Hake-, pilke- ja halkokattilat

Puupolttoaineiden käyttö lämmityksessä on ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto, sillä puun poltto ei aiheuta hiilidioksidi- eikä rikkipäästöjä. Hiukkaspäästöjen minimoimisen kannalta säännöllinen huolto ja säätö on tärkeää. Lisäksi on tärkeää, että käytettävä polttoaine on riittävän kuivaa.

Puukattiloissa käytetään polttoaineina pilkkeitä, halkoja ja haketta. Lämmönjakojärjestelmänä on yleensä joko vesikiertoinen patteri- tai lattialämmitysverkko. Puulämmitysjärjestelmässä voi olla varaaja, johon kattilan kehittämä lämpö varastoidaan. Parhaimmillaan yksi lämmityskerta ja pesällinen polttoainetta riittää jopa vuorokaudeksi. Hyvän puukattilan hyötysuhde nimellisteholla on yli 80 prosenttia.

Kattilatyypit

Puukattilat jaetaan ala-, ylä- ja käänteispalokattiloihin. Pilkkeitä voidaan polttaa kaikissa kattiloissa, haketta vain stokeri- ja alapalokattilassa (stokeri = hakkeen ruuvisyöttölaite).

Yläpalokattilassa polttoainetta pitää lisätä pienissä erissä lyhyin väliajoin. Yläpalokattila vaatii rinnalleen lämminvesivaraajan, johon kattilan tuottamaa lämpöä varastoidaan. Yläpalokattila vaati asukkailta eniten työtä. Alapalokattilassa puun palaminen on tasaisempaa ja puun lisäysväli on pidempi kuin yläpalokattilalla.

Käänteispalokattilassa puu palaa kahdessa vaiheessa. Ensin puu kaasuuntuu, jonka jälkeen kaasu virtaa jälkipolttotilaan, jossa polttoaine palaa tehokkaasti. Kattilan toimintaperiaate mahdollistaa puhtaan palamisen ja tehokkaan lämmönsiirtymisen kattilaveteen.

Suunnittele myös puun hankinta ja varastointi

Puulämmitys vaati asukkailta enemmän työtä kuin muut lämmitystavat. Pientalon vuotuinen puupolttoaineen tarve on noin 20 pinokuutiometriä. Puulämmitystä harkittaessa on syytä miettiä etukäteen mistä polttoainetta hankitaan ja missä sitä säilytetään talossa tai tontilla. Puuta voidaan toki hankkia vuoden mittaan useammassa erässä. Pilkettä ja haketta voidaan säilyttää lämmittämättömässä varastossa.