Opiskelemaan korkeakouluun - Haussa puhtaan tulevaisuuden tekijöitä!
Kestävien energiateknologioiden koulutus korkeakouluissa
Mietitkö jatko-opintoja? Olemme koonneet tietoa millaista opiskelu korkeakoulussa on, miten opintoihin hakeudutaan ja millä opintoaloilla voit opiskella kestäviin energiateknologioihin liittyviä opintoja. Lue myös kokemuksia opiskelijoilta, työssä olevilta ja opettajilta. Lähde opiskelemaan kestäviä energiateknologioita ja tule mukaan tekemään energiamurrosta!"Energiamurros vaatii rakennetun ympäristön ja uusiutuvan energian osaajia, joilla on hallussa uudet energiateknologiat. Tutkimusten mukaan uusia osaamistarpeita rakennuksiin liittyen ovat erilaisten järjestelmien kytkeminen samaan kohteeseen eli niin sanotut hybridijärjestelmät sekä näihin liittyen erilaisten automaatiojärjestelmien yhdistäminen ja ohjelmointi. Uusiutuvan energian osalta osaamista tarvitaan muun muassa järjestelmämitoitukseen sekä sähköasennuksiin liittyen osaamiseen laajentamista. Tarvetta on myös entistä laaja-alaisemmalle ja eri alojen tietoja yhdistävälle osaamiselle eri rakennuksen elinkaaren vaiheisiin, sekä palvelujen kehittämiselle."
– Johanna Kirkinen, erityisasiantuntija, Energiavirasto
"Tämä ala on tulevaisuuden ala. Nyt näkee selvästi, laajassa kuvassa, että vaikka rakentaminen sakkaa, niin energia- ja energiatehokkuuspuolella työmäärä kasvaa kokoajan. Kiinteistöjä pitää remontoida ja uudistaa. Pitää saada energiakulutusta laskemaan ja kiinteistöistä pitää saada entistä älykkäämpiä."
– Timo-Mikael Sivula, hankekehityspäällikkö, Granlund
"Vihreällä vedyllä on erittäin merkittävä rooli tulevaisuudessa uusiutuvan energian tuotannossa, varastoinnissa, käytössä sekä ilmaston muutoksen hillinnässä"
– Jari Kiviaho, tutkimusprofessori, VTT
"Jos haluaa tehdä uusiutuvan energian parissa töitä, opiskelee vaan jotain siihen liittyvää, oman mielenkiinnon mukaan. Työelämän kautta voi sitten kohdentaa omaa mielenkiintoaan. Opiskeluvaiheessa sitä ei tarvitse tietää tai päättää."
– Kimmo Karjalainen, aurinkosähköjärjestelmien tuotepäällikkö, Eltel Networks Oy
"Mitä enemmän oppii, sitä enemmän kiinnostaa. Tämä on tulevaisuuden ala. Jos taas on opiskellut muutakin alaa energia-alaan liittyen, niin sekin on hyvä. Moniosaajia tarvitaan tulevaisuudessa. Kestävään kehitykseen liittyen esim. rakennus- ja talotekniikka-ala on olennaisia."
– Juhamatti Meetteri, energiatehokkuuden asiantuntija, Motiva Oy
Energiamurros tarvitsee tekijöitä
Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste ja sen ratkaisemiseksi tarvitsemme mm. vastuullisia valintoja ja uusiutuvaa energiaa. Uusiutuvalla energialla tarkoitetaan mm. aurinko- ja tuulivoimaa. Suomessa vuonna 2023 uusiutuvalla energialla katettiin 42 % energian kokonaiskulutuksesta. Erilaiset lämpöpumput ovat tärkeä osa uusiutuvan energian hyödyntämistä. Ne käyttävät kaikkea ympäristön energiaa (ilma, vesi, geoenergia, hukkalämmöt) ja pienentävät näin ostoenergian tarvetta.
Uusiutuvalla energialla on suuri merkitys Suomen energiantuotannolle, mutta lisää vielä tarvitaan. Samalla tulevaisuudessa tarvitaan työvoimaa niin asennukseen, ylläpitoon ja huoltoon. Investointien määrät aurinkoenergiaan, lämpöpumppuihin ja tuulivoimaan ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina.
Uusiutuvalla energialla on suuri merkitys Suomen energiantuotannolle, mutta lisää vielä tarvitaan. Samalla tulevaisuudessa tarvitaan työvoimaa niin asennukseen, ylläpitoon ja huoltoon. Investointien määrät aurinkoenergiaan, lämpöpumppuihin ja tuulivoimaan ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina.
Arvioiden mukaan työmäärän tarve kasvaa aurinko-, tuuli- ja lämpöpumppualalla. Lähde: Smart Energy Transition, 2021
| Tuulivoima | Aurinkoenergia | Lämpöpumput |
|
|
|
Ammattikorkeakouluun vai yliopistoon?
