olla erillisen asiantuntijan tekemä tai sen voi tehdä latausratkaisutarjoaja osana tarjoukseen liittyvää kohdekatselmustaan. Kohdekartoitus antaa ammattilaisen näkemyksen sähköjärjestelmän tilasta ja osana tarjousta myös hinnan tarvittaville muutoksille. Näin saadaan hyvä lähtökohta yllätyksettömälle toteutukselle puolin ja toisin.
   
   Kartoitukseen tulee sisällyttää tiedot kiinteistön sähköjärjestelmän nykytilasta. Latausjärjestelmän toteutuksen kannalta olennaisia ovat tiedot kiinteistön pääliittymästä ja huipputehosta, pääkeskuksen vapaista sulakelähdöistä, keskuksen laajennettavuudesta ja käyttökunnosta. Kartoitus antaa tiedot kiinteistöön soveltuvasta latausjärjestelmästä ja suhteuttaa osakkaiden lataustoiveet kiinteistön sähköjärjestelmän mahdollisuuksiin ja tarvittaviin muutoksiin.
   
   
5. Tarjoukset
   Osana hankesuunnittelua latausratkaisutarjoukset käydään läpi tarjoajien kanssa varmistaen, että asiat on ymmärretty samoin ja että tarjousten sisältö vastaa toivottua lopputulosta. Asiantuntija-apua saatetaan tarvita tarjousten vertailuun.
   
   Tarjousvertailun ja kohdekartoituksen tuloksena hallitukselle syntyy hyvä käsitys toteutusmahdollisuuksista ja kustannuksista.
   
   Hankesuunnitelma tarkennetaan kustannustietojen ja tarvittavien sähkömuutosten osalta. Tarjousvertailun perusteella valitaan sopivin ehdokas jatkoon.
   
   
6. Esitys yhtiökokoukselle
   Kun hallitus on saanut koottua latausjärjestelmän toteutusta varten tarvittavan aineiston ja valinnut toiveet täyttävän vaihtoehdon, on aika laatia esitys yhtiökokousta varten.
   
   Yhtiökokousesitykseen sisällytetään esitykset, joissa kuvataan:
   
   • Valmistelun tausta
   • Hankkeen laajuus
   • Toteutustapa ja esitys toteuttajasta
   • Rahoitus ja mahdollisen avustuksen vaikutus
   • Osakkaan kustannukset latausvalmiuden rakentamisesta
   • Osakkaan kustannus latauspisteen hankkimisesta
   • Lataussähkön laskutus
   • Mahdollinen yhtiöjärjestyksen muutostarve liittyen yhtiön ja osakkaan välisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin latauspaikkasopimuksen muodossa
   
   
7. Yhtiökokouksen päätös
   Yhtiökokouksen päätökset kirjataan pöytäkirjaan. Pöytäkirjassa tulee olla selkeä maininta valtuutuksesta latausjärjestelmän toteutukseen.
   
   ARA-avustuksen myöntämisen ehtona on yhtiökokouksen päätös toteutuksesta. Kokouksen toteutuspäätös voi olla ehdollinen ARA-avustuksen saamiselle.
   
   Pöytäkirjan valmistumisen jälkeen taloyhtiöllä on käsissään ARA-avustukseen tarvittava materiaali.
   
   
8. Toteutus
   Hallitus sopii valitun ratkaisutoimittajan kanssa latausratkaisun toteutuksesta. Toteutus voi kattaa joitakin muutoksia sähkökeskuksissa, kaapelointeja piha-alueella, maanrakennustöitä, läpivientien porauksia ja palokatkoja. Toteutusaika on usein muutamia viikkoja ja saattaa sisältää muutaman lyhyen sähkökatkon muutostöiden ajaksi.
   
   Toteutuksen aikana saatetaan tarvita asiantuntija-apua valvonnassa.
   
   Toteutukseen sisältyvät valmiin asennuksen toimintakokeet sekä sähköturvallisuuden varmistamiseksi tehtävät lakisääteiset mittaukset ja tarkastukset. Tehdyt asennukset dokumentoidaan ja muutetut sähköpiirustukset toimitetaan taloyhtiölle.
   
   
9. Opastus
   Latauslaitteiden käyttö on verraten yksinkertaista, kun kaikki menee hyvin. Koska lataaminen on useimmille käyttäjille uutta ja latauslaitteissa on pieniä eroja, on latausratkaisutoimittajalta hyvä pyytää opastus laitteiden käyttöön. Opastukseen on hyvä sisällyttää myös erilaisten ongelmatilanteiden läpikäynti ja ratkaisut.
   
   
10. Ylläpito
    Jos latauksen veloituksen perustuu sähköenergian mittaukseen ja sen perusteella tapahtuvaan laskutukseen, tulee sopia menettelyt mittarien lukemisesta ja laskutuksesta. Mittarien luku voi olla esimerkiksi huoltoyhtiön palvelu ja laskutus tapahtua kirjanpitäjän laskutuspalveluna muutaman kerran vuodessa.
    
    Mikäli laskutus on järjestetty ulkopuolisen palvelutarjoajan kautta, jää taloyhtiön tehtäväksi opastaa käyttäjät huolehtimaan tarvittavien laskutustietojen sopimisesta.
    
    Latausjärjestelmän sähkötekniset laitteiden teknisestä ylläpidosta tulee huolehtia siten, että pysyvät käyttökuntoisina ja turvallisina sähköturvallisuuslainsäädännön mukaisesti.

