Käyttöveden mittausta koskeva lainsäädäntö uudistui

Käyttöveden laskutuksen on perustuttava mitattuun kulutukseen rakennuksissa, joihin asennetaan huoneistokohtaiset etäluettavat veden kulutusmittarit 23.11.2020 jälkeen haetun rakennusluvan perusteella. Tätä koskevat lakimuutokset tulivat voimaan 23.11.2020 ja niitä täydentää valtioneuvoston asetus, joka tuli voimaan 29.3.2021. Tältä sivulta löydät lisätietoa veden laskutuksesta ja veden kulutuksesta annettavista tiedoista.

254/2021 – Valtioneuvoston asetus lämmityksen, jäähdytyksen ja veden kulutus- ja laskutustiedoista ja kustannusten jakamisesta

Lakimuutoksen myötä uudisrakennettaviin ja putkiremontoitaviin moniasuntoisiin rakennuksiin:

asennettavien huoneistokohtaisten vedenkulutusmittareiden on oltava etäluettavia ja
käyttöveden laskutuksen on perustuttava mitattuun kulutukseen

Keitä vaatimukset koskevat?

Vaatimukset koskevat rakennuksia:

joille haetaan rakennuslupaa uuden lainsäädännön voimaantulon jälkeen tai
joiden putkisaneeraukselle haetaan lupaa uuden lainsäädännön voimaantulon jälkeen

Muutoksia laskutukseen

Uuden lainsäädännön mukaan vedestä perittävän korvauksen, esimerkiksi vastikkeen perusteena, on oltava luotettavasti mitattu todellinen kulutus. Osakkeenomistajalle on laskutuksen yhteydessä annettava tiedot sen perusteena olevasta lämpimän ja kylmän käyttöveden todellisesta kulutuksesta ja muista korvauksen määräytymisen perusteista. Tämä koskee niin asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajia kuin vuokralaisiakin.

Hyötyjä asukkaille ja ympäristölle

Lakiuudistus luo edellytykset luotettavaan huoneistokohtaiseen vedenkulutuksen laskutukseen. Näin asukkaat maksavat vain itse kuluttamastaan käyttövedestä. Uudistus kannustaa asukkaita vähentämään vedenkulutusta ja myös säästöjen tuomat rahalliset hyödyt saa asukas itse. Lämmin käyttövesi vaikuttaa merkittävästi kiinteistön energiankulutukseen ja siten myös asumisen hiilijalanjälkeen.

Mikä muuttuu?

Nämä asiat muuttuvat:

Moniasuntoisiin uudisrakennuksiin asennettavien huoneistokohtaisten vedenkulutusmittareiden on oltava etäluettavia.
Vanhoihin taloyhtiöihin on asennettava etäluettavat mittarit seuraavan putkiremontin yhteydessä.
Vedenkulutuksen laskutus edellä mainituissa kohteissa tapahtuu kunkin huoneiston todellisen kulutuksen mukaan
Asukas saa tarkempaa tietoa veden kulutuksesta ja sen laskutusperusteista
Lakiuudistus tarjoaa asukkaille lisää kannusteita veden säästöön ja mahdollisuuksia vaikuttaa oman vesilaskun suuruuteen

Mitä laki edellyttää?

Uusiin ja putkiremontoitaviin moniasuntoisiin rakennuksiin on asennettava huoneistokohtaiset etäluettavat lämpimän ja kylmän veden kulutusmittarit ja veden laskutuksen on perustuttava mitattuun kulutukseen. Vaatimus koskee sellaisia asuinrakennuksia ja monikäyttöisten rakennusten asunto-osia, jotka hakevat rakennuslupaa lain voimaantulon jälkeen.

Asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajalle on vastikkeen laskutuksen yhteydessä annettava tiedot sen perusteena olevasta lämpimän ja kylmän käyttöveden todellisesta kulutuksesta ja muista vastikkeen määräytymisen perusteista.

Myös vuokralaiselta vedestä perittävän korvauksen on uuden lain mukaan perustuttava luotettavasti mitattuun todelliseen kulutukseen silloin, kun kiinteistössä on vedenkulutusta mittaavat huoneistokohtaiset mittarit. Vuokralaiselle on korvauksen perinnän yhteydessä annettava tiedot laskutuksen perusteena olevasta veden mitatusta kulutuksesta ja muista korvauksen määräytymisen perusteista.

Vastaavat säännökset koskevat myös asumisoikeusasukkailta vedestä perittävää korvausta ja asumisoikeusasukkaille on annettava vastaavat tiedot.

