Peruskorjaus päivitti asuntokokonaisuuden 2020-luvulle

Vuonna 1956 valmistunut Helsingin kaupungin asunnot Oy:n eli Hekan kahden rakennuksen vuokra-asuntokokonaisuus Roihuvuoressa osoitteessa Tuhkimontie 10 on kokenut perusteellisen peruskorjauksen, joka valmistui loppuvuodesta 2023. Asuntoja kohteessa on yhteensä 121. Toinen rakennuksista on kolmikerroksinen ja toinen nelikerroksinen.
Tuhkimontie 10 -kohteeseen teetettiin monitavoiteoptimointi, jonka avulla voidaan vertailla erilaisia parametrejä tehokkaasti. Tarkoituksena on valita parhaimmat ja kustannustehokkaimmat energiatehokkuustoimenpiteet ja tekniset ratkaisut kohteessa ja sovittaa yhteen osittain ristiriitaisetkin tavoitteet. Hekan laajojen peruskorjausten rakennuttamisesta vastaa Helsingin kaupungin asuntotuotanto (ATT).

”Raportin tulokset toimivat energiatehokkuustoimenpiteiden valinnan ja päätöksenteon tukena sekä lähtötietona toimenpiteiden yksityiskohtaisemmalle hanke- ja toteutussuunnittelulle. Valinnan toimenpideyhdistelmästä on tehnyt ATT”, toteaa asiantuntija Jenni Korsrå Hekasta.

Elinkaarikustannukset ja asumisolosuhteet ratkaisevia

Kohteen energiansäästötoimenpiteet valittiin huolellisen vertailun perusteella hyödyntäen monitavoiteoptimoinnin tuloksia ja Hekan teettämiä perusteellisia kiinteistön kuntotutkimuksia. Molempien rakennusten E-luku ennen remonttia oli F ja remontin jälkeen D, eli parannusta saatiin kahden energialuokan verran. 

”Valintoihin vaikuttivat energiansäästötavoitteiden lisäksi rakenteiden ja järjestelmien kunto ja uusimistarve sekä tontin rajoitteet maalämmön hyödyntämiselle. Myös kustannukset on huomioitava korjaustoimenpiteistä päätettäessä. Energiansäästötoimenpiteissä huomio on kuitenkin enemmän elinkaarikustannuksissa kuin investointikustannuksissa. Tämän kohteen valituilla toimenpiteillä saavutettavan energiansäästön on arvioitu olevan 44 prosenttia”, kertoo LVI-suunnittelupäällikkö Minna Launiainen ATT:stä.

”Käytäntö on aina teoriaa monimutkaisempaa ja lopulta suunnittelupöydällä tarkentuu, mikä toimenpideyhdistelmä on toteuttamiskelpoisin ja järkevin. Energiaremontti tarjoaa energiansäästön lisäksi samalla mahdollisuuden asumisolosuhteiden parantamiseen ja tämä näkökulma kannattaa myös pitää mielessä suunnitteluvaiheessa”, Korsrå lisää.

Valitut energiatoimet paransivat selvästi asumisen laatua kohteessa. ”Esimerkiksi uusitut ikkunat parantavat rakennuksen tiiveyttä ja pienentävät samalla epämiellyttävää vedon tunnetta. Lämmönjaon tasapainotuksella saavutetaan energiansäästön lisäksi kaikille asukkaille yhtenevä miellyttävä sisälämpötila”, Korsrå muistuttaa.

Toteutetut toimenpiteet: uudet ikkunat uudet ulko-ovet vesikaton lisälämmöneristys sokkeleiden lisälämmöneristys parvekkeiden lasitus pattereiden termostaattiventtiilien vaihtaminen poistoilmalämpöpumppujärjestelmä vesimittarit lämmitysverkon tasapainottaminen led-valaisimet aurinkopaneelit

Monitavoiteoptimointi ja sen tulokset

Tuhkimontie 10:n muodostuu kahdesta koneellisella poistoilmanvaihdolla varustetusta tiilirakenteisesta asuinkerrostalosta, joista toinen on kolmi- ja toinen nelikerroksinen.

