Kerrostalon laajennettu PTS-malli

Kerrostalon laajennetulla PTS:llä (LPTS) tarkoitetaan tässä kuntoarvioon sisällytettävää tai tuoreen kuntoarvion pohjalta laadittavaa tarkastelua, jossa kartoitetaan taloyhtiön energiatehokkuuden parantamisen ja uusiutuvan energian lisäämisen keskeiset mahdollisuudet sekä sisällytetään nämä taloyhtiölle luotavaan PTS-ehdotukseen. Taloudellisen kannattavuuden ohella PTS-ehdotukseen sisällytettävien energiatoimenpiteiden valinnassa huomioidaan mahdollinen asumisen laadun paraneminen, sekä rakennuksen valmiudet sopeutua ilmastonmuutokseen.

Motiva laati mallin kuvauksen ympäristöministeriön rahoituksella. Malli ei ole käytännössä toiminnassa, eikä sillä ole virallista statusta, vaan sen tarkoituksena on esittää mahdollinen tapa toteuttaa rakennusten energiatehokkuusdirektiivin revisioehdotuksen mukainen peruskorjauspassijärjestelmä huomioiden tyypillisen taloyhtiön tarpeita.

Seuraavassa on esitetty keskeisiä LPTS-mallin elementtejä.

Laajennetun PTS-ehdotuksen laatiminen

Laajennettu PTS-ehdotus (LPTS-ehdotus) laaditaan KH-kortin mukaisen kuntoarvion yhteydessä tai olemassa olevan tuoreen, korkeintaan viisi vuotta sitten laaditun kuntoarvion pohjalta. Kuntoarvion yhteydessä toteutettaessa laajennettu energia-osio liitetään kuntoarvioraporttiin. Tuoreen kuntoarvion pohjalta laadittaessa laajennettu energia-osio voidaan esittää erillisenä raporttina.

LPTS-suunnitelmat esitetään sille aikajänteelle, jossa päästöttömyyteen päästään, viimeistään vuoteen 2050 mennessä. LPTS-ehdotus voidaan näin ollen tehdä myös yli 10 vuoden aikajänteelle. LPTS:n päivitysvälinä pidetään kuntoarviolle KH-kortissa esitettyä väliä, joka on korkeintaan 5 vuotta.

LPTS toteutetaan aina paikanpäällä käynnin pohjalta myös silloin, kun se tehdään alle 5 vuotta vanhan (ns. tuoreen) kuntoarvion pohjalta.

Toimenpiteiden vaikutusten esittäminen

LPTS-ehdotuksessa esitetään vuosittaisena tarkasteluna rakennuksen E-luvun kehittyminen energiatodistuksen laskentasääntöjen perusteella, sekä saavutettavat säästöt energiankulutuksessa, energialaskuissa ja kasvihuonekaasupäästöissä perustuen todelliseen energiankulutukseen.

Lisäksi raportoidaan vapaamuotoisesti laajemmat hyödyt, jotka liittyvät terveyteen ja mukavuuteen sekä rakennuksen parempiin valmiuksiin sopeutua ilmastonmuutokseen. Tiedot esitettyihin toimenpiteisiin saatavilla olevasta taloudellisesta ja teknisestä tuesta esitetään raportissa vapaamuotoisesti.

LPTS:n käsittely taloyhtiön kanssa

PTS-ehdotuksesta on pidettävä aina palautetilaisuus esim. taloyhtiön hallituksen kanssa. Allekirjoitettu LPTS tuotettaisi viranomaisen järjestelmän kautta (vrt. energiatodistus) palautetilaisuuden jälkeen.

LPTS-ehdotuksen taloudellisuuden arviointi ja korjausvelan huomioiminen

LPTS:n taloudellisuus huomioiden korjausvelan vähentäminen voidaan nostaa esille LPTS-mallissa myös esittämällä kumulatiiviset LPTS-ehdotuksen tuomat energia- ja investointikustannukset rinnakkain vain korjausvelkaa vähentävien kumulatiivisten energia- ja investointikustannusten kanssa. Vain korjausvelkaa vähentävässä PTS-ehdotuksessa huomioidaan korjausrakentamisen energiamääräysten mukainen energiatehokkuuden paraneminen. Vertailun esittäminen on mallissa vapaaehtoista, jolloin taloyhtiö voisi tilata tarkastelun halutessaan lisähinnalla.

LPTS-mallin laskentaesimerkki ja toteuttajan ohjeet

Projektissa tuotettiin toteuttajan ohjeet mallin mukaisen LPTS-raportin laadintaan toteutettaessa LPTS kuntoarvion yhteydessä sekä erikseen toteutettaessa LPTS tuoreen kuntoarvion pohjalta.

LPTS-raportin sisällysluettelo ja ohjeistus toteuttajalle (pdf) (207.7 KB)

Laajennetusta PTS:stä laadittiin myös  esimerkinomainen excel-laskenta, joka havainnollistaa mallin mukaista laskentaa kuvitteellisen kerrostaloyhtiö-esimerkin kautta.

LPTS laskentaesimerkki (xlsx) (60.4 KB)

Mallin direktiivitausta

LPTS-mallin taustalla on rakennusten energiatehokkuusdirektiivin revisioehdotus, jossa esitetään jäsenvaltioiden vapaaehtoiseksi työkaluksi peruskorjauspassia, jossa esitetään perusparannusvaiheet, joiden tavoitteena on muuttaa rakennus päästöttömäksi viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Edellä esitelty LPTS-malli on laadittu täyttämään direktiivin revisioehdotuksessa esitetyt vaatimukset.

Revisioehdotuksen mukaan komissio antaa delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään direktiiviä vahvistamalla peruskorjauspasseja koskeva yhteinen eurooppalainen kehys.

Peruskorjauspassin tulisi revisioehdotuksen mukaan täyttää seuraavat vaatimukset:

• sen antaa pätevä ja sertifioitu asiantuntija rakennuksessa paikan päällä tehdyn tarkastuksen perusteella;
• se käsittää peruskorjaussuunnitelman, jossa esitetään toisiinsa perustuen laaditut perusparannusvaiheet tavoitteena muuttaa rakennus päästöttömäksi rakennukseksi viimeistään vuoteen 2050 mennessä;
• siinä ilmoitetaan odotettavissa olevat hyödyt energiansäästöinä, energialaskujen säästöinä ja käytöstä syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksinä sekä laajemmat hyödyt, jotka liittyvät terveyteen ja mukavuuteen sekä rakennuksen parempiin valmiuksiin sopeutua ilmastonmuutokseen; ja
• se sisältää tiedot mahdollisesta taloudellisesta ja teknisestä tuesta.

Peruskorjauspassiin liittyy myös revisioehdotuksen 19 artiklassa esitetty kansallinen tietokanta:

• Kunkin jäsenvaltion on perustettava rakennusten energiatehokkuutta koskeva kansallinen tietokanta, johon voidaan kerätä tietoa rakennusten energiatehokkuudesta ja kansallisen rakennuskannan kokonaisenergiatehokkuudesta. Tietokantaan on voitava kerätä tietoja, jotka liittyvät asianomaisten rakennusten energiatehokkuustodistuksiin, tarkastuksiin, rakennuksen peruskorjauspassiin, älyratkaisuvalmiutta koskevaan indikaattoriin ja laskettuun tai mitattuun energiankulutukseen.