USEIN KYSYTTYÄ

Lakiehdotuksiin perustuvia vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin

Vesimittarin etäluettavuus tarkoittaa sitä, että mittarin rekisteröimä tieto voidaan lukea viestintäverkon kautta rakennuksen ulkopuolelta. Myös mobiililaitetta hyväksikäyttäen tapahtuvaa luentaa pidetään etäluentana. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin mukaan laskutuksen perusteena käytettävien mittareiden on oltava vaatimusten mukaisesti testattuja ja hyväksyttyjä sekä oikein asennettuja. Mittareiden asennuksesta vastaa kiinteistön rakentamisesta tai saneerauksesta vastaava urakoitsija.

Vaatimus etäluettavien vesimittareiden asentamisesta uusiin ja peruskorjattaviin rakennuksiin annetaan rakentamismääräyksissä, joiden noudattaminen on rakennusvalvonnan toimivallan piirissä.

Etäluettava vesimittari on noin 50 euroa kalliimpi, joskin hinnoissa on vaihtelua. Tämän lisäksi kustannuksia tulee etäluentajärjestelmästä ja tiedonsiirrosta sekä mittarin vaihtotyöstä, jos ollaan erikseen vaihtamassa olemassa olevaa mittaria.

Uudet säännöset koskevat vain huoneistokohtaisen vedenkulutuksen kustannusten jakamista vesimittareiden lukemien perusteella. Yhteisten tilojen kustannusten jakamisesta voidaan päättää taloyhtiössä kuten ennenkin.

Ei ole. Yksittäisen rikkoutuneen analogisen mittarin voi korvata vastaavalla mittarilla. Taloyhtiössä kannattaa kuitenkin selvittää, milloin mittarien vaihtaminen etäluettaviksi olisi tarkoituksenmukaista.

Osakkeenomistajalle tai vuokralaiselle on annettava kuukausittain tiedot vedenkulutuksesta huoneistossa. Varsinaisen laskutuksen ajankohdasta tai tiheydestä ei säädetä laissa, mutta käytännössä laskutus mitatun kulutuksen perusteella toteutetaan yleensä vähintään kerran vuodessa.

Vastuu mittarin toiminnasta ja laskutuksen oikeellisuudesta on taloyhtiöllä. Vikatilanteisiin on suositeltavaa varautua ja määritellä etukäteen, miten laskutus näissä tapauksissa tehdään.

Yksinkertaistetusti lämmönkulutus lasketaan kulutetun vesimäärän sekä rakennukseen sisään tulevan kylmän veden ja huoneiston vesikalusteesta tulevan lämpimän veden lämpötilaeron perusteella.

Huoneiston omistaja on vuokranantajana vastuussa siitä, että vuokralainen saa tiedot vedenkulutuksesta.

Riippuu tilanteesta. Osa vesivuodoista voi vaikuttaa huoneistokohtaiseen veden kulutukseen, osa näkyy vain rakennuksen kokonaiskulutuksessa. Jos vuodon aiheuttama veden kulutus ei kohdistu yksittäiseen osakehuoneistoon tai osakehuoneistoihin, vesikustannus tulee yleensä katettavaksi kaikilta osakkailta perittävällä (muuhun kuin mitattuun kulutukseen perustuvalla) yhtiöjärjestyksen mukaisella vastikkeella.

Jos vesivuoto vaikuttaa huoneistokohtaiseen kulutukseen, voi merkitystä olla ainakin sillä, onko vuoto osakkaan aiheuttama vai muusta syystä johtuva. Asunto-osakeyhtiölakia tulkittaneen niin, että osakkaan huolimattomuudellaan aiheuttamasta vesivuodosta yhtiölle aiheutuvat ylimääräiset kustannukset tulevat tämän maksettaviksi.

Muusta syystä, esimerkiksi taloyhtiön kunnossapitovastuulla olevasta seikasta, johtuvasta vesivuodosta aiheutuneet vesikustannukset puolestaan maksanee taloyhtiö. Asunto-osakeyhtiölain mukainen kustannusten jako ei ratkaise sitä, mitä vakuutusyhtiö korvaa, kenelle ja millä perusteella.

Asunto-osakeyhtiöiden vesimaksuvastikkeen ja asuinhuoneiston vuokraan sisältyvän vesimaksun osalta ei ole olemassa erillistä viranomaisvalvontaa. Viime kädessä tällaiset yksityisoikeudelliset asiat ratkaistaan tuomioistuimessa.

