Opiskelemaan korkeakouluun - Haussa puhtaan tulevaisuuden tekijöitä!

Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste ja sen ratkaisemiseksi tarvitsemme mm. vastuullisia valintoja ja uusiutuvaa energiaa. Uusiutuvalla energialla tarkoitetaan mm. aurinko- ja tuulivoimaa. Suomessa vuonna 2021 uusiutuvalla energialla katettiin 42 % energian kokonaiskulutuksesta. Lisäksi uusiutuvan energian tuotannon määrä kasvoi 3 prosenttiyksikköä vuodesta 2020. Uusiutuvan energian tukena toimivat hyvin lämpöpumput. Lämpöpumppujen avulla on mahdollista hyödyntää auringon tuottamaa lämpöä, kallioperässä olevaa geoenergiaa sekä hukkalämpöjä ja pienentää näin ostoenergian tarvetta.​

Uusiutuvalla energialla ja lämpöpumpuilla on suuri merkitys Suomen energiantuotannolle, mutta lisää vielä tarvitaan. Samalla tulevaisuudessa tarvitaan työvoimaa niin asennukseen, ylläpitoon ja huoltoon. Investointien määrät aurinkoenergiaan, lämpöpumppuihin ja tuulivoimaan ovat kasvaneet.

Korkeakoulujärjestelmä koostuu Suomessa kahdesta osasta: ammattikorkeakouluista ja yliopistoista. Ammattikorkeakoulut keskittyvät vahvemmin teorian ja käytännön yhdistämiseen ja yliopistossa paneudutaan tieteelliseen tarkasteluun ja analysointiin. Ammattikorkeakoulussa painottuu työelämälähtöisyys ja opintoihin sisältyy runsaasti työharjoittelua. Teoria kulkee käytännön rinnalla.

Yliopistossa teoriaan ja tutkimustietoon perehdytään enemmän. Käytäntöä ei ole unohdettu, mutta työharjoittelua voi sisällyttää ammattikorkeakoulua vähemmän opintoihin. Yliopistossa opiskelijat pääsevät testaamaan oppimaansa mm. yrityksiltä saatujen haasteiden ratkaisuissa.

Opinnot eroavat myös laajuudessaan: ammattikorkeakoulu on alempi korkeakoulututkinto (n. 3,5-4,5 vuotta), kun taas yliopistossa suoritetaan tekniikan kandidaatin tutkinto (alempi korkeakoulututkinto, 3 vuotta) ja jatkona diplomi-insinöörin tutkinto (ylempi korkeakoulututkinto, 2 vuotta). Tekniikan alalla yleisesti työllistymistilanne on hyvä, riippumatta valmistuuko ammattikorkeakoulusta vai yliopistosta.

Lue lisää:

• Tunin opiskelijalähettiläät: Miksi valita yliopisto-opinnot?
• LUT-yliopiston abitiimi: Yliopisto vai ammattikorkeakoulu?
• LUT-yliopiston abitiimi: Tekniikan opiskelu yliopistossa vai ammattikorkeakoulussa? DI vai insinööri (AMK)?

Ammattikorkeakoulu antaa valmiudet työskennellä asiantuntija-, suunnittelu- ja kehittämistehtävissä. Opintojen kesto on noin 3,5 – 4,5 vuotta ja laajuudeltaan opinnot ovat 210, 240 tai 270 opintopistettä tutkinnosta riippuen. Yksi opintopiste vastaa 27 tuntia työtä. Opiskelu ammattikorkeakoulussa on yleensä koulumaisempaa kuin yliopistossa ja opinnot suunnitellaan työelämän tarpeiden mukaan.

Opintojen rakenne on yleensä seuraavanlainen:

• perusopinnot: kieli- ja viestintäopinnot ja muut työelämävalmiuksia tukevat opinnot
• ammattiopinnot: ydinosaaminen opiskeltavasta alasta
• valinnaiset ja vapaasti valittavat opinnot: omien mielenkiintojen mukaan valittavat opinnot joko omassa tai muussa korkeakoulussa
• harjoittelu: teorian vieminen käytäntöön
• opinnäytetyö: työelämälähtöinen tutkimus- ja kehittämistyö. Opinnäytetyön laajuus on 15 opintopistettä.