Monitavoiteoptimoinnissa hyödynnetyt kohteen perustiedot eli tilanne ennen remonttia:

• asuntojen lukumäärä 129
• kerrosala noin 8 800 m²
• rakennustilavuus 25 000 Rm³
• normeerattu kaukolämmönkulutus: 54 kWh/Rm³
• kiinteistösähkönkulutus: 3,0 kWh/Rm³
• ikkunoiden U-arvo: 2,7 W/m²K
• yläpohjan U-arvo: 0,18 W/m²K

Monitavoiteoptimointi suoritettiin lämmitysjärjestelmäkohtaisesti siten, että kullekin päälämmitystavalle haettiin taloudellisimmat energiatehokkuustoimenpiteiden yhdistelmät. Taloudellisuuden tarkastelu tehtiin 25 vuoden ajanjaksolle.

Optimoinnissa vertaillut lämmitysjärjestelmät olivat seuraavat:

• kaukolämpöjärjestelmä
• kaukolämpö- ja poistoilmalämpöpumppujärjestelmä
• kaukolämpö- ja maalämpöpumppujärjestelmä
• kaukolämpö- ja ilmavesilämpöpumppujärjestelmä
• maalämpöpumppu- ja sähkökattilajärjestelmä

Kunkin päälämmitysjärjestelmän yhteyteen arvioitiin seuraavien energiatoimenpiteiden kannattavuutta:

• ikkunoiden uusiminen
• yläpohjan lämmöneristyksen parantaminen
• aurinkosähköpaneelien asennus
• koneellisen poistoilmanvaihdon muuttaminen koneelliseksi tulo- ja poistoilmanvaihdoksi (ei tutkittu päälämmitysmuodossa ”kaukolämpö ja poistoilmalämpöpumppujärjestelmä”)

Selvitys valmistui helmikuussa 2021.  Seuraavassa taulukossa on esitetty taloudellisiksi arvioituja toimenpidekokonaisuuksia lämmitysjärjestelmäkohtaisesti.

Taulukko. Monitavoiteoptimoinnin tuloksia taloudellisimmista toimenpidekokonaisuuksista eri lämmitysratkaisuille.
KL=kaukolämpö, MLP=maalämpöpumppu, IVLP=ilma-vesilämpöpumppu, PILP=poistoilmalämpöpumppu.
Lähde: Monitavoiteoptimointi-raportti, Granlund Oy

Muuttuja	Referenssi (1)	Kaukolämpö (2)	MLP (90kW) + KL (3)	MLP (90kW) + KL (4)	IVLP (90kW) + KL (5)	PILP (90kW) + KL (6)
Elinkaarikustannukset, t€	1997	2109	2052	2262	2186	2239
Investointikustannukset, t€	0	794	752	1109	627	692
Ostoenergiankulutus (kWh/m2a)	182	115	82	69	100	107
Kaukolämmönkulutus (kWh/m2a)	170	108	58	45	70	82
Sähköenergiankulutus (kWh/m2a)	12	7	25	24	30	25
Käyttökustannukset t€	1997	1315	1300	1153	1559	1547
Kokonais CO2-päästöt (tCO2ekv/25v)	3306	2295	1523	1349	1807	2052
IV-järjestelmä	Poisto	Tulo/ Poisto	Tulo/Poisto	Tulo/Poisto	Tulo/Poisto	Poisto
Lämmöntalteenoton hyötysuhde (%)	0	73	73	73	73	0
Yläpohjan U-arvo (W/m2K)	0.18	0.18	0.18	0.18	0.18	0.18
Aurinkosähköjärjestelmän koko (kW)	0	500	500	500	500	500
Maalämpöpumpun koko (kW)	Ei	Ei	90	90	Ei	Ei
Ikkunoiden U-arvo (W/m2K)	2.7	0.7	2.7	0.7	2.7	1
Poistoilmalämpöpumpun koko (kW)	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei	90
Ilmavesilämpöpumpun koko (kW)	Ei	Ei	Ei	Ei	50	Ei

Selvityksen tuloksia hyödynnettiin päätettäessä lopullista ratkaisua, joka on lähellä taulukon oikeanpuoleisinta vaihtoehtoa.

Teksti:
viestintäpäällikkö Sirpa Mustonen
puh. +358 (0) 50 370 6741
sirpa.mustonen@motiva.fi