Latauspistevalmiudella tarkoitetaan putkitusta tai muita johtoteitä, joihin voidaan myöhemmin asentaa tarvittava kaapelointi sähköajoneuvojen latauspisteitä varten.

Latauspistevalmiutta voidaan täydentää latauspisteiden esikaapeloinnilla. Tällä tarkoitetaan sähkönsyöttöpisteestä pysäköintipaikalle valmiiksi asennettua kaapelia, lattakaapelia, virtakiskoa tai muuta latauspisteen sähkönsyöttöön soveltuvaa johdotusta, joka mahdollista latauslaitteen nopean asentamisen.

Kaapelireittien, johtoteiden ja esikaapeloinnin lisäksi lataukseen täytyy varautua suunnittelemalla ja mitoittamalla sähköjärjestelmä siten, että se mahdollistaa latauspisteiden lisäämisen.

Latauslaitteiden lisääminen esikaapeloituun latausjärjestelmään on yksinkertaista, kun siihen on varauduttu latausjärjestelmän mitoituksessa ja menettelyistä on sovittu.

Mikäli pysäköintipaikalla ei ole esikaapelointia vaan latausvalmius on toteutettu pelkkänä putkituksena tai johtoreittinä, edellyttää latauspisteen asentaminen myös latauslaitteelle soveltuvan kaapelin asentamista yhtiön ohjeiden mukaisesti.

Menettelyt

Latausjärjestelmän esikaapeloitujen pisteiden käyttöönotosta eli latauslaitteiden lisäämisen menettelyistä on hyvä sopia latausjärjestelmästä päättävässä yhtiökokouksessa. Latauslaitteiden lisääminen yhtiön hallinnoimille paikoille voi tapahtua yhtiön hankkeena tai osakkaan muutostyönä.

Koska latauslaitteet ovat osittain teknisesti yhteen toimimattomia, on yhtiön ohjeistettava osakkaita laitevalinnasta, jotta järjestelmä rakentuu ehjäksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Teknisiä eriäväisyyksiä on mm. laitteiden välisessä tiedonsiirrossa ja kuormanhallinnan toiminnassa.

Latauslaitteen lisäämisen kustannukset kohdistuvat yhtiön hallinnoimilla paikoilla yhtiölle ja ne kohdistetaan osakkaalle yhtiökokouksessa sovittujen periaatteiden mukaisesti.

Osakkaan hallinnoimalle paikalle asennettavan latauslaitteen ja sen asentamisen kustannukset kohdistuvat suoraan muutostyön teettäjälle.

Latauslaitteiden lisäämiseen on mahdollista saada ARA-avustusta, kun laitteita asennetaan kerralla vähintään 5 kappaletta ja laitteet jäävät yhtiön omistukseen.

Mikäli pysäköintipaikalla ei ole esikaapelointia vaan latausvalmius on toteutettu pelkkänä putkituksena tai johtoreittinä, edellyttää latauspisteen asentaminen myös latauslaitteelle soveltuvan kaapelin asentamista yhtiön ohjeiden mukaisesti.

Asennus

Latauslaite asennetaan pysäköintipaikalle sijoitettuun tolppaan, asennusjalustaan tai seinälle riippuen tapauksesta. Pysäköintipaikalle valmiiksi asennettu kaapeli kytketään latauslaitteeseen ja laite otetaan käyttöön kytkemällä sähköt päälle.

Latauslaitteen asennuksen suorittaa sähköalan ammattilainen, joka varmistaa lopputuloksen sähköturvallisuuden lakisääteisin mittauksin ja dokumentoinnein.

Käyttö- ja ylläpito

Sähköauton latausjärjestelmien käytön opastus koostuu kahdesta osiosta. Konkreettinen laitteiston käytön opastus on järkevää antaa useille taloyhtiön asukkaille/osakkaille, isännöitsijälle, sekä huoltoyhtiölle. Mahdolliseen latauslaitteiden ja -käyttäjien hallintaan käytettävän järjestelmän käytön opastus puolestaan suunnataan vain hallinasta vastaavalle taholle, kuten isännöitsijälle tai huoltoyhtiölle.

Latauslaitteiden käyttöönoton ja -opastuksen jälkeen laitteet ovat normaalisti käytettävissä. Käytöstä tai lataussähköstä laskuttaminen käyttäjiltä hoidetaan ennalta sovitulla tavalla käytön alettua.

Laadukkaat latauslaitteet ovat pitkäikäisiä, viisi vuotta tai enemmän. Pitkäikäisyyteen vaikuttavaa kuitenkin teknologioiden kehittyminen, joka voi myös johtaa laitteen ennenaikaiseen vanhentumiseen.

Pistokytkimet ja ajoneuvopistokkeet kuluvat ja likaantuvat, joten niiden kunto pitää tarkastaa säännöllisesti luotettavan ja turvallisen toiminnan takaamiseksi valmistajan ohjeiden mukaisesti. Vikavirtasuojat pitää testata laitteen omalla testipainikkeella laitevalmistajan ohjeiden mukaan. Vikavirtasuojille, pistokytkimille ja muille säännöllistä huoltoa ja tarkastusta tarvitseville laitteille suositellaan laadittavaksi kirjallinen kunnossapito-ohjelma.

Laitteen vioituttua takuuajan puitteissa yhteys kannattaa ottaa laitteen myyneeseen tahoon mahdollisten korjaustoimenpiteiden selvittämiseksi. Aina laitteen vaihtaminen ei ole tarpeen.