Korkeakoulujärjestelmä koostuu Suomessa kahdesta osasta: ammattikorkeakouluista ja yliopistoista. Ammattikorkeakoulut keskittyvät vahvemmin teorian ja käytännön yhdistämiseen ja yliopistossa paneudutaan tieteelliseen tarkasteluun ja analysointiin. Ammattikorkeakoulussa painottuu työelämälähtöisyys ja opintoihin sisältyy runsaasti työharjoittelua. Teoria kulkee käytännön rinnalla.
Yliopistossa teoriaan ja tutkimustietoon perehdytään enemmän. Käytäntöä ei ole unohdettu, mutta työharjoittelua voi sisällyttää ammattikorkeakoulua vähemmän opintoihin. Yliopistossa opiskelijat pääsevät testaamaan oppimaansa mm. yrityksiltä saatujen haasteiden ratkaisuissa.
Opinnot eroavat myös laajuudessaan: ammattikorkeakoulu on alempi korkeakoulututkinto (n. 3,5-4 vuotta), kun taas yliopistossa suoritetaan tekniikan kandidaatin tutkinto (alempi korkeakoulututkinto, 3 vuotta) ja jatkona diplomi-insinöörin tutkinto (ylempi korkeakoulututkinto, 2 vuotta). Tekniikan alalla yleisesti työllistymistilanne on hyvä, riippumatta valmistuuko ammattikorkeakoulusta vai yliopistosta.
Lue lisää:
- Tunin opiskelijalähettiläät: Miksi valita yliopisto-opinnot?
- LUT-yliopiston abitiimi: Yliopisto vai ammattikorkeakoulu?
- LUT-yliopiston abitiimi: Tekniikan opiskelu yliopistossa vai ammattikorkeakoulussa? DI vai insinööri (AMK)?
Opiskelu ammattikorkeakoulussa
Ammattikorkeakoulu antaa valmiudet työskennellä asiantuntija-, suunnittelu- ja kehittämistehtävissä. Opintojen kesto on noin 3,5 – 4,5 vuotta ja laajuudeltaan opinnot ovat 210, 240 tai 270 opintopistettä tutkinnosta riippuen. Yksi opintopiste vastaa 27 tuntia työtä. Opiskelu ammattikorkeakoulussa on yleensä koulumaisempaa kuin yliopistossa ja opinnot suunnitellaan työelämän tarpeiden mukaan.
Opintojen rakenne on yleensä seuraavanlainen:
Ammattikorkeakouluopinnoista on koottu lisätietoa ammattikorkeakoulujen yhteisille sivuille: www.ammattikorkeakouluun.fi
Opintojen rakenne on yleensä seuraavanlainen:
- perusopinnot: kieli- ja viestintäopinnot ja muut työelämävalmiuksia tukevat opinnot
- ammattiopinnot: ydinosaaminen opiskeltavasta alasta
- valinnaiset ja vapaasti valittavat opinnot: omien mielenkiintojen mukaan valittavat opinnot joko omassa tai muussa korkeakoulussa
- harjoittelu: teorian vieminen käytäntöön
- opinnäytetyö: työelämälähtöinen tutkimus- ja kehittämistyö. Opinnäytetyön laajuus on 15 opintopistettä.
Ammattikorkeakouluopinnoista on koottu lisätietoa ammattikorkeakoulujen yhteisille sivuille: www.ammattikorkeakouluun.fi
Lue kuulumisia ammattikorkeakoulusta:
- Aleksi Suomela opiskelee Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa XAMK:ssa LVI-insinööriksi:"Olen tehnyt opintoja todella paljon uusiin energiateknologioihin liittyen - suurimmassa osassa opintojaksoja on käsitelty näitä. Maailma on muuttumassa koko ajan. Vähähiilisyydessä tulee direktiivit vastaan ja pitää päästä tiettyihin tuloksiin. Esim. kaukolämmössä, lämmitysjärjestelmissä, ilmanvaihdossa, rakentamisessa.“
- Kari Heiskari, LVI-alan lehtori ja tutkintovastaava, ja Jukka Ylikunnari, energiatekniikan lehtori, opettavat Oulun ammattikorkeakoulu OAMK:ssa. Jukka ja Kari summaavat: "Energiamurros tai ilmastonmuutoksen hillitseminen ei ole mikään yksittäinen temppu, vaan monia pieniä asioita monella eri sektorilla. Jokainen voi tehdä pieniä asioita omassa työssä ja koulutuksessa. Koulutus tarjoaa sinulle mahdollisuuden vaikuttaa tulevaisuuteen.”
