Bioenergian käyttö

Bioenergia on uusiutuvaa energiaa, jota saadaan erilaisista biomassoista: esimerkiksi puusta, peltokasveista ja bioperäisistä jätteistä. Bioenergia luokitellaan hiilidioksidineutraaliksi eli sen ei lasketa lisäävän hiilidioksidipäästöjä. Tämä perustuu siihen, että biomassojen poltossa vapautuva hiili sitoutuu takaisin kasvavaan biomassaan pitkällä aikavälillä.

Korvaamalla fossiilisia polttoaineita biomassoista tehtävillä polttoaineilla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja hidastaa näin ilmastonmuutosta. Biomassojen käytöllä voidaan vähentää myös muita energiantuotannon haittavaikutuksia kuten raskasmetalli- ja rikkipäästöjä. Kotimaisten biomassojen hyödyntäminen edistää myös energiantuotannon omavaraisuutta ja huoltovarmuutta ja luo erityisesti maaseutualueille uusia työpaikkoja.

Bioenergiaa ovat:

• puuperäiset polttoaineet
• peltobiomassat
• biokaasu
• kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoava osa

Puulla tärkeä merkitys koko energiantuotannossa

Suomessa biomassan osuus energian kokonaiskulutuksesta on teollisuusmaiden korkein, ja puun merkitys on keskeinen. Vuonna 2022 uusiutuvan energian osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta oli yhteensä 42 prosenttia, puupolttoaineiden osuuden ollessa 29 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Puupolttoaineiden osuus Suomen uusiutuvan energian käytöstä oli noin kaksi kolmasosaa. (Lähde: Tilastokeskus)

Suurin puuenergian käyttäjä on metsäteollisuus, joka hyödyntää energiantuotannossaan metsähaketta ja prosesseissaan syntyviä puupohjaisia sivutuotteita ja jäteliemiä, kuten mustalipeää. Metsäteollisuudessa syntyy myös sivutuotteita, joista voidaan hakkuutähteen ohella valmistaa liikennepolttoaineiksi soveltuvia biopolttoaineita metsäteollisuuden biojalostamokonseptilla, jota parhaillaan kehitetään intensiivisesti.

Muut bioenergian lähteet

Peltobiomassoilla, kierrätyspolttoaineilla, biopohjaisilla polttonesteillä ja biokaasulla tuotetun energian merkitys on toistaiseksi ollut varsin vähäinen koko energiantuotannossa. Niiden merkitys on kuitenkin kasvamassa, kun fossiilisille polttoaineille etsitään vaihtoehtoja. Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja fossiilisten polttoainevarantojen ehtyminen lisäävät kiinnostusta erilaisia korvaavia energialähteitä kohtaan.

Bioenergian merkitys suuri jatkossakin

Suomen energia- ja ilmastostrategiassa tavoitellaan erityisesti puupolttoaineiden, tuulivoiman ja lämpöpumppujen käytön lisäystä. Puupolttoaineiden kasvusta suurin osa syntyy suoraan metsäteollisuuden tuotannon kasvun myötä sivuvirtoina. Myös metsähakkeen käyttö kasvaa nykytasosta, mutta sen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa kääntyy skenaarioissa laskuun vuoden 2025 jälkeen. Vuonna 2022 metsähaketta käytettiin lämpö- ja voimalaitoksissa 10,2 miljoonaa kuutiometriä (ennakkotieto).

Pääosin biopolttoaineiden kasvaneen käytön seurauksena liikennesektorista jo viidennes perustuu uusiutuvaan energiaan. Sokeri- ja öljypitoisista kasveista, puuvartisten kasvien selluloosasta sekä biohajoavista jätteistä valmistetaan bioetanolia ja biodieseliä korvaamaan liikenteen fossiilisia polttoaineita. Muun muassa metsäteollisuus kehittää niin kutsuttuja biojalostamoja, joissa valmistetaan muun muassa liikennepolttoaineiksi soveltuvia biopolttoaineita.

Henkilöautoliikenteen sähköistyessä nestemäisten biopolttoaineiden, biokaasun ja uusien sähköpolttoaineiden rooli korostuu jatkossa raskaassa tieliikenteessä, meriliikenteessä sekä lentoliikenteessä.