Rakennusten älyindikaattori – Smart Readiness Indicator (SRI)

Rakennusten älyindikaattorilla arvioidaan rakennusten älyvalmiuksia yhtenevän menetelmän avulla energiatehokkuuden, rakennuksen käyttäjän sekä energian kysyntäjouston näkökulmasta. Älyindikaattorista on säädetty rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) artiklassa 8.

Rakennusten älyindikaattorille ei ole vielä virallista käännöstä. Direktiivin ja asetusten suomennoksissa käytetään yleisesti termiä rakennusten älyvalmiusindikaattori tai älyratkaisuvalmiutta koskeva indikaattori. Tässä hankkeessa käytetään termiä rakennusten älyindikaattori.

Rakennusten älyvalmiuden arvioinnin (SRI-menetelmä) testausvaihe alkaa Suomessa

Euroopan komission täytäntöönpanoasetuksen (2020/2156) mukaisesti Suomessa on harkittu indikaattorin testausvaiheen käynnistämistä, jonka perusteella tehdään tarvittavat päätökset älyindikaattorin käyttöönotosta. Vuoden 2022 lopussa rakennusten älyvalmiuden arvioinnin eli SRI-menetelmän testaaminen aloitetaan Suomessa.

Testaukseen osallistetaan laaja joukko sidosryhmien edustajia ja testauksen aikana pyritään tekemään yli sata SRI-arviointia, joiden perusteella arvioidaan menetelmän soveltuvuutta Suomen olosuhteisiin.

SRI-menetelmä perustuu rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin (EPBD), jota ollaan parhaillaan uudistamassa. Viimeisimmän luonnoksen mukaan SRI-menettelyn tulevaisuutta arvioidaan eri maissa tehtävien testausten perusteella. Testausten perusteella tehdään myös päätöksiä muun muassa menettelyn pakollisuudesta osassa rakennuskantaa.
Kuva. Rakennusten älyvalmiuden arvioinnin (SRI-menetelmä) Suomen testausvaiheen rakenne. (Huom! Kuva aukeaa suuremmaksi klikkaamalla.)

Kouluttaudu SRI-menetelmän arvioijaksi ilmaisessa koulutuksessa

SRI-menetelmän testivaiheen tavoitteena on koota laajasti tietoa siitä, miten rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä (EPBD) määritelty rakennusten älyindikaattori soveltuu käytettäväksi Suomen olosuhteissa.

Testauksen aikana koulutetaan muutamia kymmeniä SRI-arvioitsijoita. Maaliskuussa 2023 alkavaan koulutukseen kuuluu noin kaksi päivän webinaaria sekä kolme itsenäisesti tehtävää SRI-arviota. Koulutukseen toivotaan osallistujiksi energiakatselmoijia, energiatodistusten laatijoita sekä talotekniikan suunnittelijoita ja muita talotekniikan asiantuntijoita. Koulutus ja testaukseen osallistuminen on ilmaista.

Koulutuksen yhteydessä tehtävät SRI-arvioinnit laaditaan erityyppisille kiinteistöille, joista osa on olemassa olevia ja osa vasta suunnitteilla. Osa arvioitavista kohteista voi olla sellaisia, jotka osallistujat jo tuntevat työtehtävistään.

Koulutuksessa pääset mukaan SRI-menetelmän eturintamaan

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uusimmassa luonnoksessa älyindikaattorin merkitys on kasvanut merkittävästi. Osallistumalla arvioitsijakoulutukseen ja Suomen testausvaiheeseen voit olla eturintamassa SRI-arviointien asiantuntijana.

Testausvaiheen perusteella tehdään johtopäätöksiä SRI:n tulevaisuudesta niin Suomessa kuin koko EU-alueella. Testaukseen osallistujilla on oivallinen tilaisuus antaa menetelmästä palautetta, jolla on vaikutusta sen tulevaisuuteen.

Ilmoittautumisia testaushankkeen koulutukseen toivotaan mahdollisimman pian, mutta viimeistään pe 20.1.2023 mennessä. Tämän jälkeen tehdään tarvittavat valinnat testaukseen ja koulutukseen osallistuvista. Kiinteistöjen osalta sopivia kohteita voidaan etsiä vielä tämän jälkeenkin.

Lisätietoja antaa johtava asiantuntija Jaakko Ketomäki, jaakko.ketomaki@motiva.fi, puh. 050 300 0119.

Älyindikaattorin tavoitteet

Rakennusten älykkyysindikaattorin ajatuksena on arvioida rakennusten älyvalmiuksia yhtenevän menetelmän avulla. Arvion kohteena ovat ennen kaikkea rakennuksen talotekniset järjestelmät ja indikaattorin avulla voidaan arvioida niiden tasoa energiatehokkuuden, rakennuksen käyttäjän sekä energian kysyntäjouston näkökulmasta.