Asiaa koskee EU:n tietosuoja-asetus, joka on jäsenvaltioissa suoraan sovellettavaa oikeutta. Asetuksen asettamissa puitteissa taloyhtiöt voivat valita itselleen sopivat tavat tietojen toimittamiseen.

Koskee. Velvoite kattaa kaukolämmön lisäksi myös niin sanotut keskuslämmitysjärjestelmät, joihin kuuluvat muun muassa öljylämmitys, maalämpö ja pellettikattila. Jos taloyhtiö ei tuota keskitetysti lämmintä vettä, vaan vesi lämmitetään erikseen kussakin huoneistossa (esim. yleensä rivi- ja erillistaloyhtiöt), mittareiden asentaminen ja kulutusperusteinen laskutus koskee vain kylmää vettä.

Yhtiöjärjestyksen muuttaminen ei kulutukseen perustuvan vastikkeen käyttöönoton yhteydessä ole tarpeen, vaan yhtiöjärjestyksen muutos voidaan rekisteröidä samalla, kun yhtiöjärjestystä seuraavan kerran muutetaan. Väliaikana uuden lain mukainen vesimaksuvastikkeen peruste käy ilmi muun muassa osakehuoneistosta annettavasta isännöitsijäntodistuksesta.

Taloyhtiö vastaa mittarin toimivuudesta. Taloyhtiön tulee siten olla tietoinen mittarin kunnosta ja ottaa käyttöön soveltuvat menettelyt, joilla se voi varmistua mittarin kunnosta. Säädettyä tarkastusmenettelyä ei asennetuille ja käytössä oleville mittareille ole.

Asennettavien huoneistokohtaisten vesimittareiden etäluettavuuden vaatimus koskee vain niitä taloyhtiöitä, joihin mittarit on asennettu 23.11.2020 jälkeen haetun rakennusluvan perusteella. Velvollisuus ei koske taloyhtiöitä, joissa putkiremontti on tehty ennen tätä ajankohtaa. Vapaaehtoisesti vesimittarit voidaan vaihtaa etäluettaviin milloin vain, mutta laki edellyttää sitä vasta seuraavan rakennusluvanvaraisen putkiremontin yhteydessä. Vastaavasti kulutuksen mukaiseen laskutukseen voidaan siirtyä niin haluttaessa milloin vain, mutta pakko tähän tulee vasta seuraavan rakennusluvanvaraisen putkiremontin kohdalla.

Kun taloyhtiössä on asennettu etäluettavat huoneistokohtaiset vesimittarit hankkeessa, jolle on haettu rakennuslupaa jo ennen lainsäädäntöuudistuksen voimaanastumista 23.11.2020, taloyhtiö voi edelleen päättää yhtiöjärjestyksessään käyttääkö mittareiden tietoja vesivastikkeen perusteena. Pakko kulutuksen mukaiseen laskutukseen tulee vasta seuraavan putkiremontin yhteydessä.

Huoneistokohtaisten vesimittareiden vaihto etäluettaviksi vaaditaan vasta luvanvaraisen putkiremontin yhteydessä. Siinä vaiheessa on myös siirryttävä lain ja asetuksen mukaisesti kulutusperusteiseen mittaukseen ja laskutukseen.

Asia on määritelty Ympäristöministeriön asetuksessa rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 ja 10 §:n muuttamisesta.

Asetuksessa tarkoitetaan etäluettavalla vesimittarilla vedenkulutusta mittaavaa mittaria, jonka rekisteröimä tieto voidaan lukea viestintäverkon kautta rakennuksen ulkopuolelta.

Energiatehokkuusdirektiivin mukaisesti (9 b artikla kohta 2) käyttäjäkohtaiset kulutusta mittaavat vesimittarit on asennettava rakennusten asuinkäytössä oleviin osiin. Direktiivin vähimmäisvaatimuksesta poiketen meillä kansallisessa täytäntöönpanossa vaaditaan mittarit ja mittaus lämpimän käyttöveden lisäksi myös kylmälle vedelle.

Ympäristöministeriön asetus huoneistokohtaisten vesimittareiden osalta koskee asuinrakennusten lisäksi myös muita rakennuksia silloin, kun mittareiden asentaminen on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Lainsäädännön muutos mittaukseen ja laskutukseen liittyen koskee vain asuinrakennuksia.

Jos taloyhtiö haluaa, se voi asentaa vesimittarit myös autotalleihin ja käyttää niitä laskutukseen. Muuten autotallien vedenkäyttö sisällytetään sopivalla tavalla vuokraan/autotallivastikkeeseen.

