Liityntäpysäköinti

Auto liityntäparkkiin ja joukkoliikenteellä perille

Liityntäpysäköinti ja -liikenne vähentävät henkilöauton käyttöä. Autoilija ajaa tällöin vain osan matkasta henkilöautolla ja jatkaa matkaa joukkoliikenteen kyydissä. Energiankulutuksen ja päästöjen vähentämiseksi on parempi kulkea joukkoliikenteellä edes osa matkasta, jos vaihtoehtona on koko matkan kulkeminen henkilöautolla.

Joukkoliikennettä hyödynnettäessä voidaan usein välttää oman auton käyttäminen työmatkan ruuhkaisimmalla osalla, joka on polttoaineen kulutuksen, päästöjen ja myös oman ajankäytön kannalta työmatkan hankalin osa. Ruuhkien ja päästöjen vähenemisen lisäksi myös pysäköintipaikkojen tarve työpaikalla tai työpaikan ympäristössä vähentyy.

Suomessa liityntäpysäköinti on yleisintä pääkaupunkiseudun juna-asemilla. Junan lisäksi liityntäpysäköijä voi kuitenkin jatkaa matkaansa millä tahansa tarjolla olevalla joukkoliikennevälineellä.

Liityntäpysäköinti työmatkalaisten suosiossa

Varsinkin työmatkaliikenteessä liityntäpysäköinnin käyttäminen on yleistä. Se tarjoaa mahdollisuuden viedä lapset päivähoitoon töihin mennessä ja käydä töistä palatessa kaupassa autolla, mutta vähentää silti autoilukilometrejä.

Kaupunkien keskustaan suuntautuvilla matkoilla liityntäpysäköinti on varteenotettava vaihtoehto, koska keskustaan on parhaimmat joukkoliikenteen runkoyhteydet. Liityntäpysäköinnin houkuttelevuutta lisää pysäköintipaikan löytämisen vaikeus ja pysäköinnin kalleus keskustassa.

Liityntäpysäköinnin houkuttelevuutta lisäävät pysäköintipaikan lähellä sijaitsevat kaupat, kioskit, huoltoasemat ja autokorjaamot. Työstä palatessa voi käydä kaupassa tai noutaa päivän aikana huolletun autonsa.

Pääkaupunkiseudulla on noin 50 liityntäpysäköintialuetta. Vain parin pysäköintialueen käyttäjiltä peritään pieni pysäköintimaksu. Alueille mahtuu kaikkiaan noin 5 200 autoa. Pysäköintipaikkojen käyttöaste on noin 75 prosenttia.