Opiskelemaan ammattiopistoon – Haussa muutoksen tekijöitä!

Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste ja sen ratkaisemiseksi tarvitsemme mm. vastuullisia valintoja ja uusiutuvaa energiaa. Uusiutuvalla energialla tarkoitetaan mm. aurinko- ja tuulivoimaa. Suomessa vuonna 2023 uusiutuvalla energialla katettiin 42 % energian kokonaiskulutuksesta. Erilaiset lämpöpumput ovat tärkeä osa uusiutuvan energian hyödyntämistä. Ne käyttävät kaikkea ympäristön energiaa (ilma, vesi, geoenergia, hukkalämmöt) ja pienentävät näin ostoenergian tarvetta.

Uusiutuvalla energialla on suuri merkitys Suomen energiantuotannolle, mutta lisää vielä tarvitaan. Samalla tulevaisuudessa tarvitaan työvoimaa niin asennukseen, ylläpitoon ja huoltoon. Investointien määrät aurinkoenergiaan, lämpöpumppuihin ja tuulivoimaan ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina.

Alan terveiset

Toimitusjohtaja Kai Puustinen, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:

Ilmastonmuutos ja energiamurros muuttavat yhteiskuntaa ja sähköalaa paljon, kun hiilineutraali uusiutuva sähkö korvaa vanhat tuotantotavat. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi aurinko- ja tuulisähkön asentamiseen ja huoltoon tarvitaan paljon lisää osaavia ammattilaisia. Työtä riittää myös muiden uusien teknologioiden kanssa kuten sähköisessä liikenteessä tai älykkäiden talotekniikoiden asentamisessa.

Sähköalalla on perinteisesti ollut hyvä palkka ja työllistymistilanne. Uusien teknologioiden yleistyminen tarkoittaa, että tekijöitä tarvitaan vieläkin enemmän, jotta niin perinteiseen työhön kuin uusiinkin ratkaisuihin riittää toteuttajia. Uudet ratkaisut tarkoittavat lisäksi monipuolisempia hommia, joihin voi halutessaan yhdistää poikkitieteellistä osaamista vaikkapa tietotekniikasta.

Toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen, Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:

Lämpöpumppuala on hyvin merkittävässä roolissa Suomen lämmityksen sähköistyessä.  Alan rooli on entisestään kasvamassa. Suomessa on jo yli miljoona lämpöpumppua. Alalla työskentelee jo noin 5 000 henkilöä.

Lämpöpumppuala tarvitsee enenevästi talo-, kylmä-, automaatio- ja energiatekniikan taitajia niin asennus- kuin huoltotehtäviin. Lämpöpumppualasta uskaltaa sanoa, että se on todella tulevaisuuden ala, joka on osaajille täynnä mahdollisuuksia.

Toiminnanjohtaja Pauli Tarna, Suomen Kylmäliikkeiden Liitto SKLL ry:

Tiesitkö, että jos kylmää ei olisi saatavilla, netti ja kännykkäliikenne alkaisi pätkiä jo kahden tunnin sisällä ja jo vuorokauden päästä molemmat olisivat täysin poissa käytöstä. Viikon päästä suklaa loppuisi kaupoista, sillä senkin valmistuksessa tarvitaan kylmää.

Uudet kylmäaineet, lisääntyvä IoT-tekniikan käytön tuoma älykkyys sekä itse kylmälaitteiden kehitys monipuolistavat kylmäalaa. Alan vihreä siirtymä vaikuttaa omalta osaltaan myös merkittävästi ilmastonmuutoksen pienentämiseen. EU:n energiamurroksen sekä muuttuvan lainsäädännön ansiosta kylmäalalla tulee olemaan täystyöllisyys vuosikymmeniä eteenpäin. Toivotamme kaikki uudet osaajat työskentelemään kanssamme.

Seuraavassa on esitelty uusiutuvaan energiaan liittyvät tutkinnon osat. Tuulivoima-asentajalle ei perustutkinnossa ole omaa erillistä tutkinnon osaa, mutta sähköasentajaksi valmistuneella on valmiudet toimia tuulivoima-alalla. LVI- ja sähköasentajan pätevyydellä pystyy lähtökohtaisesti toimimaan monissa uusiutuvan energian ja lämpöpumppujen asentamiseen, ylläpitoon ja korjaukseen liittyvissä tehtävissä. LVI-asentajaksi voi opiskella käymällä talotekniikan perustutkinnon ja sähköasentajaksi sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon.​

Osassa oppilaitoksia tutkinnon osiin sisältyy pakollinen harjoittelu, joten opiskelija saa myös käytännön kokemusta. Opiskelijan oma aktiivisuus myös kesätöiden hankinnassa kannattaa, sillä kesätyöt ja työharjoittelut ovat erinomaisia mahdollisuuksia tutustua käytännön työelämään, saada kokemusta erilaisista hankkeista ja tutustua tuleviin työnantajiin.

