Uusiutuvan energian RED II -direktiivi
| Osana "Fit for 55" -pakettia Euroopan komissio on ehdottanut uusiutuvan energian direktiivin (RED II) tarkistamista. Euroopan parlamentin äänestystä muutosehdotuksista odotellaan syksyllä 2022, jonka jälkeen käydään vielä jäsenmaiden ja komission välisiä neuvotteluja ennen muutosehdotusten vahvistamista. |
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001 uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu) eli niin sanottu RED II -direktiivi annettiin 11.12.2018. Direktiivi on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 30.6.2021.
RED II:ssa säädetään sitovasta unionin yleistavoitteesta, jonka mukaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus on vähintään 32 prosenttia unionin energian kokonaisloppukulutuksesta vuonna 2030.
Jäsenvaltioiden on asetettava kansalliset panoksensa unionin yleistavoitteen saavuttamiseksi osana jäsenvaltioiden yhdennettyjä kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia hallintomalliasetuksessa (EU) 2018/1999 vahvistetun hallintoprosessin mukaisesti. Suomi on ilmoittanut tavoittelevansa vähintään 51 prosentin uusiutuvan energian osuutta vuonna 2030.
Suomi on ilmoittanut tavoittelevansa vähintään 51 prosentin uusiutuvan energian osuutta vuonna 2030.
Uusiutuvia energialähteitä ovat muun muassa aurinkoenergia, vesivoima, tuulivoima, puuenergia, peltoenergia, biovoima ja lämpöpumput.
Suomessa käytettävistä uusiutuvista energiamuodoista tärkeimpiä ovat bioenergia, varsinkin puu ja puupohjaiset polttoaineet sekä vesivoima. Lisäksi tuulivoiman osuus on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, ja sillä katetaan jo noin 10 prosenttia vuosittaisesta sähköntuotannosta. Myös maalämmön ja aurinkosähkön tuotannot kasvavat vahvasti.
Uusiutuvilla energialähteillä katettiin 42 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta ja 43 prosenttia loppukulutuksesta vuonna 2023. Vielä vuonna 1990 uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta oli vain 18 prosenttia, minkä jälkeen se on kasvanut tasaisesti.
Suomen pitkän aikavälin strategiassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi oletetaan kasvua erityisesti bioenergiassa, tuulivoimassa ja lämpöpumppujen käytössä sekä vuoden 2035 jälkeen myös aurinkoenergian käytössä.
RED II -direktiivi edellyttää myös, että jäsenmaissa 14 prosenttia liikenteen käyttämästä energiasta on uusiutuvaa energiaa vuoteen 2030 mennessä.
Suomessa käytettävistä uusiutuvista energiamuodoista tärkeimpiä ovat bioenergia, varsinkin puu ja puupohjaiset polttoaineet sekä vesivoima. Lisäksi tuulivoiman osuus on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, ja sillä katetaan jo noin 10 prosenttia vuosittaisesta sähköntuotannosta. Myös maalämmön ja aurinkosähkön tuotannot kasvavat vahvasti.
Uusiutuvilla energialähteillä katettiin 42 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta ja 43 prosenttia loppukulutuksesta vuonna 2023. Vielä vuonna 1990 uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta oli vain 18 prosenttia, minkä jälkeen se on kasvanut tasaisesti.
Suomen pitkän aikavälin strategiassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi oletetaan kasvua erityisesti bioenergiassa, tuulivoimassa ja lämpöpumppujen käytössä sekä vuoden 2035 jälkeen myös aurinkoenergian käytössä.
RED II -direktiivi edellyttää myös, että jäsenmaissa 14 prosenttia liikenteen käyttämästä energiasta on uusiutuvaa energiaa vuoteen 2030 mennessä.