Kaukolämpö
Kaukolämpöä on saatavilla kaupungeissa ja taajamissa, joissa lämpöä tuotetaan joko sähköä ja lämpöä tuottavissa voimalaitoksissa tai kaukolämpökeskuksissa. Käyttäjän kannalta kaukolämpö on hyvin vaivaton, sillä se ei vaadi juurikaan huoltoa tai ylläpitoa. Lämmönjakokeskuksen tekninen käyttöikä on 20–25 vuotta.
Kaukolämpöverkosto jakaa kaukolämpöveden rakennusten lämmönjakokeskuksiin ja sitä kautta lämmitysverkkoon ja käyttöveden lämmitykseen.
Tehdasvalmisteinen lämmönjakokeskus asennetaan yleensä erilliseen tekniseen tilaan, ja sen tilantarve on pieni. Erillistä lämminvesivaraajaa ei tarvita. Lämmönjakona käytetään tavallisesti vesikeskuslämmitystä, mutta kaukolämpö sopii myös kiinteistöihin, joissa on ilmalämmitys tai ilmanvaihtolämmitys. Lue lisää pientalon lämmönjaosta täältä.
Lämmönjakokeskuksen vaihdinpaketin osat:
- lämmityksen ja käyttöveden lämmönsiirtimet
- säätölaitteet
- kiertovesipumput
- paisunta- ja varolaitteet
- lämpö- ja painemittarit
- sulkuventtiilit
Kaukolämmön hinta
Lämmitysjärjestelmän valintaa tehtäessä kaukolämmitys kannattaa ottaa yhdeksi vertailtavaksi lämmitystavaksi aina, jos sitä on saatavilla, sillä sen hinta on yleensä kilpailukykyinen. Kaukolämmön hinta riippuu energiayhtiöstä ja tuotantotavasta ja vaihtelee paikkakunnittain.
Kaukolämmön hinta koostuu yleensä kolmesta osasta:
- liittymismaksu
- tehomaksu (perusmaksu)
- energiamaksu
Kaukolämmitykseen liityttäessä maksetaan liittymismaksu, jonka suuruuteen voi vaikuttaa kiinteistön etäisyys lämpölaitoksesta ja kiinteistön koko. Liittymismaksu kattaa muun muassa verkoston rakentamiseen liittyviä kustannuksia.
Kaukolämmön käyttöä mitataan yleensä kiinteistökohtaisesti ja energiamaksua maksetaan käytetystä kaukolämmöstä. Lisäksi maksetaan tehomaksu, joka riippuu liittymän koosta. Omakotitalon kaukolämmön verollinen kokonaishinta (energia + tehomaksu) oli noin 117 euroa megawattitunnilta kesällä 2024 (lähde: Energiateollisuus ry. https://energia.fi/tilastot/kaukolammon-hintatilasto/).Kaukolämmön tuotanto uudistuu
Kaukolämmön ympäristövaikutukset riippuvat siitä, millaisessa voimalaitoksessa sitä tuotetaan ja mitä polttoainetta voimalaitoksessa käytetään.
Yhteistuotanto ja uusiutuva energia
Yhteistuotantolaitokset, joissa tuotetaan sähköä ja lämpöä, toimivat hyvällä hyötysuhteella. Jos kaukolämpölaitoksen polttoaineena käytetään uusiutuvaa energiaa (puu, hake, pelletti, biokaasu), ympäristövaikutukset vähenevät edelleen.
Fossiilisia polttoaineita korvataan kaukolämmön tuotannossa bioenergialla, sähköllä ja hukkalämmöllä.
Lämpöpumput ja hukkalämpö
Lämpöpumpuilla voidaan hyödyntää hukkalämpöä erilaisista lähteistä kuten jätevesistä, teollisuudesta, konesalien ja muiden kiinteistöjen jäähdytyksen lauhdelämmöstä tai kaukojäähdytyksestä. Lämpöpumput ja hukkalämmön hyödyntäminen parantavat kaukolämmön energiatehokkuutta.
Matalalämpöinen kaukolämpö
Rakennusten energiatehokkuuden parantuessa niiden lämmöntarve pienenee. Uusille asuinalueille rakennetaan perinteistä kaukolämpöä matalalämpöisempi verkosto ja myös olemassa olevien verkostojen lämpötilaa voidaan madaltaa, kun kiinteistöjen lämmönjakokeskukset uudistuvat ja voivat hyödyntää matalampaa tuloveden lämpöä.