Hyvä ilmanpitävyys on ehdoton edellytys rakennettaessa matala- tai passiivienergiataloa. Ilmatiiveyden saavuttaminen vaatii hyvin suunniteltujen rakenteiden lisäksi huolellista työtä rakennustyömaalla. Ilmatiiveyttä voidaankin pitää yhtenä rakentamisen laadun mittarina.

Ilmanvaihtolämmitys sopii hyvin matala- ja passiivienergiataloon. Hyvin eristetyssä talossa ei tarvita ikkunoiden alle pattereita vedon tunteen poistamiseksi. Tällä hetkellä ilmakiertoisten järjestelmien markkinaosuus uusissa pientaloissa on melko pieni. Ilmanvaihtolämmitys Ilmanvaihtolämmitys yhdistää ilmanvaihdon ja lämmityksen.

Tämä on erityisen tärkeää matala- ja passiivienergiataloissa, joissa pyritään välttämään jäähdytystarve. Leveät räystäät suojaavat myös ikkunoita paremmin vedeltä ja lumelta. Energiatehokkaissa ikkunoissa on niin hyvä lasiosa, että lämpöä karkaa enemmän karmeista ja puitteista. Yksi iso ikkuna on sen vuoksi energiatehokkaampi kuin monta pientä ikkunaa.

Ihanneratkaisu on rakentaa matala- tai passiivienergiatalo ja hyödyntää siinä uusiutuvaa energiaa, kuten puuta, aurinkoenergiaa ja maalämpöä. Taloudellisuus Lämmityksen aiheuttamat kustannukset koostuvat lämmitysjärjestelmän investointikustannuksista ja käyttökustannuksista. Markkinoilla olevien lämmitysjärjestelmien kokonaiskustannukset ovat melko lähellä toisiaan.

Passiivienergiatalon energiankulutus on 15 – 20 % normaalitalon energiankulutuksesta. Talo sijoitetaan tontille siten, että auringonvalo saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tarkasti. Lämmityksessä hyödynnetään myös aurinko- ja hukkaenergiaa. Vuotuinen kokonaisenergian kulutus on matalaenergiatalossa alle 150 kWh/m2 ja passiivitalossa alle 100 kWh/m 2 .

ASUMISEN UUDISTAMINEN 2009 2012 LOPPURAPORTTI Pilottikohteissa tutkittiin malliratkaisuja erilaisiin nolla- ja passiivienergiataloihin (kerrostaloihin, palvelutaloihin, ja pientaloihin), jotka olisi mahdollista monistaa alueratkaisuiksi. Muita tavoitteita olivat kokonaisen passiivitasoisen asuinkorttelin rakentaminen.