Siirry sisältöön

Tutkavaikutukset

Tuulivoima-alue saattaa häiritä tutkayhteyksiä riippuen sen sijainnista, koosta ja käytetyistä lapamateriaaleista. Näitä yhteyksiä ovat muun muassa merenkulkuviranomaisten, merivartioston tai puolustusvoimien tutka-asemat, ilmatieteelliset automatisoidut havaintomastot ja -laitteistot ja säätutkat.

Tutkayhteys perustuu radioaaltojen avulla tapahtuvaan ilmaisuun ja mittaamiseen, jota tuulivoimapuisto saattaa häiritä.

Tyypillisimmät tuulivoimarakentamisen vaikutukset kohdistuvat esimerkiksi seuraaviin puolustusvoimien toimintoihin varuskunta-, varikko-, harjoitus- ja ampuma-alueella:
  • valvonta- ja asejärjestelmien suorituskyky (= ilma- ja merivalvontatutkat); sekä
  • joukkojen koulutus ja järjestelmien käyttö.

Tuulivoiman vaikutukset valvontasensoreihin kannattaa selvittää hyvissä ajoin ylimääräisten ongelmien ja kustannusten välttämiseksi. Vaikutukset selvitetään Puolustusvoimilta jokaisen tuulivoimahankkeen kohdalla erikseen.

Tutkakompensaatioalue

Poikkeuksen tutkaselvityksille muodostaa niin kutsuttu Perämeren tuulivoima-alue, jonka tutkavaikutuksia ei tarvitse hankekohtaisesti selvittää. Alueesta tehtiin Suomen ensimmäinen tuulivoiman kompensaatioalue, joka muodostettiin yhteistyössä Puolustusvoimien, työ- ja elinkeinoministeriön ja tuulivoima-alan kanssa.

Perämeren tuulivoima-alueeseen kuuluu noin 2 425 neliökilometrin suuruinen alue, joka sijaitsee Hailuodon, Lumijoen, Raahen, Siikajoen ja Pyhäjoen kunnissa.
Kompensaatioalueen valvontajärjestelmää on kehitetty niin, että tuulivoimaloiden rakentaminen alueelle ei edellytä enää erillisiä selvityksiä. Alueelle rakennettavista tuulivoimaloista kerätään turbiinikohtainen tuulivoimamaksu. Tuulivoimamaksu on 50 000 euroa turbiinia kohti.


Sivua päivitetty viimeksi 16.10.2024