Elintarvikkeet

Valtioneuvoston periaatepäätös edellyttää julkisia hankkijoita huomioimaan julkisissa elintarvikehankintoja koskevissa kilpailutuksissa hinnan lisäksi vastuullisuuden. Myös kansallinen hankintalaki kannustaa ja mahdollistaa ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien huomioon ottamisen julkisissa hankinnoissa.

Suuren volyymin takia julkisilla hankinnoilla voidaan edistää vastuullista ruoantuotantoa ja siksi mahdollisimman kannustavat hankintakriteerit ovat avainasemassa.

Motiva on maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta päivittänyt vuonna 2017 laaditut vastuullisten julkisten elintarvikehankintojen kriteerit. Kriteerien päivitystyön tavoitteena oli edistää entisestään kestävää ruoantuotantoa ja lisätä vastuullisuutta ja elintarvikkeiden kotimaisuusastetta julkisella sektorilla.

Kriteerien päivitystyö tehtiin yhteistyössä Motivan hankinta-asiantuntijoiden ja Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kanssa. Lisäksi julkisia hankintoja tekeviltä sekä elintarvikealan yrityksiltä ja sidosryhmiltä kerättiin kommentteja päivitystyön aikana.

Opas sisältää ehdotuksia hankinnoissa sovellettavista kriteereistä sekä taustatietoa vastuullisten hankintojen tueksi. Oppaan avulla julkinen hankkija voi omien tavoitteidensa mukaisesti asettaa elintarvikkeille vastuullisuuskriteereitä.

Kriteerientyön rinnalla Luonnonvarakeskus kokosi uudistettuun kriteerioppaaseen tutkimustietoa eri elintarvikkeiden keskeisistä ympäristövaikutuksista, kuten ilmastovaikutuksista, rehevöittävistä päästöistä, vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen sekä eläinten hyvinvointikysymyksistä. Lisäksi Reilun kaupan yhdistys koosti tietoa sosiaalisista vastuullisuuskysymyksistä, joita elintarvikkeiden tuotantoon liittyy. Tietopaketin tarkoitus on lisätä hankkijoiden ja yhtä lailla esimerkiksi kuntapäättäjien osaamista ruoan vastuullisuuskysymyksistä.
Palaa otsikoihin

Hankintojen vaikuttavuus

On oleellista tiedostaa, mihin asiaan tietyllä hankinnalla tai valinnalla pyritään vaikuttamaan. Julkisella hankkijalla on hyvä olla hankintojen taustalla strategia, jonka avulla hankkija pystyy linjaamaan valintoja. Usein on järkevää kirjata ylös vastuullisuuden eri osa-alueet ja pohtia, mitkä ovat omalle kunnalle tai organisaatiolle tärkeitä hankinnoilla edistettäviä tavoitteita kullakin vastuullisuuden osa-alueella. Tämän jälkeen kannattaa valita hankintakriteerit tai muut keinot tavoitteiden saavuttamiseksi.
Palaa otsikoihin

Eläinten hyvinvointi ja terveys, elintarviketurvallisuus

Eläinten hyvinvointi ja terveys sekä elintarviketurvallisuus ovat yhtenä vastuullisuuden näkökulmana Motivan oppaassa vastuullisiin elintarvikehankintoihin. Hyvinvointi on laaja käsite, johon sisältyvät muun muassa eläimen fyysinen ja psyykkinen terveys, normaali kasvu sekä hyvä hoito ihmisen huostassa oleville eläimille.

Elintarviketurvallisuudella tarkoitetaan näissä kriteereissä niin mikrobiologista, kemiallista, fysikaalista, koostumukseen ja tuotantomenetelmiin liittyvää elintarviketurvallisuutta. Suomessa on erittäin kattavia seuranta- ja valvontajärjestelmiä, joilla voidaan seurata niin elintarviketurvallisuutta kuin eläinten hyvinvointia. Näitä kannattaa hyödyntää myös pohdittaessa oman hankinnan vastuullisuuskriteereitä.