Aurinkosähköjärjestelmäasennukset, 25 osp
Perustutkinto: sähkö- ja automaatioalan perustutkinto

Aurinkosähköjärjestelmäasennukset –tutkinnon osa on valinnainen. Tutkinnon osassa opiskelija laatii työkohtaisen toteutussuunnitelman ja tekee esivalmistelut, toteuttaa aurinkosähköjärjestelmien asennuksen ja käyttöönottotarkastuksen sekä dokumentoi ja luovuttaa työn.

Aurinkolämpölaitteistojen asentaminen, 15 osp
Perustutkinto: talotekniikan perustutkinto

Aurinkolämpölaitteistojen asentaminen on valinnainen tutkinnon osa. Tutkinnon osassa opiskelija valmistelee aurinkolämpölaitteistojen asennustyöt, asentaa aurinkolämpölaitteiston, varmistaa lopputuloksen laadun ja varmistaa työn aikaisen turvallisuuden ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen, esimerkiksi lajittelee työssä syntyvät jätteet.​

Huom! Aurinkolämpölaitteistojen asentamiseen pätevöityy myös talotekniikan perustutkinnon suorittamalla, eli opiskelemalla LVI-asentajaksi.

Maalämpölaitteistojen asentaminen, 15 osp
Perustutkinto: talotekniikan perustutkinto

Maalämpölaitteistojen asentaminen on valinnainen tutkinnon osa. Tutkinnon osassa opiskelija valmistelee maalämpölaitteiston asennustyöt, asentaa maalämpölaitteiston sekä varmistaa lopputuloksen laadun, työn aikaisen turvallisuuden ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen, esimerkiksi lajittelee työssä syntyvät jätteet.

Pienkylmälaitteiden ja ilmalämpöpumppujen asentaminen, 15 osp
Perustutkinto: talotekniikan perustutkinto

Pienkylmälaitteiden ja ilmalämpöpumppujen asentaminen –tutkinnon osa on valinnainen. Tutkinnon osan suorittamisen jälkeen opiskelija osaa asentaa alle kolme kiloa kylmäainetta sisältävän pienkylmälaitteen ja ilmalämpöpumpun, varmistaa, että laite toimii häiriöttömästi ja energiatehokkaasti ja antaa käyttöopastuksen. Hän osaa työskennellä kylmäaineiden kanssa vaarantamatta työturvallisuutta ja ympäristöä. ​Asentajan pätevyys haetaan Tukesista todistuksella.

Huom! Sisällyttämällä pienkylmälaitteiden ja ilmalämpöpumppujen asentaminen tutkinnon osan sähkö- ja automaatioalan perustutkintoon, on sähköasentajan mahdollista toteuttaa kokonaisuudessaan ilmalämpöpumppujen asentaminen kohteella. Hänellä on tällöin pätevyys kylmäaineiden käsittelyyn ja sähköasennuksiin, joita ilmalämpöpumpun asennustyössä tarvitaan.

Tutustu eri tutkintoihin ja tutkinnon osiin ePerusteissa!​

ePerusteet-palveluun on koottu tutkintojen perusteet, eli tätä kautta voi tutustua mitkä ovat eri tutkintojen ja tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset. Tutkinnon osien osaaminen näytetään näytöissä, jotka ensisijaisesti tehdään oikeissa työelämän kohteissa.​

ePerusteet: Talotekniikan perustutkinto
ePerusteet: Sähkö- ja automaatioalan perustutkinto

Opintopolku.fi -verkkosivustolla voi tarkastella missä ammattioppilaitoksissa talotekniikan ja sähkö- ja automaatioalan perustutkintoja voi opiskella. Oppilaitosten sivuilta näet tarkemmin mitä tutkinnon osia on tarjolla.