Opiskelu yliopistossa
Yliopistosta saa valmiudet toimia esimerkiksi asiantuntijatehtävissä, vaativissa tutkimus- ja kehitystöiden parissa, päällikkö-, esimies- tai muissa johtotehtävissä tai konsulttina.
Yliopisto-opinnot jakautuvat kahteen osaan:
Yliopistossa opiskelu on itsenäistä ja vaatii enemmän opintojen omatoimista suunnittelua. Pääaineen lisäksi opintoja valitaan myös muilta aloilta mielenkiinnon mukaisesti. Lisäksi opintoihin sisältyy kieli- ja viestintäopintoja sekä muita työelämää tukevia opintoja. Opintojen suunnittelussa auttavat opintoneuvojat, tuutorit sekä opettajat. Osa tutkinnoista on saatavilla englanniksi ja lisäksi jos kansainvälistyminen kiinnostaa, on opintoihin mahdollista sisällyttää vaihto-opiskeluja tai harjoitteluja ulkomailla.
Yliopisto-opinnot jakautuvat kahteen osaan:
- tekniikan kandidaatin tutkinto (alempi korkeakoulututkinto): laajuudeltaan tavallisesti 180 opintopistettä ja kestoltaan 3 vuotta. Opintopisteisiin sisältyy kandidaatintyö, eli opinnäytetyö. Kandidaatintyössä opiskelija soveltaa hankkimaansa osaamista.
- diplomi-insinöörin tutkinto (ylempi korkeakoulututkinto, maisterivaihe): laajuudeltaan noin 120 opintopistettä ja kestoltaan 2 vuotta. Ylemmän korkeakoulututkinnon osana tehdään diplomityö, joka on laajuudeltaan 30 opintopistettä. Opiskelija osoittaa opinnäytetyössään tuntevansa alansa tieteellisen tutkimustyön periaatteet, tunnistaa tehtävään liittyvät kehittämiskohteet ja osaa analysoita tutkimustuloksia.
Yliopistossa opiskelu on itsenäistä ja vaatii enemmän opintojen omatoimista suunnittelua. Pääaineen lisäksi opintoja valitaan myös muilta aloilta mielenkiinnon mukaisesti. Lisäksi opintoihin sisältyy kieli- ja viestintäopintoja sekä muita työelämää tukevia opintoja. Opintojen suunnittelussa auttavat opintoneuvojat, tuutorit sekä opettajat. Osa tutkinnoista on saatavilla englanniksi ja lisäksi jos kansainvälistyminen kiinnostaa, on opintoihin mahdollista sisällyttää vaihto-opiskeluja tai harjoitteluja ulkomailla.
Lue kuulumisia yliopistosta:
- Nellinoora Paananen opiskelee LUT-yliopistossa ympäristötekniikkaa: "Ympäristötekniikka on tulevaisuuden ala. Jos haluaa työskennellä yhteisen hyödyn eteen, lähestyy ongelmia ratkaisukeskeisesti, haluaa ymmärtää järjestelmiä ja prosesseja, niin kannattaa lähteä opiskelemaan ympäristötekniikkaa. Ympäristötekniikka on läpileikkaava ala ja osaamista tarvitaan monessa. Tällä ei sulje mitään ovia ja saa valmiuksia moneen.”
- Henrik Tolvanen, energiatekniikan yliopistolehtori, opettaa Tampereen teknillisessä yliopisto TUNIssa: "Kaikki alat ovat tärkeitä, mutta jos luonnontieteellisen osaamisen soveltaminen kiinnostaa, niin kannattaa opiskella tekniikan alaa. Ihminen on ulkoistanut liikkumisen, lämmityksen ja mekaanisen työn lähes kokonaan energialle."
Missä voi opiskella?
Suomessa on useita ammattikorkeakouluja ja teknillisiä yliopistoja, joissa voi opiskella kestäviä energiateknologioita. Tyypillisimmät opintoalat ovat energiatekniikka, LVI- ja talotekniikka, sähkötekniikka ja ympäristötekniikka.
Opintopolku-sivustolla voi tarkastella missä oppilaitoksissa voi esimerkiksi energia-, sähkö- ja ympäristötekniikkaa opiskella. Alla on linkit suoriin hakuihin Opintopolku.fi-sivustolle:
Opintopolku-sivustolla voi tarkastella missä oppilaitoksissa voi esimerkiksi energia-, sähkö- ja ympäristötekniikkaa opiskella. Alla on linkit suoriin hakuihin Opintopolku.fi-sivustolle:
Opintopolku.fi-sivuston kautta voi tutustua opintoaloihin ja missä korkeakouluissa niitä koulutetaan. Tämän jälkeen kannattaa perehtyä opintoalaa tarjoavien korkeakoulujen verkkosivuihin. Korkeakoulujen verkkosivuilla on hyvin kerrottu mitä opintoja tutkintoon sisältyy. Korkeakoulujen sivuilta yleensä löytyy myös hakijan opas, johon kannattaa perehtyä hakuvaiheessa.
