1960-luvun kerrostalo A-energialuokkaan
Vuonna 1964 rakennettu kolmen asuinkerrostalon ja yhden liikerakennuksen kokonaisuus Helsingissä osoitteessa Myllypurontie 22 pääsee korjausremontoinnin ansiosta A-energialuokkaan. Kohde on Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka) omistama. Muun muassa julkisivun ja katon peruskorjauksen sisältävä urakka alkoi keväällä 2023 ja valmistuu kesän 2025 aikana.
Kuva. Helsingin kaupungin asunnot Oy:n eli Hekan omistama kolmen asuinkerrostalon ja yhden liikerakennuksen kokonaisuus sijaitsee Myllypurossa osoitteessa Myllypurontie 22.
”Oli iloinen yllätys, että rakennus, joka on peräisin 1960-luvulta, saavutti A-energialuokan, johon kaikki uudisrakennuksetkaan eivät pääse”, toteaa asiantuntija Jenni Korsrå Hekasta.
A-energialuokkaan päästiin muun muassa parantamalla rakenteiden energiatehokkuutta lisäeristämällä yläpohja ja ulkoseinät korjausten yhteydessä sekä uusimalla ikkunat.
”Iso energiansäästö saavutettiin rakentamalla koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla. Kaukolämpö korvattiin maalämmöllä ja päätyseiniin asennetaan aurinkopaneelit. Lämmitysjärjestelmäremontin yhteydessä lämmitysjärjestelmä tasapainotetaan. Myös yleisten tilojen valaistus uusittiin energiatehokkaaksi”, Korsrå selventää tehtyjä toimia.
Maalämmön ansiosta pystyttiin hyvin pienillä investointikustannuksilla toteuttamaan käyttökustannuksiltaan lähes ilmainen tuloilman viilennys, johon käytetään maalämpökaivoista saatavaa energiaa.
“Tällä pyritään varautumaan ilmaston lämpenemisen aiheuttamaan sisälämpötilojen nousuun, jotka nykytiedon mukaan voivat kesäisin nousta 1–2 astetta nykyisestä vuoteen 2050 mennessä. Viilennysprosessissa tuotettu lämpö ladataan maalämpökaivoihin, mikä pidentää kaivokentän käyttöikää”, lisää LVI-suunnittelupäällikkö Minna Launiainen Helsingin kaupungin Asuntotuotannosta.
Tehtyihin ratkaisuihin vaikutti niin sanottua monitavoiteoptimointia hyödyntävä selvitys, jossa arvioitiin ja laskettiin erilaisten ratkaisujen vaikutuksia kiinteistön energiatehokkuuteen, elinkaarikustannuksiin sekä hiilijalanjälkeen.
Toteutetut toimenpiteet:
|
Kunnianhimoinen kokonaisratkaisu kannatti
Myllypurontie 22 -kohteessa kunnianhimoinen kokonaisratkaisu oli elinkaarikustannusten, rakennuksen kokonaisenergiankulutuksen ja E-luvun näkökulmasta kannattava. Joka kohteessa sama logiikka ei kuitenkaan päde, vaan tarkastelu ja tavoitteiden miettiminen pitää tehdä aina kohdekohtaisesti.”Esimerkiksi ehjiä hyväkuntoisia rakenteita ei yleensä kannata lähteä uusimaan vain lisäeristämisellä saavutettavan energiansäästön vuoksi. Lämpöpumppujen ja aurinkopaneelienkin kannattavuus vaihtelee tapauskohtaisesti”, Korsrå muistuttaa.
Kun peruskorjaus on ajankohtainen, kannattaa panostaa kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ja käydä läpi, mitä asumisen laatua parantavia ja energiakustannuksia pienentäviä toimenpiteitä korjaukseen kannattaisi yhdistää. Joskus rajallisen budjetin takia saatetaan toteuttaa tietty ennalta suunniteltu korjaus, vaikka pidemmällä ajanjaksolla kustannuksia ja ympäristöä säästettäisiin, jos toimenpiteitä niputettaisiin samalla kerralla tehtäväksi. Erilaisia rahoitusvaihtoehtoja hankkeille kannattaakin selvittää, jotta elinkaaritaloudelliset investoinnit saadaan toteutettua silloin, kun ne on edullisinta toteuttaa suunnitellun korjauksen yhteydessä.