• Opintopolku.fi: Sähkö- ja automaatioalan perustutkintoa tarjoavat oppilaitokset
• Opintopolku.fi: Talotekniikan perustutkintoa tarjoavat oppilaitokset

Ammattioppilaitokseen haetaan valtakunnallisessa yhteishaussa. Yhteishakuja on kaksi kertaa vuodessa: keväällä ja syksyllä. Syksyllä on ns. täydentävä haku, joten silloin ei välttämättä kaikkia koulutuksia ole tarjolla.

Haku tehdään lomakkeella opintopolku.fi -verkkosivuston kautta ja yhteishaussa merkitään 1–5 hakutoivetta. Yhteishaussa voi hakea esimerkiksi ammatillisiin perustutkintoihin ja tutkintokoulutuksen valmentavaan koulutukseen (TUVA).​

Haku kaksoistutkintoon tapahtuu yhteishaun kautta. Hakulomakkeelle merkitään, että opiskelija on kiinnostunut kaksoistutkinnon suorittamisesta. Kaksoistutkinto tarkoittaa, että opiskelija suorittaa lukio-opintoja perustutkinnon ohessa. Ammattioppilaitokset ja lukiot tekevät yhteistyötä opintojen mahdollistamiseksi. Jotta opiskelija voi osallistua ylioppilastutkintoon, täytyy hänen olla suorittanut 90 osaamispistettä ammatilliseen perustutkintoon tähtäävistä opinnoista. Lukio-opinnot eivät ole edellytyksenä ylioppilaskokeeseen osallistumisessa.​

Opintopolku.fi -verkkosivustolla on lisätietoa kaksoistutkinnon suorittamisesta: Kaksoistutkinto

Ammattioppilaitoksiin on myös auki jatkuvia hakuja. Näistä löytyy lisätietoja opintopolku.fi -verkkosivustolta ja oppilaitosten omilta verkkosivuilta. Hakuajat, -tavat ja valintaperusteet ovat oppilaitoskohtaisia.​

Ammatillisen perustutkinnon jälkeen on mahdollista kouluttautua lisää monin eri tavoin:​

• Työelämässä oleva voi täydentää osaamistaan esimerkiksi lisä- tai täydennyskoulutuksilla. ​Työssäoppimalla on mahdollista myös hakeutua haastavampiin tehtäviin ja/tai syventää osaamistaan tietyllä alalla.
• Työkokemusta omaavalle on tarjolla myös ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto osaamisen täydentämiseksi. Ammattitutkinnoissa on tarjolla myös tutkinnon osia uusiutuvaan energiaan liittyen, kuten tuulivoimalan kunnossapito ja huoltotyöt (koneasennuksen ja kunnossapidon AT) ja aurintosähköjärjestelmien asennukset (sähkö- ja automaatiolalan AT).
• Ammatillisella perustutkinnolla saa myös jatko-opinto-oikeuden korkeakouluopintoihin. Korkeakouluopintojen kautta on mahdollista hakeutua muun muassa suunnittelutehtäviin.​

Lähde: Opintopolku.fi

Aurinkosähköasennukset: Sähköasentaja Jyri Peippo:
”Vihreään siirtymään tarvitaan konkreettisia tekoja, näen oman työni juuri konkreettisena tekona siihen, että saadaan omavaraisuutta energiatuotantoon. Varsinkin nyt kun puhutaan jo sähköpulasta, niin se, että meillä on omaa kapasiteettia omalla katolla, on mielestäni todella tärkeää. Ja jos halutaan olla vihreämpi, niin sitä vihreää sähköntuotantoa pitää lisätä”.
Lue lisää

Tuulivoimalan huoltotehtävät: Köysiteknikko Antti Antikainen:
”Tuulivoimaloiden huoltotöissä – kuten muissakin töissä – on hyvä että on jotain kokemusta ja perustietoja esimerkiksi mekaniikka- tai rakennusalalta. Tärkeintä on, että on päätä ja osaamista roikkua köysien varassa 100 metrin korkeudessa ja tehdä tarvittavat työt.”
Lue lisää

Lämpöpumppuasennukset: Projektipäällikkö Atte Santala:
”Oppisopimuskoulutus on hyvä vaihtoehto silloin kun koulun penkillä istuminen ei itselle sovellu. Työn ohessa tekemällä oppiminen oli itselleni toimiva ratkaisu. Pystyin hyödyntämään myös aiempaa peruskoulutusta."
Lue lisää

AURINKOLÄMPÖ

Aurinkolämmitysjärjestelmät ottavat aurinkoenergiaa suoraan talteen ja siirtävät tämän energian lämpövarastoon, josta se voidaan tarvittaessa siirtää käyttökohteisiin. Aurinkokeräimen tehtävänä on muuttaa auringon säteily lämmöksi. Keräimestä lämpöenergia siirretään lämmönsiirtoaineen välityksellä eteenpäin. Järjestelmät koostuvat yleensä lämmön keruulaitteistosta, lämpövarastosta ja lämmön siirtoputkistosta.

