Siirry sisältöön

Hankesuunnittelu

Mitä tarkemmin lämpöpumppuhankinnan hankesuunnittelu tehdään, sitä luotettavammat ja vertailukelpoisemmat urakkatarjoukset taloyhtiö saa. Hankesuunnittelu teetetään ammattitaitoisella suunnittelijalla, jolla on näyttöä onnistuneista vastaavista hankkeista.

Hankesuunnittelun tekijän tulee tietää seuraavat asiat:
  • tiedot taloyhtiön energian- ja vedenkulutuksesta viimeiseltä kolmelta vuodelta
  • tieto lämmityskauden asuntojen ja yleisten tilojen keskimääräisistä sisäilman lämpötiloista
  • tehdyt korjaukset ja arvio tulevista korjaustarpeista (PTS, korjausohjelma) ja niiden mahdollisista vaikutuksista energian- ja vedenkäyttöön
  • nykyisen lämmitysjärjestelmän kuvaus, toiminta ja kunto, mukaan lukien lämpimän käyttöveden järjestelmä
  • ilmanvaihdon toiminta ja ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus ja kunto (hormien/kanaviston kunto, puhaltimien kunto ja palvelualueet, ilmanvaihdon ohjaus ja käyntiajat, korvausilmaratkaisut)
  • lämmitysverkon suunnitellut ja mitatut toimintalämpötilat
  • lämpimän käyttövesijärjestelmän toimintalämpötilat
  • suunnitellut ja mitatut puhallinkohtaiset poistoilmavirrat ottaen huomioon mahdolliset ilmanvaihdon tehostukset
  • sähköjärjestelmän kuvaus ja kunto (sähköpääkeskus, sulakkeet, syöttökaapeli, mahdollisen lämmönjakohuoneen jako-/ryhmäkeskuksen tiedot)
  • yläpohjan/vesikaton kunto ja kuormankantokyky
  • tilavaraukset järjestelmälle (putkistot, kanavistot, lämpöpumput, varaajat, LTO-laite/laitteet (lämmönsiirtimet), sähkösyötöt, anturijohdotukset)
  • mahdolliset olemassa olevien rakenteiden ja lämmöneristeiden haitta-aineet, esimerkiksi asbesti (tehdyt haitta-ainekartoitukset)
  • sovittava, kuinka hankesuunnitteluvaiheessa tarvittavat lähtötiedot hankitaan.



Tarveselvityksen tuloksena on asiantuntija-arvio, josta selviää:
  • sopiiko ilmanvaihtojärjestelmä ja lämmitysverkko poistoilmalämpöpumppu (PILP) -järjestelmälle
  • onko kohde riittävän suuri
  • kannattaisiko PILP-järjestelmä sisällyttää jonkin tulevan korjaushankkeen hankesuunnitteluvaiheeseen
  • alustava arvio investointikustannuksista ja lämmityskustannusten säästöpotentiaalista.

Ratkaisuvaihtoehdosta/-ehdoista on hankesuunnittelun tekijän esitettävä ainakin seuraavat tiedot:
  • järjestelmän toteutustapa konseptitasolla
    – järjestelmän tekniset ominaisuudet (mukaan lukien automaatio, etähallinta ja etävalvonta sekä sisäolosuhteiden seuranta) ja vaikutukset rakennusosiin ja muihin teknisiin järjestelmiin (uusimis- tai korjaustarpeet erityisesti ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmän osalta)
    – tarvittavat säätötyöt ja järjestelmän käyttöönottovaihe (mukaan lukien patteriverkon ja ilmanvaihdon perussäätö)
    – mahdolliset haitta-aineet (esimerkiksi asbesti) ja niiden vaikutus toteuttamiseen
    – toteutustapa ja -aikataulu
  • järjestelmän käyttö, huolto ja kunnossapito
    – käyttöikäarvio ja laitteiston huolto- ja kunnossapitotarpeet
    – järjestelmän seurannan, huollon ja kunnossapidon toteuttaminen ja organisointi
  • vaikutukset energiankäyttöön kuukausittain (kaukolämpö, sähkö) ja perus- ja tehomaksujen perusteeseen (kaukolämpö, sähkö)
    – energiankäyttöä arvioitaessa on otettava huomioon, että ilmanvaihdon ilmavirrat muuttuvat lähtötilanteesta ja että lämmitysjärjestelmä on lähtötilanteessa epätasapainossa
  • taloudelliset vaikutukset
    – arvio investointikustannuksista kokonaisuudessaan
    – arvio vaikutuksista energiakustannuksiin eri energialähteisiin jaoteltuna, mukaan lukien teho- ja perusmaksut todellisilla energianhinnoilla ja hinnoittelumalleilla laskettuna
    – huollon ja kunnossapidon kustannukset
    – rahoitusmahdollisuudet ja alustava rahoitussuunnitelma
    – arvio vaikutuksista asumiskustannuksiin (hoito- ja pääomavastike)
  • investoinnin taloudellinen kannattavuus suhteessa valittuun vertailutapaukseen
    – elinkaarikustannukset, sijoitetun pääoman tuotto, takaisinmaksuaika
  • noudatettavat määräykset ja ohjeistukset sekä tarvittavat luvat ja hyväksynnät
    – rakennus-/toimenpidelupa, ja se onko esteitä/reunaehtoja esimerkiksi lämmönkeruuputkiston asentamisessa koteloituna rakennuksen julkisivuun
    – kaukolämpösopimus, kaukolämpöyhtiön ohjeet ja kaukolämpösuunnitelmien ja kaukolämpölaitteiden tarkastusmenettelyt ja mahdolliset muut reunaehdot (esimerkiksi kytkentä kaukolämpölaitteiston rinnalle)
    – korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset
    – urakoitsijan pätevyydet (kylmäaine, KVV, sähkö, kaukolämpö)
    – haitta-ainekatselmukset/-kartoitukset
  • muita vaikutuksia, esimerkiksi rakentamisen aikainen asuminen, sisäilmasto
  • riskit ja niiden hallinta.

Lähde: Kiinteistöliitto 2017


Sivua päivitetty viimeksi 29.7.2024