Monitavoiteoptimoinnissa voidaan vertailla parametrejä niin, että pystytään valitsemaan osittain keskenään ristiriitaisiin tavoitteisiin nähden parhaimmat ja kustannustehokkaimmat energiatehokkuustoimenpiteet ja tekniset ratkaisut kohteessa.
Monitavoiteoptimointi antaa suuntaa
Korsrån mukaan Myllypurontie 22 -kohteen toteutetut toimenpiteet eivät olleet yksi yhteen monitavoiteoptimoinnin suositusten kanssa. Merkittävin ero oli lämmöntalteenotolla varustetun koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon rakentaminen kohteeseen toisin kuin monitavoiteoptimoinnissa esitettiin.”Helena-hankkeessa tehdyissä monitavoiteoptimoinneissa toimenpiteiden kannattavuutta on arvioitu vain euroissa ja kilowattitunneissa. Monet energiatehokkuustoimenpiteet, kuten lämmöntalteenotolla varustetun tulo- ja poistoilmanvaihdon rakentaminen, vaikuttavat myös asumismukavuuteen, mitä on vaikea huomioida optimoinneissa. Ilmanvaihdon modernisointi ja nykyaikaistaminen kannatti tehdä nyt peruskorjauksen yhteydessä, kun rakenteet muutenkin avattiin. Ilman laajaa peruskorjausta toimenpide olisi huomattavan paljon kalliimpi”, Korsrå jatkaa.
Toteutettuihin toimenpiteisiin päädyttiin sekä monitavoiteoptimoinnin tulosten että suunnittelijoiden lisäarviointien perusteella. Korjaukseen saatiin ARA:n energia-avustus, jota Hekan peruskorjauskohteiden energiasuunnittelussa on tavoiteltu. Peruskorjaus rahoitetaan ARA:n korkotukilainalla, joten rakennussuunnitelmat ja kustannukset piti hyväksyttää ARA:lla.
Tarkemmin energiaselvityksen tuloksiin pääset tutustumaan oheisesta raportista:
Monitavoiteoptimointi ja hiilijalanjälki – HEKA Myllypurontie 22 (pdf) (3.1 MB)
Todellinen energiankulutus on monen tekijän summa
Energiankulutusarviot ovat niin sanotulla vakioidulla käytöllä simuloituja tuloksia. Pelkkä uusi tekniikka ei kuitenkaan määrää kohteen toteutuvaa energiankulutusta, vaan kulutukseen vaikuttaa myös rakennuksen käyttö ja ylläpito. Esimerkiksi se, miten paljon asukkaat kuluttavat lämmintä käyttövettä, tuulettavat tai säätävät sisälämpötilaa. Lisääntyvä ja monimutkaistuva talotekniikka edellyttää säästöjen syntymiseksi asiantuntevaa valvontaa, ylläpitoa ja ennakoivaa huoltoa.”Energiaremontin jälkeen on tärkeä huomioida myös asukasviestintä ja varmistaa, että järjestelmät toimivat niin kuin on suunniteltu. Uskon, että laskettu energiansäästö toteutuu. Kustannussäästöt riippuvat energian hinnankehityksestä. Viime vuodet ovat opettaneet, että sitä on vaikea ennustaa. Vähän energiaa kuluttava rakennus on joka tapauksessa paremmin suojassa energian hinnannousulta”, Korsrå kiteyttää.
Monet tehdyistä toimenpiteistä parantavat Korsrån mukaan myös asumisen laatua. Esimerkiksi rakenteiden parantamisen myötä vetoisuus häviää, lämmitysjärjestelmän uusimisen ja tasapainotuksen jälkeen lämpö jakautuu asuntoihin tasaisemmin ja ilmanvaihdon modernisoinnin jälkeen sisäilman laatu paranee. Energiansäästö tarkoittaa myös päästöjen vähenemistä, minkä lisäksi päästöjä vähentää myös uusiutuvan energian käyttö.
Energiatehokas rakennus on varautunut paremmin tulevaisuuteen myös joustokykynsä ansiosta. Kun lämmitystehoa pienennetään lyhytaikaisesti esimerkiksi kalliin sähkön hinnan vuoksi, energiatehokkaassa rakennuksessa sisälämpötila alenee hitaammin, mikä mahdollistaa paremman joustokyvyn. Joustoa tarvitaan sähkönkulutuksessa tulevaisuudessa yhä enemmän, kun sääriippuvaisen sähköntuotannon, eli tuuli- ja aurinkovoiman osuus sähköverkossa kasvaa.