Siirry sisältöön

Vedenkulutus

Suomalaisten vedenkäyttöä tutkittiin Motivan ja Työtehoseuran toimesta Kestävä veden käyttö -projektissa vuosina 2019–2020. Tutkimuksessa vedenkäyttöä selvitettiin mittaustietojen, kyselytutkimuksen ja kulutustaan tarkemmin seuraavan ryhmän perusteella.

Tutkimukseen saatiin lähes 900 kerros- ja rivitalossa asuvan kotitalouden vuoden 2019 vedenkulutuksen mittaustiedot, joiden perusteella laskettu keskimääräinen vedenkulutus oli 120 litraa/henkilö vuorokaudessa. Talouksissa, joissa vedestä laskutettiin kulutuksen mukaan, kulutus oli 119 litraa/henkilö vuorokaudessa. Talouksissa, joissa laskutus ei perustunut kulutukseen, vettä kulutettiin 129 litraa/henkilö vuorokaudessa. Käytetystä vedestä 65 prosenttia oli kylmää ja 35 prosenttia lämmintä vettä.

Vuonna 2020 tehtiin vedenkulutuksen kyselytutkimus, johon osallistui 1 750 vastaajaa. Kyselytutkimukseen osallistuneiden keskimääräinen vedenkulutus oli 110 l/asukas/vrk. Kyselyyn vastaajista 80 prosenttia oli yhden tai kahden hengen talouksia, 96 prosenttia asui omistusasunnossa ja yli 80 prosenttia omakotitalossa.

Kuva 1. Vuoden 2020 vedenkäyttötutkimuksen mukainen vedenkäytön jakauma. Peseytymiseen kuluu 45 %, keittiössä 17,5 %, WC:ssä 15 % ja pyykinpesussa 15 % vedestä, lisäksi muuta vedenkulutusta on noin 7,5 %.
Kuvan lähde: Kestävä vedenkäyttö – vedenkäyttöselvitys. Työtehoseura.

Vedenkulutuksessa on suuria eroja kotitalouksien välillä. Toiset pärjäävät hieman vajaalla 50 litralla vuorokaudessa, kun taas joillakin vettä kuluu vuorokauden mittaan lähemmäs kolmesataa litraa tai ylikin.

Taulukko 1. Vedenkulutuksen määrän jakautuminen kyselytutkimukseen osallistuneissa kotitalouksissa (n=1 750). Lähde: Vuoden 2020 kyselytutkimus.
l/hlö/vrk
n
Prosenttiosuus
alle 50 l/hlö/vrk123
7
 50 – 99 l/hlö/vrk
 731 41,8
100 – 149 l/hlö/vrk607
34,7
 150 – 199 l/hlö/vrk
 193 11
200 – 299 l/hlö/vrk70
4
300 l/hlö/vrk tai enemmän26
1,5

Hygienian hoitoon valtaosa vedestä

Vedenkäyttötutkimuksen tulosten valossa suurin vesisyöppö on hygienian hoito, johon kului noin 45 prosenttia kaikesta käytetystä vedestä. Suurin kulutuskohde oli suihku, jossa vedenkäyttökyselyyn vastanneet kävivät noin kuudesti viikossa. Vastaajat arvioivat suihkun olevan auki suihkun aikana keskimäärin 4,3 minuuttia.

Astianpesua ja pyykkäystä – sitä se arki on

Vuoden 2020 kyselytutkimukseen vastanneet (1 732 vastaajaa) käyttivät pyykinpesuun keskimäärin 15 prosenttia kuluttamastaan vedestä ja pesivät pyykkiä taloutta kohden keskimäärin 2,8 kertaa viikossa eli noin 145 kertaa vuodessa (11,5 litraa/henkilö/vuorokausi).

Keittiössä kyselyyn vastaajat kuluttivat vettä keskimäärin 19 litraa/henkilö/vuorokausi, joka vastasi 17,5 prosenttia koko vedenkulutuksesta.

