Työkoneet
| Tämän Motivan sivuilla olevan tietopankin sisältöä ei enää aktiivisesti päivitetä. Tietopankki poistuu palvelusta vuoden 2024 loppuun mennessä. Ajantasaiset vastuullisuuskriteerit julkisiin hankintoihin löytyvät osoitteesta www.kriteeripankki.fi. |
Julkinen sektori hankkii muun muassa kuljetuksiin sekä infrastruktuurin rakentamiseen ja ylläpitoon liittyviä urakoita, joissa käytetään työkoneita ja raskasta kuljetuskalustoa. Osa julkisen sektorin organisaatioista hankkii kone- ja kuljetuskalustoa myös omaan omistukseen. Kaikissa näissä hankinnoissa on mahdollista tehdä ympäristöystävällisiä valintoja.
Ajoneuvo- ja polttoaineteknologia on kehittynyt merkittävästi, joten aiempaa ympäristöystävällisempää kalustoa on nykyisin saatavilla. Kun kyse on urakkahankinnasta, kaluston lisäksi ympäristökuormitukseen voidaan vaikuttaa urakan toteutustavoilla ja urakoitsijan käytössä olevilla, ympäristövaikutukset huomioivilla rutiineilla.
Erityisesti urakkahankinnoissa markkinavuoropuhelun merkitys korostuu, sillä urakoitsijat ovat usein pienempiä, paikallisia yrityksiä. Kun hankintaorganisaatio tekee markkinakartoitusta alueen urakoitsijoiden mahdollisuuksista vastata ympäristövaatimuksiin, osataan vaatimustaso asettaa sopivalle tasolle. Muuttuvista ympäristökriteereistä kannattaa viestiä jo etukäteen, jotta potentiaaliset tarjoajat ehtivät reagoida muutokseen.
Merkittävimmät ympäristövaikutukset
Merkittävin osa työkoneiden ja kuorma-autojen ympäristövaikutuksista syntyy käytön aikana. Ajon aikaiseen ympäristökuormitukseen vaikuttavat erityisesti kaluston ominaisuudet, mutta myös ajotavalla sekä työvaiheiden ja reittien suunnittelulla on merkitystä.Käytön aikaisista ympäristövaikutuksista merkittävimpiä ovat hiilidioksidipäästöt sekä terveydelle haitalliset pakokaasupäästöt. Yli 90 prosenttia kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy tieliikenteessä ja tästä 40 prosenttia muista kuin henkilöautoista. Yli puolet terveydelle haitallisista hiilimonoksidi- eli häkäpäästöistä ja noin puolet hiilivety- ja typenoksidipäästöistä ovat peräisin liikenteestä.
Työkoneen tai kuorma-auton pakokaasupäästöt ovat yleensä henkilöauton päästöjä huomattavasti suuremmat. Lisäksi raskaan kaluston ja työkoneiden käyttö aiheuttavat melua. Terveydelle haitallisten pakokaasupäästöjen ja melun merkitys korostuu (tiheän) asutuksen läheisyydessä.
Vaikka käyttövaihe on ympäristön kannalta merkittävin, kone- ja kuljetuskaluston elinkaaren muissakin vaiheissa syntyy haitallisia ympäristövaikutuksia. Nämä liittyvät esimerkiksi ajoneuvon valmistuksessa tarvittaviin raaka-aineiden louhintaan, ajoneuvon käytöstä poistamiseen sekä renkaiden ja voiteluöljyjen sisältämiin haitallisiin aineisiin.
Lainsäädäntö
Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa
Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa (1509/2011) koskee ajoneuvojen ja henkilökuljetuspalvelujen hankintaa. Laissa julkiset hankintayksiköt on velvoitettu huomioimaan tieliikenteen moottoriajoneuvojen energiankulutus, hiilidioksidipäästöt ja typenoksidi-, hiilivety- ja hiukkaspäästöt. Näiden lisäksi hankintayksikkö voi halutessaan huomioida myös esimerkiksi melupäästöt. Velvoite koskee N-luokan kuljetusajoneuvojen hankintaa, mutta ei esimerkiksi työkoneiden tai urakoiden hankintaa. (N-luokan ajoneuvot ovat tavaroiden kuljetukseen soveltuvia ajoneuvoja. N1-luokka tarkoittaa pakettiautoja, joiden kokonaismassa on enintään 3,5 tonnia. N2-luokka tarkoittaa enintään 12 tonnin painoista ja N3-luokka yli 12 tonnin kuorma-autoa. N2- ja 3-luokat ovat siis raskasta kalustoa.)Raskaan kaluston pakokaasupäästöjä säännellään tyyppihyväksyntädirektiivillä
Ajoneuvojen terveydelle haitallisten päästöjen enimmäisrajoista säädetään EU:n tyyppihyväksyntädirektiivissä. Päästöjen enimmäisrajat on asetettu EURO-luokituksella. Säänneltäviin päästöihin kuuluu muun muassa häkä, typenoksidit, pienhiukkaset ja hiilivedyt. Mitä suurempi EURO-luokka, sitä puhtaampia pakokaasupäästöt ovat. Rajoja tiukennetaan asteittain noin viiden vuoden välein ja uuden EURO-luokan käyttöönottoon liittyy aina noin vuoden mittainen siirtymävaihe. Sen jälkeen kaikkien markkinoille asetettujen ajoneuvojen on oltava uusien määräysten mukaisia.Raskaan kaluston EURO-luokat ilmaistaan roomalaisilla numeroilla. Voimassa oleva standardi on EURO VI. Kaikki tammikuusta 2014 lähtien ensirekisteröidyt raskaat ajoneuvot täyttävät tämän normin. EU:ssa on myös käytössä vapaaehtoinen ympäristöstandardi EEV (enhanced environmentally friendly vehicle), joka asettuu EURO V ja VI väliin.
