Tuuliatlas – tuulisuustiedot kartalle

Tuuliatlas on tietokonemallinnukseen perustuva tuulisuuskartoitus. Tuuliatlas-työn tuloksena valmistui internet-pohjainen karttaliittymä, johon tuotetaan tietoa Suomen tuuliolosuhteista. Karttaliittymän avulla voidaan tarkastella paikkakohtaisia tuuliolosuhteita koko Suomen alueelta. Työ- ja elinkeinoministeriö tilasi Tuuliatlas-työn koordinaation Motivalta ja Tuuliatlaksen toteutti Ilmatieteen laitos alihankkijoineen.

Tarkat tiedot Suomen kartalle

Tuuliatlaksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman tarkka kuvaus tuuliolosuhteista, kuten tuulen voimakkuudesta, suunnasta ja turbulenttisuudesta alkaen 50 metrin korkeudesta aina 400 metriin saakka vuosi- ja kuukausikeskiarvoina. Tulokset ilmoitetaan 2,5x2,5 neliökilometrin karttaruuduissa. Rannikoilla ja muilla tuulisilla alueilla mallinnus on tehty vieläkin tarkemmalla, 250 metrin, tarkkuudella.

Miljoonien laskutoimitusten tulos

Tuuliatlaksen luominen on vaatinut suuren tietokonekapasiteetin, jossa on hyödynnetty Ilmatieteen laitoksen supertietokonetta. Uusi Tuuliatlas ei ole alueellisesti laajin, mutta sisältää kattavampaa ja tarkempaa tietoa kuin vastaavat tuuliatlakset muualla maailmassa. Tuulitietoja saadaan mukaan uuteen Tuuliatlakseen yli miljoonasta pisteestä, mikä on moninkertainen määrä vanhan Tuuliatlaksen 50 aseman tietoihin verrattuna.

Tuuliatlaksessa on mallinnettu viimeisten 20 vuoden ajalta edustava otos Suomen tuuliolosuhteita. Mallinnusta varten valittiin 72 kuukautta vuosilta 1989–2007, joista mallinnusajoja tehtiin. Tulokset esitetään vuosi- ja kuukausikeskiarvoina, jotka on laskettu kolmen tunnin välein mallinnetuista tuulitiedoista.

Tuuliatlas tärkeä apuväline

Tuuliatlas sisältää dynaamisen karttaliittymän, jonka avulla voidaan tarkastella tuuliolosuhteita eripuolilla Suomea. Lisäksi tuotettiin www.tuuliatlas.fi-sivusto, jossa on paljon tuulen ominaisuuksiin ja tuulivoimaan liittyvää tietoa.

Tuuliatlas on merkittävä apuväline, kun Suomessa pyritään lisäämään uusiutuvan energian käyttöä kansallisten ja EU:n määrittämien tavoitteiden mukaisesti. Se on erittäin hyödyllinen työkalu muun muassa tuulivoimarakentajille ja kaavoittajille. Tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden varaamista esimerkiksi maakuntakaavoihin on rajoittanut tiedon puute tuuliolosuhteista eri puolilla Suomea, etenkin sisämaassa.

Ministeriö ja Motiva luovuttivat Tuuliatlas-tietokannan ja -käyttöliittymän omistusoikeuden lokakuussa 2012 Ilmatieteen laitokselle. Siirto perustuu direktiiviin Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta. Ilmatieteen laitos ylläpitää jatkossa viranomaisena Tuuliatlas-tietokantaa ja sen sähköistä käyttöliittymää.

Jäätämisennuste liitetty tuuliatlakseen

Suomen oloissa tuulivoimalan turbiinin lavat voivat jäätyä, jolloin puhutaan jäätämisestä. Jäätämistä tapahtuu silloin, kun sekä ilman että tuuliturbiinin lavan lämpötila on pakkasen puolella ja ilmassa on havaittavissa nestemäisiä vesipisaroita. Kylmällä pinnalla pisarat jäätyvät. Meillä jäätävää sadetta eli alijäähtynyttä vesisadetta esiintyy vähän, mutta talvella matalalla leijailevat pilvipisarat tarttuvat nopeasti kylmiin pintoihin.

Jäätäminen voi aiheuttaa tuulivoimalan tuotantotappioita ja kuormittaa sen rakenteita. Lavoista voi myös lentää jäätä, mikä on turvallisuusriski. Sen vuoksi on suositeltavaa varustaa lavat lämmitysjärjestelmällä.

Ilmatieteen laitoksella on tehty Suomen jäätämisatlas ja sen tiedot on liitetty Tuuliatlaksen karttaliittymään. Jäätämisatlaksen laskenta perustuu samoihin aikasarjoihin, jotka tuotettiin numeeristen aikasarjojen avulla Suomen tuuliatlasta varten.

AROME-mallin tuloksista on poimittu lähtötiedoiksi lämpötila, tuulen nopeus, pilven vesisisältö (pilvijään ja pilviveden määrät) sekä sateen eri olomuodot (sade, lumi ja lumirae). Nämä suureet on syötetty erilliselle jäätämismallille, josta tuloksena on saatu hetkellinen jään kertymänopeus sekä kumulatiivinen jään kertymä. Kertymien lisäksi on laskettu arvio jäätämisen aiheuttamista tuotantotappioista.

Tuuliatlaksen karttaliittymä