Energiaa metsästä

Biopolttoaineilla tarkoitetaan kiinteitä, nestemäisiä ja kaasumaisia polttoaineita, joilla voi tuottaa lämpöä, sähköä tai joita voidaan käyttää koneiden ja ajoneuvojen polttoaineena. Biopolttoaineita saadaan metsästä, pelloilta ja erilaisten metsäteollisuuden ja elintarviketeollisuuden jalostusprosessien sivutuotevirtojen kautta. Myös bioperäisten jätteiden poltossa tai jätteiden ja jäteveden käsittelyn yhteydessä voidaan tuottaa lämpöä, sähköä tai biokaasua tai nestemäisiä polttoaineita.

Valtaosa Suomessa käytetystä uusiutuvasta energiasta ja yli neljännes koko energiankäytöstä tuotetaan puuperäisistä biomassoista.

Voit tutustua tarkemmin puupolttoaineiden käyttömääriin Suomessa Luonnonvarakeskuksen tilastotietokannasta:
Tilastotietokanta (LUKE)

Metsäpolttoaineet

Energiakäyttöön tarkoitetusta puusta tai puutavarasta käytetään yleisesti termiä energiapuu. Energiapuu on yleensä metsäteollisuuden ainespuuksi kelpaamatonta puuta, muun muassa karsimatonta kokopuuta, karsittuja rankoja, raivauspuuta ja päätehakkuualojen latvus- ja oksamassoja. Hakkuualoilta ja tienrakennustyömailta nostetaan myös kantoja, jotka aumakuivauksen jälkeen murskataan.

Metsähake on yleisnimitys suoraan metsästä energiakäyttöön tuleville hakkeille haketuspaikasta riippumatta. Metsähake on koneellisesti haketettua puuta, jota käytetään kiinteistöjen nykyaikaisissa automaattisissa puulämmityslaitteissa, aluelämpölaitoksissa ja kaupunkien sekä teollisuuden lämpö- ja voimalaitoksissa.

Kuva. Kokopuuhaketta, jonka kosteusprosentti on 30. Kuva Laura Vertainen, JAMK.

Perinteisin puuenergian käyttömuoto on pientalojen ja muiden kiinteistöjen lämmittäminen haloilla tai klapeilla, eli niin sanottu puun pienkäyttö. Puun käyttö kiinteistöjen yksinomaisena lämmitystapana on vuosikymmenten kuluessa vähentynyt merkittävästi, kun kaukolämmön ja sähkölämmityksen osuus on kasvanut, mutta pienkäytön osuus puunkäytöstä on kuitenkin edelleen merkittävä. Yhtenä lämmityssovelluksena on puupellettien hyödyntäminen.

Metsäteollisuuden sivutuotteet

Metsäteollisuuden puunkäytön ja tuotannon yhteydessä syntyy energiajakeita, joista merkittävimmät ovat sellunkeiton sivutuote mustalipeä, puun kuori ja sahanpuru. Nämä on jo melko pitkään hyödynnetty täysimääräisesti energialähteinä, valtaosin teollisuuden omissa voimalaitoksissa ja lämpökattiloissa tuottamalla niillä sähköä, prosessihöyryä ja lämpöä.

Myös kierrätyspuu on merkittävä energiajae. Puutuotteet ja -rakenteet voidaan elinkaarensa lopuksi hyödyntää myös energiana.

Energiapuun merkitys ymmärretty

Nykyisin energiapuuta pidetään vakavasti otettavana metsätalouden puutavaralajina. Integroidun korjuun myötä metsähakkeen talteenotto on tehostunut. Integroidussa puunkorjuussa korjataan samanaikaisesti talteen sekä teollisuuden aines- eli kuitupuuta että energiantuotantolaitosten tarvitsemaa energiapuuta. Metsäkone- ja kuljetusyrittäjiä tarvitaan enemmän, jotta metsähakkeen käyttö voi kasvaa.

Valtio tukee metsähakkeen käyttöä veroratkaisuilla ja investointi- ja tuotantotuilla, jotta energiapuun korjuuyrittäjille voidaan taata riittävä kannattavuus. Lämpöyrittäjätoiminta voi myös paikallisella tasolla tehostaa metsähakkeen hankintaa lähialueiden metsistä.