Opiskelu järjestetään niin päivätoteutuksena kuin monimuotototeutuksena, joka soveltuu esimerkiksi työelämässä oleville. Opiskeluissa hyödynnetään sekä lähiopetusta, verkko-opiskeluympäristöjä kuin työssäoppimistakin. Jos kansainvälisyys kiinnostaa, niin nykyään on tarjolla tutkintoja englanninkielisinä ja lisäksi opintoihin voi sisällyttää harjoittelua ulkomailla tai lähteä vaihtoon.

Ammattikorkeakouluopinnoista on koottu lisätietoa ammattikorkeakoulujen yhteisille sivuille: www.ammattikorkeakouluun.fi

Lue kuulumisia ammattikorkeakoulusta:

• Aleksi Suomela opiskelee Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa XAMK:ssa LVI-insinööriksi:"Olen tehnyt opintoja todella paljon uusiin energiateknologioihin liittyen - suurimmassa osassa opintojaksoja on käsitelty näitä. Maailma on muuttumassa koko ajan. Vähähiilisyydessä tulee direktiivit vastaan ja pitää päästä tiettyihin tuloksiin. Esim. kaukolämmössä, lämmitysjärjestelmissä, ilmanvaihdossa, rakentamisessa.“
• Kari Heiskari, LVI-alan lehtori ja tutkintovastaava, ja Jukka Ylikunnari, energiatekniikan lehtori, opettavat Oulun ammattikorkeakoulu OAMK:ssa. Jukka ja Kari summaavat: "Energiamurros tai ilmastonmuutoksen hillitseminen ei ole mikään yksittäinen temppu, vaan monia pieniä asioita monella eri sektorilla. Jokainen voi tehdä pieniä asioita omassa työssä ja koulutuksessa. Koulutus tarjoaa sinulle mahdollisuuden vaikuttaa tulevaisuuteen.”

Yliopistosta saa valmiudet toimia esimerkiksi asiantuntijatehtävissä, vaativissa tutkimus- ja kehitystöiden parissa, päällikkö-, esimies- tai muissa johtotehtävissä tai konsulttina. 

Yliopisto-opinnot jakautuvat kahteen osaan:

• tekniikan kandidaatin tutkinto (alempi korkeakoulututkinto): laajuudeltaan tavallisesti 180 opintopistettä ja kestoltaan 3 vuotta. Opintopisteisiin sisältyy kandidaatintyö, eli opinnäytetyö. Kandidaatintyössä opiskelija soveltaa hankkimaansa osaamista.
• diplomi-insinöörin tutkinto (ylempi korkeakoulututkinto, maisterivaihe): laajuudeltaan noin 120 opintopistettä ja kestoltaan 2 vuotta. Ylemmän korkeakoulututkinnon osana tehdään diplomityö, joka on laajuudeltaan 30 opintopistettä. Opiskelija osoittaa opinnäytetyössään tuntevansa alansa tieteellisen tutkimustyön periaatteet, tunnistaa tehtävään liittyvät kehittämiskohteet ja osaa analysoita tutkimustuloksia.

Yliopistossa voi myös suorittaa pelkästään kandidaatin tutkinnon (alempi korkeakoulututkinto). Ammattikorkeakoulun jälkeen on mahdollista jatkaa opiskeluja suoraan diplomi-insinöörin tutkintoon (ylempi korkeakoulututkinto, maisterivaihe). Opintoja voi yhdistää myös sujuvasti osaksi työelämää.

Yliopistossa opiskelu on itsenäistä ja vaatii enemmän opintojen omatoimista suunnittelua. Pääaineen lisäksi opintoja valitaan myös muilta aloilta mielenkiinnon mukaisesti. Lisäksi opintoihin sisältyy kieli- ja viestintäopintoja sekä muita työelämää tukevia opintoja. Opintojen suunnittelussa auttavat opintoneuvojat, tuutorit sekä opettajat. Osa tutkinnoista on saatavilla englanniksi ja lisäksi jos kansainvälistyminen kiinnostaa, on opintoihin mahdollista sisällyttää vaihto-opiskeluja tai harjoitteluja ulkomailla.

