Kaasuauto

(Bi-Fuel, EcoFuel, NGT, NaturalPower, CNG ecoFLEX, CNG, NGV, Metano, GNV, Gasfordon, ym.)

Henkilö- ja pakettiautokokoluokan kaasuautossa on tyypillisesti kaksoispolttoainejärjestelmä, joka perustuu bensiinitekniikkaan (ottomoottori). Polttoaineena käytetään maa- tai biokaasua ja tarvittaessa bensiiniä. Kaasu tankataan ajoneuvoon yleensä paineistettuna (CNG – Compressed Natural Gas, CBG – Compressed Biogas). Markkinoilla on useita kaasuautomerkkejä ja -malleja eri ajoneuvoluokissa.

Kaksoispolttoainejärjestelmästä johtuen kaasuajoneuvon valmistuskustannukset ovat bensiinivaihtoehtoa korkeammat, mutta pienempien hiilidioksidipäästöjen myötä alempi autovero tasaa hankintahinnan erotusta.

Myös nesteytetyn maa- tai biokaasun (LNG – Liquefied Natural Gas, LBG – Liquefied Biogas) ajoneuvoratkaisuja on jo nykyään käytössä raskaassa kalustossa.

Plussat:

• vakiintunutta ja luotettavaa tekniikkaa
• toistaiseksi edullinen polttoaine (maakaasu)
  
• mahdollisuus myös kotimaisen uusiutuvan polttoaineen (biokaasu) ja tarvittaessa bensiinin käyttöön
• bensiinitankki mahdollistaa joustavan käytön myös kaasutankkausasemaverkon ulkopuolella
  

Miinukset:

• maa- ja biokaasun tankkausasemaverkosto vielä rajoittunut
• ajoneuvotarjonta toistaiseksi suppeampi kuin perinteisillä vaihtoehdoilla

Kaasun loputtua polttoaineeksi vaihtuu bensiini

Kaasuajoneuvo voi käyttää polttoaineenaan joko maakaasua tai ajoneuvokäyttöön jalostettua biokaasua, eli käytännössä pelkkää metaania. Polttoainejärjestelmän painetaso on paineistetun kaasun tapauksessa 200 baria. Tehdasvalmisteisissa kaasuajoneuvoissa kaasusäiliöt on sijoitettu yleensä alustarakenteisiin siten, etteivät ne vie tavara- tai matkustamotilaa.

Moottorinohjausyksikkö tunnistaa automaattisesti kaasulaadun ja kaasun loputtua vaihtaa bensiinille. Ajoneuvon kaasusäiliöihin voi tankata maakaasua ja liikennekäyttöön jalostettua biokaasua missä suhteessa tahansa. Ajoneuvovalmistaja ilmoittaa hyväksymänsä bensiinilaadut.

Kaasupolttoaineen tankkaaminen julkisilla tankkausasemilla on helppoa, siistiä ja nopeaa eikä ylitäytön vaaraa ole. Ajoneuvomallista riippuen toimintamatka kaasulla on noin 300–600 km ja bensiinillä noin 250–700 km. Jos auto on rekisteröity kaasuautoksi (mono-fuel gas vehicle), bensiinitankki saa olla enintään 15 litran kokoinen. Maakaasu on nykyään polttoainekustannuksiltaan noin puolet bensiiniä edullisempi vaihtoehto, ja biokaasu on taas uusiutuvista liikennepolttoaineista edullisin.

Kaasuajoneuvoissa voidaan käyttää samoja teknisiä polttoaineenkulutuksen vähentämiskeinoja kuin perinteisessä bensiiniautossa. Etenkin ahtamistekniikoiden hyödyntäminen soveltuu erityisen hyvin kaasuajoneuvolle, koska kaasupolttoaineen oktaaniluku on huomattavasti suurempi kuin bensiinillä bensiinillä ja ahtamattomana moottorin teho olisi pienempi kuin bensiinillä ajettaessa.

Kaasun käyttäminen vähentää ympäristöpäästöjä

Maakaasun avulla saavutetaan noin 20 prosentin hiilidioksidipäästöjen vähenemä bensiiniin verrattuna, sillä metaanissa on vetyä kohti vähemmän hiiltä kuin bensiinissä. Biokaasu vähentää fossiilisia hiilidioksidipäästöjä huomattavasti, koska sen hiili on kasviperäistä. Kaasuajoneuvojen lähipäästöt ovat pienet perinteisillä pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmillä. Monimutkaisia ja kalliita uusia järjestelmiä ei tarvita tulevaisuudessakaan, jos auto on rekisteröity kaasuautoksi. Melutaso vastaa bensiiniauton tasoa.

Kaasun tankkausasemaverkosto painottuu Etelä-Suomeen maakaasuverkoston alueelle, mutta kaasutankkausasemaverkosto on laajenemassa myös muualle Suomeen. Syksyllä 2020 maakaasuasemia oli jo 36 paikkakunnalla, pohjoisimmat niistä Oulussa. Kaasun tankkausasemien ajantasaisen sijainnin voi tarkistaa tämän artikkelin ohessa olevista tankkauasemalinkeistä.

Lisäksi on mahdollista hankkia koti- tai yritystankkauslaite, mikäli kotitalous tai yritys liittyy kaasuverkkoon tai tuottaa ja jalostaa biokaasua liikennekäyttöön.

Kaasuajoneuvo ei juuri eroa bensiinimallista

Tehdasvalmisteinen kaasuajoneuvo vastaa käyttöominaisuuksiltaan ja suorituskyvyltään bensiinimallia. Huoltopalveluja on saatavilla kattavasti kaasun tankkausasemaverkoston alueella, mutta merkkikorjaamojen kattavuudessa voi olla alueellisia eroja (koskee lähinnä takuunalaisia korjauksia). Joillakin kaasuajoneuvomalleilla huoltoväli voi poiketa vastaavan bensiiniauton huoltovälistä, huoltokustannuksissa ei kuitenkaan ole käytännön eroa.

Kylmissä olosuhteissa kaasuauto toimii yhtä hyvin kuin bensiiniauto.

Kaasuautolla pienemmät verot

Kaasuauton hankinnan yhteydessä peritään autovero ja käytön aikana ajoneuvoveron perusosa sekä lisäksi käyttövoimavero. Kaasuauton bensiiniautoa pienempien hiilidioksidipäästöjen ansiosta päästöperusteiset autovero ja ajoneuvoveron perusosa ovat kaasuautolla bensiiniversiota matalammat.

Kaasupolttoaineen bensiiniä matalamman verotason vuoksi kaasukäyttöisiltä ajoneuvoilta peritään käyttövoimavero. Veron laskentaperiaatteiden mukaisesti kaasuhenkilöauton vuotuinen käyttövoimavero on vastaavaa dieselkäyttöistä autoa pienempi.