AURINKOSÄHKÖ

Aurinkosähkön tuottaminen perustuu auringon säteilyenergian hyödyntämiseen. Auringonsäteily koostuu fotoneista eli hiukkasista, jotka kuljettavat auringon säteilyenergiaa. Osuessaan aurinkokennoihin fotonit luovuttavat energiansa kennojen materiaalin elektroneille. Nämä fotoneilta energiaa saaneet elektronit muodostavat sähkövirran aurinkokennojen virtajohtimiin. Aurinkosähkö edistää myös Suomen sähköomavaraisuutta.

ENERGIAMURROS

Energiamurros tarkoittaa energiantuotannon ja -kulutuksen uudistumista, kun yhteiskuntamme siirtyy hiilineutraaliksi. Tässä siirtymässä tulee parantaa energiatehokkuutta ja korvata fossiiliset polttoaineet päästöttömillä. Energiankuluttajat voivat jo olla energiantuottajia uusiutuvan energian tuotantoteknologioiden ja muun muassa rakennuksiin integroidun energiantuotannon kautta, kun aiemmin energiajärjestelmät ovat olleet pitkälti keskitettyjä. Sääriippuvainen energiantuotanto vaatii joko kulutuksen joustoa tai varastoimisteknologioiden kehittämistä.

HIILINEUTRAALIUS

Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että kaikki tuotetut hiilidioksidipäästöt on kyettävä ottamaan talteen. Hiilidioksidipäästöt voidaan sitoa ilmakehästä hiilinieluihin. Hiilinielut sitovat enemmän hiilidioksidia kuin päästävät ilmakehään ja luonnon omia hiilinieluja ovat maaperä, metsät ja valtameret. Koska luonnon hiilinieluihin varastoitunut hiilidioksidi voi vapautua ilmakehään esimerkiksi metsäpalojen tai hakkuiden vuoksi, on ensisijaisesti vähennettävä päästöjä.

LÄMPÖPUMPUT

Ilmalämpöpumput, ilma-vesilämpöpumput ja maalämpöpumput kasvattavat jatkuvasti suosiotaan. Lämpöpumpputyypistä riippuen lämpöenergiaa otetaan ulkoilmasta, talon ilmanvaihtoputkiston poistoilmasta, teollisuuden hukkalämmöistä, vedestä, maasta tai kalliosta. Talon ulkopuolelta otettava lämpö on pääosin auringosta peräisin olevaa energiaa lukuun ottamatta kallioperän lämpöä, joka on suurimmalta osin maapallon ytimestä johtuvaa lämp

UUSIUTUVA ENERGIA

Uusiutuvalla energialla tarkoitetaan muista kuin fossiilisista lähteistä peräisin olevaa energiaa. Uusiutuvaksi energiaksi luetaan tuuli- ja aurinkoenergia, geoterminen energia (maaperän pinnan alle varastoitunut lämpö), ympäristön energia (ilma, pintavesi, jätevesi), vuorovesi- ja aaltoenergia ja muu valtamerienergia, vesivoima, biomassa sekä kaatopaikoilla ja jätevedenpuhdistamoissa syntyvä kaasu ja biokaasu. Aalto- ja vuorovesienergian tuotanto ei Suomessa nykyteknologialla ole kannattavaa, eikä niillä ainakaan vielä ole merkitystä energiantuotannossamme.

TUULIVOIMA

Suomessa erityisesti talvikuukaudet ovat tuulisia kesäkuukausiin verrattuna. Tuulivoiman tuotantoon hyvin soveltuvia alueita on rannikoilla, merialueilla, tuntureilla ja monin paikoin myös sisämaassa. Viime vuosina tuulivoimaloita on rakennettu aiempiin vuosiin nähden runsaasti. Tuulivoima on uusiutuvaa energiaa ja lähes päästötöntä. Lisäksi tuulivoiman rakentaminen kasvattaa kotimaassa tuotetun energian osuutta ja vähentää tuontiriippuvuutta.