Siirry sisältöön

Konversiot ja jälkiasennussarjat

Bensiini, etanoli, metaani (maakaasu ja biokaasu) ja nestekaasu ovat moottorin kannalta siinä määrin samankaltaisia polttoaineita, että alunperin bensiinikäyttöiseksi valmistettu moottori voidaan muuttaa toimimaan myös jollain muulla edellä mainituista polttoaineista. Kaasumaiset polttoaineet vaativat kokonaan oman polttoainejärjestelmän bensiinin rinnalle. Etanolin kohdalla muutokset liittyvät moottorin ohjaukseen, anturointiin ja polttoainejärjestelmän materiaaleihin.

Lainsäädäntö

Auton rakenteen muuttamisesta säädetään Liikenneministeriön päätöksellä LMp 779/1998, jota on täydennetty maakaasu- ja nestekaasumuutosten osalta päätöksellä 552/2006. Auton pitää täyttää käyttöönottoajankohdan kaikki tekniset vaatimukset myös muutosten jälkeen ja kaasukonversioissa pitää käyttää hyväksyttyjä komponentteja. Muutetun moottorin pakokaasupäästöistä tulee olla hyväksytyn asiantuntijan lausunto tai ilmoitetun tutkimuslaitoksen testiraportti.

Trafi linjasi lokakuussa 2015 etanolikonvertoidun auton muutoskatsastusta uudelleen siten, että enää ei tarvita kallista ajoneuvokohtaista asiantuntijalausuntoa, vaan muunnossarjan valmistajan tyyppikohtainen selvitys riittää. Muunnossarjan asennuksen jälkeen auto on kuitenkin muutoskatsastettava. Katsastusta varten tarvittavan todistuksen muunnoslaitteiston vaatimustenmukaisuudesta saa laitteiston asentajalta.

Etanolikonversio voidaan tehdä Euro 1 – Euro 3 -päästönormin täyttäville bensiiniautoille, mutta ei enää Euro 4 tai sitä uudemmille. Muunnetussa autossa tulee olla lisäksi moottorinlämmitin, koska etanolipolttoaineella toimivan auton kylmäkäynnistyvyys on bensiiniautoa huonompi.

Päästöt

Nykyaikainen moottorin ohjaus on varsin monimutkainen ja tarkkaan säädetty järjestelmä tiukkojen päästövaatimusten takia. Seossuhteen ja sytytyksen ajoituksen pitää olla juuri oikein säädetty, jotta auto läpäisee tyyppihyväksynnän mukaiset päästövaatimukset.

Pääasiassa metaanista koostuva maakaasu tai biokaasu palaa hyvin puhtaasti. Puhtaan palamisen edellytyksenä on tarkasti kyseisen polttoaineen kanssa toimiva moottorin ohjaus. ”Huijaamalla” alkuperäistä bensiinille tarkoitettua moottorin ohjausta voivat haitalliset lähipäästöt kasvaa moninkertaisiksi bensiinin verrattuna, vaikka moottori toimisi ajossa normaalin tuntuisesti.

Etanolin kohdalla suurin haaste on kylmäkäynnistyksissä syntyvät päästöt, joita on bensiiniautoissa säädelty vuodesta 2002 alkaen. E85 tuli päästömääräyksiin Euro 5:n myötä normaalilämpötilassa ja kylmäkäynnistyspäästöt (-7 ºC) Euro 6 -määräyksissä. Etanoli höyrystyy bensiiniä huonommin, minkä takia sitä käytettäessä tarvitaan erityisiä säätötoimenpiteitä kylmäkäynnistysten yhteydessä.

Bensiiniin verrattuna maakaasua tai E85-polttoainetta käyttämällä on hyvät mahdollisuudet päästä pienempiin polttoainekuluihin ja CO2-päästöihin. Muiden päästöjen pysyminen edes sallitulla tasolla onnistuu vain käyttämällä moottorikohtaisesti sovitettuja järjestelmiä, jotka on valmistettu Suomessa voimassa olevien päästömääräysten mukaisesti.

Turvallisuus

Etanoli on huomattavasti bensiiniä syövyttävämpi aine, mikä pitää ottaa huomioon kaikissa komponenteissa, jotka ovat polttoaineen kanssa kosketuksissa.

Maakaasu on herkästi palava kaasu, joka varastoidaan autoissa 200 barin paineeseen. Tämän takia on tärkeää käyttää ainoastaan E-säännön 110 mukaisia komponentteja sekä E-säännön 115 mukaista polttoainesäiliöiden asennusta.

Muuta huomioitavaa

Autovalmistajan autolle myöntämä takuu raukeaa, jos auton moottoriin tehdään muita kuin valmistajan hyväksymiä muutoksia tai autossa käytetään muuta kuin valmistajan siihen hyväksymää polttoainetta.


Sivua päivitetty viimeksi 9.6.2023