Lue kuulumisia yliopistosta:

• Nellinoora Paananen opiskelee LUT-yliopistossa ympäristötekniikkaa: "Ympäristötekniikka on tulevaisuuden ala. Jos haluaa työskennellä yhteisen hyödyn eteen, lähestyy ongelmia ratkaisukeskeisesti, haluaa ymmärtää järjestelmiä ja prosesseja, niin kannattaa lähteä opiskelemaan ympäristötekniikkaa. Ympäristötekniikka on läpileikkaava ala ja osaamista tarvitaan monessa. Tällä ei sulje mitään ovia ja saa valmiuksia moneen.”
• Henrik Tolvanen, energiatekniikan yliopistolehtori, opettaa Tampereen teknillisessä yliopisto TUNIssa: "Kaikki alat ovat tärkeitä, mutta jos luonnontieteellisen osaamisen soveltaminen kiinnostaa, niin kannattaa opiskella tekniikan alaa. Ihminen on ulkoistanut liikkumisen, lämmityksen ja mekaanisen työn lähes kokonaan energialle."

Suomessa on useita ammattikorkeakouluja ja teknillisiä yliopistoja, joissa voi opiskella kestäviä energiateknologioita. Tyypillisimmät opintoalat ovat energiatekniikka, LVI- ja talotekniikka, sähkötekniikka ja ympäristötekniikka. 

Opintopolku-sivustolla voi tarkastella missä oppilaitoksissa voi esimerkiksi energia-, sähkö- ja ympäristötekniikkaa opiskella. Alla on linkit suoriin hakuihin Opintopolku.fi-sivustolle:​ 

Yhteishakuja keväällä ja syksyllä
Korkeakoulujen yhteishaussa on mahdollista hakea ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Niitä järjestetään kolme kappaletta: kaksi keväällä ja yksi syksyllä. Yhteishaussa voi hakea korkeintaan kuuteen eri koulutukseen. Hakulomake täytetään Opintopolku.fi-sivustolla.

Korkeakoulujen erillishaut ja joustavat hautYhteishakujen lisäksi korkeakoulut voivat järjestää erillisiä hakuja. Erillishaussa hakevat esimerkiksi ne, joilla on jo aiemmin suoritettuja opintoja. Tällaisia opintoja voivat olla alempi tai ylempi korkeakoulututkinto, muussa yliopistossa suoritetut opinnot, avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritetut opinnot. Osa hauista tehdään Opintopolku.fi-sivustolla. Lisäksi tietoa saa korkeakoulujen hakijapalveluista ja verkkosivuilta.

• Korkeakoulujen hakijapalveluiden yhteystiedot

Ammattiopistosta tai lukiosta ammattikorkeakouluun 
Lukio ja ammattiopistojen opiskelijat voivat joissain tapauksissa suorittaa korkeakouluopintoja osana toisen asteen opintojaan. Opiskelijat hakevat valmistuttuaan erillishaussa opiskelupaikan korkeakouluun. Tietoa toisen asteen opintojen yhteydessä suoritettavista korkeakouluopinnoista saa oman oppilaitoksen opinto-ohjaajalta.

• Lue kuulumisia: Väylä-opinnoilla ammattiopistosta suoraan ammattikorkeakouluun. Wiljami Huuhtanen opiskelee sähkö- ja automaatiotekniikkaa ammattiopisto Keudassa ja suorittaa samalla opintoja ammattikorkeakoulusta: "Väylä-opinnot on ns. suora linja ammattikorkeakouluun; ilman pääsykokeita voi ilmoittautua jatkamaan opintoja. Siitä on jatkossa etua, jos aion jatkaa opiskelua."

AURINKOLÄMPÖ

Aurinkolämmitysjärjestelmät ottavat aurinkoenergiaa suoraan talteen ja siirtävät tämän energian lämpövarastoon, josta se voidaan tarvittaessa siirtää käyttökohteisiin. Aurinkokeräimen tehtävänä on muuttaa auringon säteily lämmöksi. Keräimestä lämpöenergia siirretään lämmönsiirtoaineen välityksellä eteenpäin. Järjestelmät koostuvat yleensä lämmön keruulaitteistosta, lämpövarastosta ja lämmön siirtoputkistosta.