Yhtenä esimerkkinä seurantajärjestelmästä toimii sikatilojen terveysluokitusrekisteri Sikava, jossa on mukana noin 97 prosenttia Suomen sikatiloista. Sikavaan kuuluvilla tiloilla seurataan muun muassa hännänpurentaa, joka on yksi sikojen hyvinvoinnin indikaattori. Hännänpurenta on häiriökäyttäytymisen muoto, jossa stressaantunut sika puree karsinatoverinsa häntää. Suomea, Ruotsia ja Norjaa lukuun ottamatta muualla Euroopassa on edelleen yleistä, että saparot typistetään rutiininomaisesti, vaikka se on direktiivissä kielletty. Julkisten hankintojen tekijä voi edellyttää, että sianliha on peräisin eläimestä, jonka saparoa ei ole katkaistu puremisen ehkäisemiseksi.
Palaa otsikoihin

Ympäristövaikutukset

Elintarvikkeiden tuotanto aiheuttaa monia erilaisia ympäristövaikutuksia Oppaan vaatimuksissa ja kriteereissä ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan sekä alkutuotannon aiheuttamia ilmasto- ja rehevöittäviä päästöjä että alkutuotannon ja jatkojalostuksen aiheuttamia ympäristövaikutuksia energian ja materiaalien kulutuksessa. Ympäristövaikutuksia on myös tuotantoketjussa käytettävillä pakkauksilla, kuljetuksilla sekä ruokahävikillä, jota syntyy elintarvikeketjun jokaisessa vaiheessa.

Voimassa olevan hankintalain (1397/2016) mukaan ympäristövaikutusten huomioon ottamisen julkisissa hankinnoissa pitäisi perustua elinkaariarviointiin. Tämä tarkoittaa, että hankintayksikkö voi huomioida tekijöitä, jotka sijoittautuvat johonkin hankinnan kohteen elinkaaren vaiheeseen, esimerkiksi tuotantoprosessiin silloinkin, kun kyseiset tekijät eivät ole osa hankinnan kohdetta (§ 94 ). Tämä edellyttää, että prosesseihin ja menetelmiin kohdistuvien ympäristövaatimusten on liityttävä hankinnan kohteeseen ja oltava oikeassa suhteessa sopimuksen arvoon ja saavutettaviin tavoitteisiin nähden.

Hankintayksikkö voi siis edellyttää esimerkiksi ympäristöystävällistä tuotantomenetelmää, silloin kun vaatimus liittyy hankinnan kohteeseen. Esimerkiksi kasvihuonetuotteiden osalta kasvihuoneen energiankulutus on merkittävin ilmastovaikutusten aiheuttaja, sillä energia voi aiheuttaa, jopa yli 90 prosenttia kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutuksesta. Tähän voidaan hankinnalla vaikuttaa vaatimalla, että XX prosenttia kasvihuoneen käyttämästä energiasta on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä.

Myös viljatuotteiden osalta ympäristövaikutuksia voidaan vähentää tekemällä parannuksia viljan viljelyssä esimerkiksi lisäämällä ravinteiden kiertoa. Korvaamalla eläinten ruokinnassa soijarouhe rypsillä tai muulla kotimaisella raaka-aineella, voidaan vähentää soijan viljelystä aiheutuvia maankäytön muutosta, joka on merkittävä ilmastovaikutuksen aiheuttaja.

Luonnonkalan osalta hankkijan kannattaa suosia mahdollisuuksien mukaan kotimaista Itämerestä tai sisävesiltä pyydystettyä kalaa, koska siten saadaan poistettua vedestä ravinteita. Lisäksi ainakin tuontikalan osalta on hyvä vaatia kalaa, joka on WWF:n Kalaoppaan suosituslistan mukaisia. Opas ohjaa valitsemaan kestävästi kalastetuista kalakannoista.
Palaa otsikoihin

Sosiaalinen vastuullisuus

Sosiaalisella vastuullisuudella tarkoitetaan, että hankinnassa otetaan huomioon hankinnan vaikutukset laajemmassa yhteiskunnallisessa mittakaavassa. Näin voidaan vaikuttaa muun muassa markkinoihin, työntekijän oikeuksiin, ympäristön suojeluun, taloudelliseen kestävyyteen, eettisyyteen, työllistymiseen ja ihmisoikeuksiin.