Yhteenveto kaikki EURO-luokat voimaantulovuosineen:
- EURO I: 1993
- EURO II: 1997
- EURO III: 2001
- EURO IV: 2006
- EURO V: 2009
- EURO VI: 2014
Työkoneiden pakokaasupäästöjä säätelevä Stage-luokitus
Liikkuvien työkoneiden pakokaasupäästöjä säädellään EURO-luokitusta muistuttavalla Stage-luokituksella. Sääntely alkoi vuonna 1997 voimaan tulleella direktiivillä (97/68/EY) ja sen jälkeen Stage-luokkia on asteittain kiristetty ja sääntelyn piiriin kuuluvien koneiden joukkoa on laajennettu. Viimeisimmät vaatimukset ovat tulleet asetuksen (EU) No: 2016/1628 myötä. Säänneltyihin päästöihin kuuluvat häkä, typenoksidit, pienhiukkaset ja hiilivedyt. Viimeisimmissä vaiheissa (III ja IV) myös ammoniakkipäästöt ovat tulleet mukaan.Stage I standardit tulivat voimaan 1999 dieselmoottorilla varustetuille työkoneille. Stage II astui voimaan 2001−2004 moottoritehosta riippuen. Sen vaikutusalaan kuuluvat muun muassa puskutraktorit, kaivinkoneet, lumiaurat, tienhoitokoneet. Vuonna 2002 sääntely laajeni myös bensiinikäyttöisiin, alle 19 kW:n moottoreihin.
Stage III on jaettu kahteen alavaiheeseen IIIA ja B. Nämä vaiheet ovat tulleet voimaan koneen moottoritehosta (19−560 Kw) riippuen vuosina 2006–2013 (IIIA 2006−2007 ja IIIB 2011−2013). Vaiheeseen II verrattuna vaiheen IIIB hiukkasraja-arvot kiristyivät 90 %, mikä on käytännössä tehnyt hiukkassuodattimesta pakollisen.
Stage IV tuli voimaan vuonna 2014. Se koskee työkoneita, joiden moottoriteho on 56−560 kW. Hiilimonoksidin, hiilivetyjen ja hiukkaspäästöjen osalta Stage IV ei sisällä kiristyksiä verrattuna Stage IIIB:hen. Typenoksidipäästöjen raja-arvot sen sijaan kiristyivät 80−90 % moottoritehon mukaan. NOX-vaatimuksen täyttäminen edellyttänee pakokaasujen SCR-jälkikäsittelyä (urealiuos).
Stage V tuli voimaan kahdessa vaiheessa vuosina 2019–2020. Vuodesta 2019 Stage V -päästöraja koski teholtaan alle 56 kW ja yli 130 kW moottoreita. Vuotta myöhemmin Stage V alkoi koskea myös 56–130 kW tehoisia moottoreita. Stage V koskee alle 56 kW moottoreista vain dieselmoottoreita ja sitä tehokkaammista kaikkia työkonemoottoreita. Generaattorikäytössä oleville yli 560 kW moottorien typenoksidille ja hiukkasille on määritetty tiukemmat päästörajat kuin muille työkonemoottoreille. Stage V kattaa myös kaasukäyttöiset työkonemoottorit.
Yhteenveto Stage-vaiheet voimaantulovuosineen:
- Stage I: 1999
- Stage II: 2001-2004 moottoritehosta riippuen
- Stage IIIA: 2006-2007 moottoritehosta riippuen
- Stage IIIB: 2011-2013 moottoritehosta riippuen
- Stage IV: 2014
- Stage V: 2019-2020 moottoritehosta riippuen
Moottoriajoneuvojen melutasoa koskeva sääntely
Tieliikennekäyttöön tarkoitettujen moottoriajoneuvojen melutasoja on säädelty Euroopan yhteisössä vuodesta 1970. Direktiivi 70/157/ETY oli voimassa pitkään ja sen alaisuudessa meluraja-arvoja tiukennettiin viimeksi 1995. Tällöin kuorma-autojen suurin sallittu melutaso asetettiin 77–80 desibeliin (A-painotettu) moottoritehon mukaan.Vuonna 2014 tuli voimaan asetus 540/2014 moottoriajoneuvojen ja vara-osavaimennusjärjestelmien melutasosta, joka korvasi aiemman lainsäädännön. Asetuksessa moottoriajoneuvojen melurajoja kiristetään kolmessa vaiheessa. Melun raja-arvot vaihtelevat moottorin nimellistehon mukaan ja huomioon on otettu myös uudet, entistä suuremmat yhdistelmäajoneuvot. Ensimmäisessä vaiheessa kuorma-autojen raja-arvot pysyvät kutakuinkin ennallaan. Ensimmäinen vaihe tuli voimaan 1.7.2016. Toisessa vaiheessa raja-arvoa lasketaan 2 dB:llä ja kolmannessa vielä 1−2 dB:llä. Toinen vaihe tulee voimaan 2020−2022 ja kolmas 2026−2027. Uusi asetus sisältää myös esim. uuden melutasojen testimenetelmän, jonka on tarkoitus kuvastaa paremmin todellisia ajotapoja.