AURINKOSÄHKÖ

Aurinkosähkön tuottaminen perustuu auringon säteilyenergian hyödyntämiseen. Auringonsäteily koostuu fotoneista eli hiukkasista, jotka kuljettavat auringon säteilyenergiaa. Osuessaan aurinkokennoihin fotonit luovuttavat energiansa kennojen materiaalin elektroneille. Nämä fotoneilta energiaa saaneet elektronit muodostavat sähkövirran aurinkokennojen virtajohtimiin. Aurinkosähkö edistää myös Suomen sähköomavaraisuutta.

ENERGIAMURROS

Energiamurros tarkoittaa energiantuotannon ja -kulutuksen uudistumista, kun yhteiskuntamme siirtyy hiilineutraaliksi. Tässä siirtymässä tulee parantaa energiatehokkuutta ja korvata fossiiliset polttoaineet päästöttömillä. Energiankuluttajat voivat jo olla energiantuottajia uusiutuvan energian tuotantoteknologioiden ja muun muassa rakennuksiin integroidun energiantuotannon kautta, kun aiemmin energiajärjestelmät ovat olleet pitkälti keskitettyjä. Sääriippuvainen energiantuotanto vaatii joko kulutuksen joustoa tai varastoimisteknologioiden kehittämistä.

HIILINEUTRAALIUS

Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että kaikki tuotetut hiilidioksidipäästöt on kyettävä ottamaan talteen. Hiilidioksidipäästöt voidaan sitoa ilmakehästä hiilinieluihin. Hiilinielut sitovat enemmän hiilidioksidia kuin päästävät ilmakehään ja luonnon omia hiilinieluja ovat maaperä, metsät ja valtameret. Koska luonnon hiilinieluihin varastoitunut hiilidioksidi voi vapautua ilmakehään esimerkiksi metsäpalojen tai hakkuiden vuoksi, on ensisijaisesti vähennettävä päästöjä.

LÄMPÖPUMPUT

Ilmalämpöpumput, ilma-vesilämpöpumput ja maalämpöpumput kasvattavat jatkuvasti suosiotaan. Lämpöpumpputyypistä riippuen lämpöenergiaa otetaan ulkoilmasta, talon ilmanvaihtoputkiston poistoilmasta, teollisuuden hukkalämmöistä, vedestä, maasta tai kalliosta. Talon ulkopuolelta otettava lämpö on pääosin auringosta peräisin olevaa energiaa lukuun ottamatta kallioperän lämpöä, joka on suurimmalta osin maapallon ytimestä johtuvaa lämpöä.

UUSIUTUVA ENERGIA

Uusiutuvalla energialla tarkoitetaan muista kuin fossiilisista lähteistä peräisin olevaa energiaa. Uusiutuvaksi energiaksi luetaan tuuli- ja aurinkoenergia, geoterminen energia (maaperän pinnan alle varastoitunut lämpö), ympäristön energia (ilma, pintavesi, jätevesi), vuorovesi- ja aaltoenergia ja muu valtamerienergia, vesivoima, biomassa sekä kaatopaikoilla ja jätevedenpuhdistamoissa syntyvä kaasu ja biokaasu. Aalto- ja vuorovesienergian tuotanto ei Suomessa nykyteknologialla ole kannattavaa, eikä niillä ainakaan vielä ole merkitystä energiantuotannossamme.

TUULIVOIMA

Suomessa erityisesti talvikuukaudet ovat tuulisia kesäkuukausiin verrattuna. Tuulivoiman tuotantoon hyvin soveltuvia alueita on rannikoilla, merialueilla, tuntureilla ja monin paikoin myös sisämaassa. Viime vuosina tuulivoimaloita on rakennettu aiempiin vuosiin nähden runsaasti. Tuulivoima on uusiutuvaa energiaa ja lähes päästötöntä. Lisäksi tuulivoiman rakentaminen kasvattaa kotimaassa tuotetun energian osuutta ja vähentää tuontiriippuvuutta.