Älyindikaattorin arvo vaihtelee välillä 0–100 %; indikaattorin korkea arvo kertoo siitä, että:

• rakennuksen energiankäyttö on joustavaa ja sitä voidaan mukauttaa tarjonnan mukaisesti
• rakennus kykenee varastoimaan energiaa eri tavoin
• rakennuksen ylläpidossa on mahdollista hyödyntää järjestelmien keräämiä tietoja
• olosuhteet rakennuksen käyttäjälle pysyvät hyvinä.

Älyvalmiusindikaattorin ei ole tarkoitus olla rakennusten energiatehokkuuden indikaattori. Älyvalmiusindikaattorin osoittama älyvalmius ja energiatehokkuustodistuksissa ilmaistu rakennusten energiatehokkuus ovat eri asioita, joita sen vuoksi mitataan eri tavoilla, vaikka älyvalmius voikin auttaa parantamaan energiatehokkuutta.

Älyvalmiusindikaattorin avulla voidaan korostaa niitä lisähyötyjä, joita rakennusten omistajat ja käyttäjät saavat kehittyneistä älyteknologioista esimerkiksi energiansäästöinä ja ilmastonmuutokseen varautumisena tai sosiaalisen osallistavuuden ja esteettömyyden, käyttömukavuuden ja hyvinvoinnin lisääntymisenä.

Rakennusten älyindikaattorin käyttöönotto

Älyindikaattorin laskentamenetelmän on kehittänyt belgialainen tutkimuslaitos VITO EU-komission toimeksiannosta. Arviontimenetelmän kehittämiseen on osallistettu EU-jäsenmaita useiden kehityshankkeiden kautta. Myös Aalto-yliopisto on osallistunut menetelmän kehitykseen.

Älyindikaattorin käyttöönottoon EU-jäsenmaissa on esitetty seitsemän eri vaihtoehtoa:

1. Älyindikaattori yhdistetään osaksi energiatodistusta.
2. Älyindikaattorin arviointi tehdään rakentamisen tai laajamittaisen korjauksen yhteydessä.
3. Älyindikaattorin arviointi on osa ulkopuolisen tarkastajan tekemää laajempaa rakennuksen omistajan tilaamaa automaatiotarkastelua.
4. Kuten edellinen, mutta älyindikaattorin selvityksestä olisi valtion tukemaa toimintaa.
5. Älyindikaattori kytkettynä pitkäaikavälin rakennusten automaatiojärjestelmien ja talotekniikan päivitysten yhteyteen.
6. Älyindikaattorin liittäminen älykkäiden kulutusmittareiden yleistymiseen rakennuksissa.
7. EU-jäsenmaat voivat lopulta vapaasti päättää älyindikaattorin käytöstä. Sopiva menetelmä voi olla myös yhdistelmä edellisistä.

Suomessa mahdollisesti käyttöönotettavasta menettelystä ei ole tehty päätöksiä. Päätökset tehdään mahdollisen testausvaiheen jälkeen.

Lisätietoa menetelmän kehityksestä ja nykytilanteesta:

Rakennuksen älyindikaattorin laskentamenetelmä

Laskentamenetelmässä painotetaan rakennuksen valmiuksia kolmella avainalueella:

• Käyttäjä: Mukautuminen käyttäjän tarpeisiin
• Energia ja ylläpito: Ylläpidon helppous ja järjestelmien energiatehokkuus
• Kulutusjousto: Rakennuksen kyky sopeutua energian tuotannon vaihteluihin
  

Älyindikaattorin laskennassa edetään yksinkertaistetusti seuraavien portaiden mukaan:

1. Arvioidaan rakennuksen teknisten järjestelmien eli palvelujen (esimerkiksi lämmityksen ohjaus) taso.
2. Lasketaan teknisten järjestelmien vaikutus seitsemään vaikutusalueeseen (esimerkiksi kulutusjousto).
3. Huomioidaan painokertoimet ja lasketaan älykkyysindikaattorin arvo 0–100%.

Älyindikaattorin laskennassa käydään läpi rakennuksen tekniset järjestelmät yksi kerrallaan ja niiden toiminnallisuuksien perusteella annetaan yksittäiselle järjestelmälle arvosana. Yksittäisten järjestelmien arviosta muodostetaan lopullinen älyindikaattorin arvosana. Joidenkin järjestelmien kohdalla on mahdollista käyttää myös kansallisia painotuksia.

Arviointiin on käytössä kaksi menettelyä, joista toinen on suunnattu asuinrakennuksille ja toinen muille rakennuksille. Asuinrakennuksille suunnattu menettely on suppeampi ja sen voi tehdä asunnon omistaja. Laajempi, muille rakennuksille suunnattu arvio vaatii kohdekäynnin ja asiantuntijan tekemä arvion.