Taloyhtiön tulisi siirtyä huoneistokohtaisten vesimittareiden (eli luotettavasti mitatun kulutuksen) mukaisen vesivastikkeen perimiseen pian vesimittareiden asentamisen jälkeen.

Jätä kysymys

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Lähetä kysymyksesi lomakkeella, niin koostamme vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.

Yhteistyössä

Huoneistokohtaista vedenmittausta ja laskutusta koskeva lakiuudistus

Käyttöveden mittausta koskeva lainsäädäntö uudistui

Keitä vaatimukset koskevat?

Muutoksia laskutukseen

Hyötyjä asukkaille ja ympäristölle

Mitä laki edellyttää?

Lakiehdotuksiin perustuvia vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin

Mikä on etäluettava vesimittari ja kuka sen voi asentaa?

Miten etäluettavien vesimittareiden asennusta valvotaan?

Kuinka paljon kalliimpi etäluettava mittari on manuaalisesti luettavaan mittariin verrattuna?

Pitääkö taloyhtiön tilojen (esimerkiksi pesutupa) kulutus jakaa asukkaille vai voiko taloyhtiö maksaa sen osuuden suoraan?

Onko taloyhtiössä yhden rikkoutuneen analogisen huoneistokohtaisen mittarin tilalle uuden lainsäädännön voimaan tulon jälkeen vaihdettava etäluettava mittari, vaikka talossa ei ole etäluentajärjestelmää?

Miten usein mittarit tulee lukea?

Mitä tehdään, jos mittari on vikaantunut, eikä vedenkulutusta tiedetä? Kuka vastaa siitä, että huoneistokohtainen mittari näyttää oikein?

Miten käyttöveden sisältämän lämmönkulutus lasketaan?

Kuka toimittaa tiedon vedenkulutuksesta asukkaalle silloin, kun huoneiston asukas on vuokralainen?

Miten toimitaan vedenkulutuksen mittauksen ja laskutuksen osalta, jos taloyhtiössä on putkivuoto?

Miten valvotaan sitä, että veden laskutus perustuu mitattuun kulutukseen?

Miten huolehditaan tietosuojasta?

Koskeeko huoneistokohtaisten etäluettavien käyttöveden mittareiden asennusvelvoite myös, jos rakennusten lämmitysmuotona on muu kuin kaukolämpö, esimerkiksi maalämpö tai vesi-ilmalämpöpumppu?

Miten toimitaan, kun yhtiöjärjestyksessä määrätään vesimaksuista henkilöluvun mukaan eikä mitatun kulutuksen mukaan?

Onko mittareita tarkastettava ja kuinka usein?

Taloyhtiössä putkiremontti tehtiin ennen lakiuudistusta ja silloin asennettiin mekaaniset vesimittarit, joissa ei ole etäluentamahdollisuutta. Milloin taloyhtiössä tulee asentaa etäluettavat vesimittarit ja siirtyä kulutuksen mukaiseen laskutukseen?

Jos kiinteistössä on tällä hetkellä asennettuna huoneistokohtaiset etäluettavat vesimittarit, jotka asennettiin putkiremontin yhteydessä ennen lainsäädännön uudistumista, niin millä aikataululla on siirryttävä laskuttamaan asukkaita niiden mukaan?

Tuleeko taloyhtiön kylmän veden puolella olevat huoneistokohtaiset analogiset vesimittarit vaihtaa etäluettaviksi siinä yhteydessä, kun ne uusitaan, kun kyseessä ei ole luvanvarainen remontti?

Kuinka vesimittareiden etäluettavuus määritellään uudistuneessa lainsäädännössä?

Koskeeko vedenmittausvaatimus myös taloyhtiön hallinnassa olevissa osakkaille vuokratuissa autotalleissa olevia vesipisteitä? Entä jos olisivat autotalliosakkeita?

Taloyhtiöön asennettiin huoneistokohtaiset vesimittarit v. 2021 lopussa. Täytyykö taloyhtiön alkaa laskuttaa vedestä mittarilukemien mukaan heti vai voiko tämän aloittaa esim. 6 kk vesimittareiden käyttöönoton jälkeen?

Viesti *

Nimi *

Sähköposti *

Huoneistokohtaista vedenmittausta ja laskutusta koskeva lakiuudistus

Käyttöveden mittausta koskeva lainsäädäntö uudistui

Keitä vaatimukset koskevat?

Muutoksia laskutukseen

Hyötyjä asukkaille ja ympäristölle

Mitä laki edellyttää?

Lakiehdotuksiin perustuvia vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin

Evästeasetukset