Eri elintarvikkeilla voi olla hyvinkin erilaisia sosiaalisia haasteita. Esimerkiksi tuontielintarvikkeista on usein vaikeaa todentaa sitä, millaisissa työolosuhteissa tiloilla työskennellään. Jos on ilmeistä, että sopimuskaudella voi tavarahankinnassa nousta esiin ongelmia työ- ja ihmisoikeuksien noudattamisessa, tulisi hankintayksikön sisällyttää näiden hankintojen sopimusehtoihin työ- ja ihmisoikeuksien noudattamista koskevia kohtia.

Julkisissa hankinnoissa voidaan soveltaa myös työllistämisehtoa asettamalla sopimusehtoihin sopimustoimittajalle velvoite työllistää esimerkiksi pitkäaikaistyötön, maahanmuuttaja, osatyökykyinen tai vammainen työ-, oppisopimus- tai työkokeilupaikkaan. Työllistäminen voidaan tehdä mihin tahansa tehtävään yrityksen tai alihankkijan palveluksessa.

Opas ja kriteerit ovat luettavissa Kriteerit-välilehdeltä.

---

Lisätietoa ja lähteitä:
Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta julkisten hankintojen strategiasta

Julkaistu: 10.9.2020

Valtioneuvosto on 10.9.2020 hyväksynyt periaatepäätöksen valtioneuvoston yhteisestä hankintastrategiasta. Strategia on laadittu yhteistyössä julkisen sektorin hankkijoiden ja tarjoajien kanssa. Hankintastrategialla on merkittävä vaikutus kotimaisten yritysten tuotteiden ja palveluiden kysyntään.

Strategian tavoitteena on lisätä vastuullisesti ja kestävästi tuotettujen raaka-aineiden ja palvelujen käyttöä julkisissa ruokahankinnoissa. Hankinnoissa on kiinnitettävä huomiota erityisesti kotimaisten raaka-aineiden käyttöön ruokapalveluissa. Linjauksessa kannustetaan lisäämään lähi- ja luomuruuan sekä kalan osuutta julkisissa elintarvikehankinnoissa.

Ruokahankinnoissa on myös noudatettava kokonaiskestävyyden periaatteita. Kansallinen strategia päivittää valtioneuvoston vuonna 2016 tehdyn periaatepäätöksen elintarvike- ja ruokapalveluhankintojen arviointiperusteista.

Strategiasta annettu periaatepäätös antaa selkeät ohjeet siitä, mitä vastuullisilla hankinnoilla tavoitellaan ja miten tavoitteisiin päästään.

Päivitetyssä linjauksessa vastuullisista elintarvikehankinnoista on nostettu entistä selkeämmin esiin mikrobilääkkeiden kuten antibioottien vähäinen käyttö tuotantoeläimille. Lisäksi linjauksessa korostetaan elintarvikkeiden alkuperätiedon merkitystä.

Palaa otsikoihin

Palaa otsikoihin

Anna palautetta elintarvikekriteereistä

Voit antaa oheisella palautelomakkeella palautetta elintarvikehankinnoissa käyttämistäsi kriteereistä. Hyödynnämme palautteita kriteerien kehittämisessä ja päivittämisessä. Kerro kuvauksessa, mistä tuoteryhmästä on kyse ja kerro, mitä huomioita kriteerin käytöstä tai käytettävyydestä olet tehnyt. Kriteerien päivitystarvetta tarkastellaan saatujen palautteiden perusteella.

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.

Nimi *
Organisaatio *
Sähköpostiosoite *
Palautteeni elintarvikehankintojen vastuullisuuskriteereistä *

Palaa otsikoihin