Astian- ja pyykinpesukoneiden käyttökustannukset muodostavat merkittävän osan laitteen elinkaaren aikaisista kokonaiskustannuksista. Markkinoilla on nykyisin tarjolla useita vähän vettä kuluttavia astian- ja pyykinpesukonemalleja, jollaisen valitsemalla voi säästää käyttökustannuksissa. Uutta laitetta hankittaessa kannattaa tutkia laitteiden energiamerkin tiedot – siitä ilmenevät myös vedenkulutustiedot.

Myös koneiden ohjelmia kannattaa käyttää tarkoituksenmukaisesti; älä pese vajaita koneellisia ja vältä astioiden esihuuhtelua juoksevan veden alla. Vähän likaisille vaatteille voi riittää pelkkä tuuletus tai lyhyempi/viileämpi pesuohjelma. Tarkista tekstiilien pesumerkinnät, kun valitset pesuohjelmaa.

iStock-474215976

Kuva 2. Lämmin käyttövesi maksaa. 15 minuutin suihku päivittäin maksaa noin 450 euroa vuodessa kun 5 minuutin suihkuvisiitillä kustannukset jäävät noin 150 euroon. Oletuksena energian hinta 10 snt/kWh ja veden hinta 3,4 eur/m3.


Remontin yhteydessä hyvä hetki vaihtaa vesikalusteet vettä säästäviksi

Remontin yhteydessä kannattaa harkita uusien vesikalusteiden hankintaa, koska ne kuluttavat jopa puolet vähemmän vettä kuin vanhat vesikalusteet. Kannattaa olla myös tarkkana WC-istuimen, niin uusien kuin vanhojenkin, salakavalista vuodoista. Pieni vuoto WC-istuimessa voi tuoda yli 1 000 euron lisämaksun vuoden vesilaskuun.

WC ja kylpyhuone kannattaa siis laittaa erityisen tarkkailun alle, kun vedenkulutusta aletaan puntaroida kotitaloudessa.

Huom! Marraskuussa 2020 voimaan astuneen lainsäädäntöuudistuksen myötä taloyhtiön vesivastikkeen on perustuttava huoneistokohtaisista vesimittareista saatuun mittaustietoon niissä taloyhtiöissä, joissa huoneistokohtaiset vesimittarit asennetaan hankkeissa, joille on haettu rakennuslupaa lain voimaanastumisen jälkeen.

Lisätietoja: www.vedenkulutusmittaus.fi

Veden piilokulutus

Vedenkulutukseen on helppo vaikuttaa arkisilla muutoksilla, mutta on myös tärkeää tiedostaa kuinka paljon vettä ”piilokulutetaan" eli kuinka paljon eri tuotteiden, muun muassa elintarvikkeiden tuotantoon on mennyt vettä.

Piilovedenkulutuksessa on otettava huomioon myös globaali vedenkulutus. Esimerkiksi kahvikupilliseen tarvittavan kahvijauheen tuottamiseen kuluu vettä jopa 140 litraa, ja osa tuosta vedestä käytetään muualla kuin Suomessa.

Suomessa on runsaasti vesivaroja väestömäärän nähden, joten vettä on totuttu käyttämään huolettomasti. Lämpimän veden tuottamiseen ja jäteveden käsittelyyn kuluukin meillä runsaasti energiaa.

Vesilaitokset laskuttavat kotitaloudelta sekä käytetystä puhtaasta vedestä että syntyvästä jätevedestä. Osa vesilaitoksista perii lisäksi hulevesimaksua, joka ei ole riippuvainen käyttöveden kulutuksesta. Hulevesimaksu sisältyi aiemmin jätevesimaksuun.

Jäteveden osuus vesilaskussa on usein selvästi suurempi kuin puhtaan veden osuus. Koska vesi laskutetaan vesimittarin mukaisen puhtaan veden kulutuksen mukaisesti, on asiakkaan maksettava jätevesimaksu myös silloin, kun vesi käytetään esimerkiksi pihanurmikon kasteluun tai auton pesuun, vaikka kulutettu vesi ei silloin päädykään jätevetenä vesilaitokselle. Omakotitaloissa ja pienissä taloyhtiöissä, joissa sadeveden keräys on mahdollista, voi sitä käyttää muun muassa auton pesuun tai nurmikoiden kasteluun, jolloin puhdasta hanavettä säästyy.


Sivua päivitetty viimeksi 18.1.2024