Energiatehokkuussopimukset
Energiatehokkuussopimuskausi vuosille 2017–2025 käynnistyi vuoden 2017 alussa. Se on sarjassaan kolmas ja jatkaa sopimuskautta 2008–2016.Vuosille 2017–2025 solmitut neljä energiatehokkuussopimusta kattavat elinkeinoelämän (teollisuus, energia-ala, yksityinen palveluala), kiinteistöalan, kunta-alan ja lämmityspolttonesteiden jakelun.
Vapaaehtoisiin sopimuksiin odotetaan liittyvän useita satoja yrityksiä ja kuntia, jotka asettavat omalle energiankäytölleen tehostamistavoitteen vuodelle 2025. Kaikkiaan sopimuksiin odotetaan mukaan yli 60 prosenttia Suomen kokonaisenergiankäytöstä.
Tavoitteena tehokkaampi energiankäyttö
Suomessa vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä keino saavuttaa EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EED) mukaiset energiankäytön tehostamistavoitteet.Energiatehokkuussopimuksilla katetaan yli puolet energiatehokkuusdirektiivin 7 artiklan mukaisesta Suomea sitovasta energiansäästötavoitteesta kaudella 2014–2020. Sopimustoiminta tukee myös direktiivin muissa artikloissa asetettujen velvoitteiden toteutusta ja osaltaan myös rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) toimeenpanoa.
Sopimustoiminnalla saavutettavat energiansäästöt tukevat Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Ne helpottavat myös kansallisia tavoitteita uusiutuvan energian käytön lisäämisestä. Energian tehokas käyttö edistää osaltaan Suomen huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta. Samalla se luo vihreää kasvua ja avaa markkinoita puhtaan teknologian ratkaisuille.