Matalaenergiatalon määritelmiä

Rakenteelliselle matalaenergiatasolle päästään helposti lisäämällä eristystasoa ja parantamalla ikkunoiden ja lämmöntalteenoton energiatehokkuutta sekä rakennuksen ilmatiiviyttä. Samoilla menetelmillä päästään myös passiivienergiatason rakennetasolle.

Myös passiivitalojen rakentaminen on lisääntynyt. Kun mukaan otetaan uusiutuvan energian tehokas käyttö ja oma sähköntuotanto (aurinko- tai tuulienergia), on myös mahdollista rakentaa taloja joiden nettoenergian kulutus on nolla tai jotka jopa tuottavat vuositasolla enemmän energiaa kuin ne kuluttavat.

Matalaenergiatalo

Nykyisten rakentamismääräysten ohjeiden mukaan matalaenergiarakennusta suunniteltaessa tulisi laskennallisten lämpöhäviöiden olla enintään 85 prosenttia rakennukselle määritetystä vertailulämpöhäviöstä.

Matalaenergiatalo kuluttaa lämmitysenergiaa Etelä-Suomessa alle 60 kWh/brm² vuodessa ja Pohjois-Suomessa alle 90 kWh/brm² vuodessa.

Passiivienergiatalo

Passiivienergiatalo kuluttaa hyvin vähän lämmitysenergiaa. VTT:n määritelmän mukaan passiivitalo tarvitsee lämmitysenergiaa Etelä-Suomessa noin 20 kWh/brm² vuodessa ja Pohjois-Suomessa noin 30 kWh/brm² vuodessa.

Nollaenergiatalo ja plusenergiatalo

Vuositasolla nollaenergiatalo tuottaa uusiutuvaa energiaa vähintään saman verran kuin se kuluttaa uusiutumatonta energiaa. Plusenergiatalo puolestaan vuositasolla tuottaa energiaa enemmän kuin se kuluttaa.