Tukilämmitysjärjestelmät

Omakotitalorakentajan kannattaa miettiä jo rakennusvaiheessa voidaanko ostoenergianmäärää ja lämmityskustannuksia pienentää täydentävällä lämmitysjärjestelmällä. Tällaisia ovat tulisijat, aurinkolämpö ja ilmalämpöpumput. Täydentävillä lämmitysjärjestelmillä talon koko lämmöntarpeen kattaminen on hankalaa tai mahdotonta, mutta niillä voidaan pienentää merkittävästi ostettavan energian määrää.

Kuva. Varaava takka asennetaan nykyisin lähes kaikkiin uusiin pientaloihin. Kuva. Kai Kuusisto, Plugi

Tulisijat

Tulisijoilla lämmittäminen on perinteinen lämmitystapa. Lähes kaikkiin uusiin pientaloihin tulee nykyään tulisija.Tulisijoilla voidaan tarvittaessa kattaa merkittävä osa lämmitystarpeesta uusissa pientaloissa, joiden lämmitystarve on pienentynyt paremman eristystason ansiosta ja tulee pienenemään entisestään matala- ja passiivirakentamisen yleistyessä. Tulisija sopii myös hyvin varalämmönlähteeksi sähkökatkojen tai lämmitysjärjestelmän toimintahäiriöiden aikana.

Paras tulos saavutetaan massiivisilla, varaavilla tulisijoilla, joiden rakenteisiin varautuva lämpö siirtyy huonetiloihin pienellä teholla pitkän ajan kuluessa. Tällä tavoin tulisija ei aiheuta liian korkeita sisälämpötiloja. Varaavan tulisijan hyötysuhde on jopa 80-85 prosenttia. Sopivan kokoisella tulisijalla on mahdollista tuottaa jopa kolmasosa talon lämmitystarpeesta.

Jos polttopuun saa ilmaiseksi esimerkiksi omasta metsästä pienentää varaava tulisija ostettavan lämmitysenergian tarvetta. Puun polttaminen on kannattavaa erityisesti sähkölämmitteisessä talossa. Puuta kannattaa polttaa erityisesti kovien pakkasten aikana, jolloin lämmitystarve on suuri ja tulisijan tuottama lämpö ei aiheuta sisäilman lämpötilan nousua.

Talon suunnitteluvaiheessa on tärkeää huolehtia siitä, että puulle varataan riittävästi varastotilaa.

Pellettitakat

Pellettitakat sopivat hyvin täydentäväksi lämmitysjärjestelmäksi esimerkiksi suoran sähkölämmityksen rinnalle. Pellettitakka tarvitsee hormin lisäksi sähköliitynnän, sillä siinä on puhaltimet palamisilmalle ja lämmitetylle ilmalle. Lisäksi pellettejä syöttävä automatiikka tarvitsee sähköä. Pellettitakoissa on automaattisytytys. Pellettitakan säiliön mahtuu usean päivän pellettitarve.

Pellettitakan merkittävä etu on se, että sen tuottamaa lämmitystehoa voidaan säätää. Takan tuottama lämpö siirretään huonetilaan puhaltimilla. Joihinkin pellettitakkoihin voidaan liittää termostaatti, jolloin lämmitystä ohjataan huoneilman lämpötilan mukaan. Markkinoilta löytyy myös pellettitakkoja, jotka siirtävät lämmön vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään tai malleja, joissa lämpö voidaan siirtää useampaan huonetilaan ilmakanavia pitkin. Pellettitakka on kevytrakenteinen eikä vaadi massiivista perustusta kuten tavalliset takat.

Talon suunnitteluvaiheessa on tärkeää huolehtia siitä, että pelletille varataan riittävästi varastotilaa.

Aurinkolämmitys

Auringosta saadaan myös Suomen leveysasteilla yllättävän paljon energiaa. Suomessa aurinkoenergian hyödyntäminen on mahdollista helmikuun alusta marraskuuhun saakka. Aurinkoenergiaa hyödynnetään tuottamalla lämpöä aurinkokerääjillä ja sähköä aurinkopaneeleilla.

Aurinkosähköjärjestelmiä käytetään yleensä vain silloin, kun sähköverkkoon ei ole mahdollista liittyä (esimerkiksi kesämökeillä, veneissä ja saaristokohteissa), mutta ne todennäköisesti tulevat yleistymään myös muissa kohteissa, kuten pientaloissa.

Yleensä aurinkolämpöä käytetään lämpimän käyttöveden valmistukseen, mutta suurempi hyöty siitä saadaan jos aurinkokerääjät liitetään myös vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään.

Aurinkolämmöllä voidaan tuottaa noin puolet lämpimän käyttöveden valmistamiseen tarvittavasta energiasta. Jos aurinkokerääjät on kytketty lämmitysjärjestelmään, voidaan aurinkolämmöllä tuottaa jopa 25-35 prosenttia lämmitystarpeesta. Matala- ja passiivienergitaloissa osuus on suurempi johtuen pienemmästä lämmitystarpeesta.

Aurinkolämpöjärjestelmä koostuu aurinkokeräimistä, varaajasta, pumppu- ja ohjausyksiköstä sekä putkistosta. Aurinkokeräimet ottavat auringon säteilyenergiaa putkistossa kiertävään jäätymättömään liuokseen, joka siirtää edelleen auringon lämmittämän nesteen varaajaan.

Ilmalämpöpumput

Ilmalämpöpumppu (ilma-ilmalämpöpumppu) siirtää lämpöenergiaa ulkoilmasta ja luovuttaa sen suoraan sisäilmaan. Ilmalämpöpumppua voidaan käyttää myös sisäilman viilentämiseen. Ilmalämpöpumppu lämmittää/jäähdyttää käytännössä vain sitä tilaa johon se on asennettu.

Ilmalämpöpumpun ulkoyksikössä on höyrystin, joka ottaa lämpöä ulkoyksikön läpi kierrätettävästä ulkoilmasta. Lämpö siirretään ilmalämpöpumpun sisäyksikköön kylmäaineen välityksellä. Sisäyksikkö kierrättää talon sisäilmaa lävitseen ja lämmittää sitä.

Ilmalämpöpumpun tuottaman lämmön määrä riippuu ulkoilman lämpötilasta. Mitä matalampi ulkolämpötila on, sitä vähemmän lämpöä voidaan tuottaa. Ilmalämpöpumppujen suorituskyky on parantunut ja laadukkailla laitteilla voidaan saada merkittävästi lämpöä jopa -25 °C:n ulkolämpötiloissa.

Yhdellä ilmalämpöpumpulla voidaan tuottaa tyypillisesti 30-60 prosenttia huonetilojen lämmitysenergiasta. Lämpöpumpun mitoitus, sisäyksikön asennus, laitteen käyttötavat ja huonejako vaikuttavat saavutettavan säästön määrään.

Ilmalämpöpumppu soveltuu hyvin huonekohtaista sähkölämmitystä täydentäväksi lämmitystavaksi.

Lisää aiheesta:
Pätkittäin puulämmityksestä (pdf) (2.1 MB) (Motiva Oy)