Miten hakea opiskelemaan korkeakouluun?
Yhteishakuja keväällä ja syksyllä
Korkeakoulujen yhteishaussa on mahdollista hakea ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Niitä järjestetään kolme kappaletta: kaksi keväällä ja yksi syksyllä. Yhteishaussa voi hakea korkeintaan kuuteen eri koulutukseen. Hakulomake täytetään Opintopolku.fi-sivustolla.
Korkeakoulujen erillishaut ja joustavat haut
Yhteishakujen lisäksi korkeakoulut voivat järjestää erillisiä hakuja. Erillishaussa hakevat esimerkiksi ne, joilla on jo aiemmin suoritettuja opintoja. Tällaisia opintoja voivat olla alempi tai ylempi korkeakoulututkinto, muussa yliopistossa suoritetut opinnot, avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritetut opinnot. Osa hauista tehdään Opintopolku.fi-sivustolla. Lisäksi tietoa saa korkeakoulujen hakijapalveluista ja verkkosivuilta.
Ammattiopistosta tai lukiosta ammattikorkeakouluun
Lukio ja ammattiopistojen opiskelijat voivat joissain tapauksissa suorittaa korkeakouluopintoja osana toisen asteen opintojaan. Opiskelijat hakevat valmistuttuaan erillishaussa opiskelupaikan korkeakouluun. Tietoa toisen asteen opintojen yhteydessä suoritettavista korkeakouluopinnoista saa oman oppilaitoksen opinto-ohjaajalta.
Korkeakoulujen yhteishaussa on mahdollista hakea ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Niitä järjestetään kolme kappaletta: kaksi keväällä ja yksi syksyllä. Yhteishaussa voi hakea korkeintaan kuuteen eri koulutukseen. Hakulomake täytetään Opintopolku.fi-sivustolla.
Korkeakoulujen erillishaut ja joustavat haut
Yhteishakujen lisäksi korkeakoulut voivat järjestää erillisiä hakuja. Erillishaussa hakevat esimerkiksi ne, joilla on jo aiemmin suoritettuja opintoja. Tällaisia opintoja voivat olla alempi tai ylempi korkeakoulututkinto, muussa yliopistossa suoritetut opinnot, avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritetut opinnot. Osa hauista tehdään Opintopolku.fi-sivustolla. Lisäksi tietoa saa korkeakoulujen hakijapalveluista ja verkkosivuilta.
Ammattiopistosta tai lukiosta ammattikorkeakouluun
Lukio ja ammattiopistojen opiskelijat voivat joissain tapauksissa suorittaa korkeakouluopintoja osana toisen asteen opintojaan. Opiskelijat hakevat valmistuttuaan erillishaussa opiskelupaikan korkeakouluun. Tietoa toisen asteen opintojen yhteydessä suoritettavista korkeakouluopinnoista saa oman oppilaitoksen opinto-ohjaajalta.
- Lue kuulumisia: Väylä-opinnoilla ammattiopistosta suoraan ammattikorkeakouluun. Wiljami Huuhtanen opiskelee sähkö- ja automaatiotekniikkaa ammattiopisto Keudassa ja suorittaa samalla opintoja ammattikorkeakoulusta: "Väylä-opinnot on ns. suora linja ammattikorkeakouluun; ilman pääsykokeita voi ilmoittautua jatkamaan opintoja. Siitä on jatkossa etua, jos aion jatkaa opiskelua."
Koulutuspolut korkeakouluun ja siitä eteenpäin
Hakukelpoisuuden korkeakouluopintoihin saa mm. suorittamalla yliopistotutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon.
Jos korkeakoulun jälkeen haluaa täydentää osaamistaan, se on mahdollista monin eri tavoin:
Lähde: Opintopolku.fi
Jos korkeakoulun jälkeen haluaa täydentää osaamistaan, se on mahdollista monin eri tavoin:
- Työelämässä oleva voi täydentää osaamistaan esimerkiksi lisä- tai täydennyskoulutuksilla. Työssäoppimalla on mahdollista myös hakeutua haastavampiin tehtäviin ja/tai syventää osaamistaan tietyllä alalla.
- Työkokemusta omaavalle on tarjolla ylempi ammattikorkeakoulututkinto osaamisen täydentämiseksi. Ammattikorkeakoulun jälkeen voi myös siirtyä yliopistoon opiskelemaan ylempää korkeakoulututkintoa.
- Ylempi korkeakoulututkinto (diplomi-insinööritutkinto, ylempi ammattikorkeakoulututkinto) antaa myös mahdollisuuden lähteä tekemään lisensiaatin- tai tohtorin tutkintoa.
Lähde: Opintopolku.fi